tag:blogger.com,1999:blog-5236988767646214309.post4271410833665814451..comments2024-03-26T11:47:33.400-07:00Comments on Historia jatkuu...: Bengt Holmströmin teesit työttömyyden torjumiseksiPekka Tikkahttp://www.blogger.com/profile/12667194200587397787noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-5236988767646214309.post-85700705309675332812016-12-17T21:36:55.808-08:002016-12-17T21:36:55.808-08:00Huomasin kommenttisi myöhäisessä vaiheessa. Yritän...Huomasin kommenttisi myöhäisessä vaiheessa. Yritän vastata tähän mielestäni hyvin monitahoiseen kysymykseen, johon olet perehtynyt. Hajautettu vai keskitetty palkanmaksu? Oletko perehtynyt T&Y-lehden (nro 4/2016)Ruotsia koskevaan artikkeliin.<br />Merja Kauhanen toteaa artikkelissa, että "ruotsalaisessa koordinoidussa hajautetussa kaksitasoisessa palkanmuodostusmallissa liittotason työehtosopimukset ovat edelleen avainasemassa". Mielestäni yrität survoa hajautettuun järjestelmään sinne päin vivahtavatkin ratkaisut. Minä puolestani korostan, että Ruotsin malli ei poikkea Suomesta dramaattisesti, vaikka niin kuulee usein väitettävän.Samassa kirjoituksessa viitataan hiukan myöhemmin irlantilaiseen tutkimukseen, jossa todetaan että "verrattuna yksilötasosopimiseen keskitetty palkoista sopiminen pienentää sekä palkkakustannuksia että palkkahajontaa".<br />Ruotsin työllisyysastetta korottaa se, että siellä julkisen sektorin työllistäminen on huomattavasti laajempaa kuin Suomessa. On siis hyväksytty ajatus julkisen sektorin työllistämisvelvoitteista vähän samaan tyyliin kuin Hyman Minsky aikoinaan opasti.<br />Ruotsin talouskasvua voidaan selittää hyvin pitkälle sillä, että Ruotsilla on oma valuutta. Sillä ei ole rasitteena yhteisvaluutan kielteisiä piirteitä, jossa kansakunnat pakotetaan kilpailukyvystä riippumatta samaan muottiin. <br />Muiden esittämiesi lukujen pohjalta arvioiden ero Ruotsin ja Suomen välillä on niin pieni, että niitä ei voi selittää jollakin yhdellä elementillä, kuten esimerkiksi palkoista sopimisella. <br />Ruotsalaiset ovat taitavia esimerkiksi tuottamaan kulutustavaroita. He tuntuvat osaavan brändäämisen, koska useat menestystuotteet valmistetaan Ruotsin rajojen ulkopuolella (palkat!).Investointitavaravetoisuus on yksi Suomen rajoitteista (ei ongelmista).<br />Olen käyttänyt Yhdysvaltoja esimerkkinä maasta, jossa ihmiset työllistyvät (työttömyys tällä hetkellä 4,6 %) mutta ovat usein työtä tekeviä köyhiä. Juuri käyty presidentivaalikampanja osoitti että amerikkalaisen (teollisuus)työläisen mitta on täynnä. Tule mieleen, josko yhteiskunnan laajempi puuttuminen tai säätely olisi tuonut nykyistä paremman tuloksen. Mielestäni amerikkalaisessa mallissa on pahoja valuvikoja. Yhdysvaltojen Ruotsiin vertaamista pidän selvänä virheenä.<br />Mielestäni Suomella on mahdollisuus päästä "tasaiseen (keskimääräiseen) kahden prosentin kasvuun" nykyisellä palkkamallilla. Ja jos inflaatiokin "piristyisi" kahteen prosenttiin alkasimme olla kuvilla.<br />On mukavaa kun olet kiinnostunut näistä asioista. Yksi pohdinnan aiheista on, miten ekonomistin ja yhteiskuntatieteiden harjoittajan ajatuksia voitaisiin sovittaa yhteen. <br />Holmström valitteli, että hän nobelistina joutuu "kaikkien alojen asiantuntijaksi". Hän puuttui nimittäin tämänhetkiseen demokratian ongelmiin (ja hyvin puuttuikin!). Minusta hänen viisaudellaan demokratiaongelmien oikein oivaltamisessa on enemmän käyttöä kuin hänen käytännön taloudenhoidon ohjeissaan. Pekka Tikkahttps://www.blogger.com/profile/12667194200587397787noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5236988767646214309.post-57507118049767062812016-12-12T10:07:06.647-08:002016-12-12T10:07:06.647-08:00Ruotsin tulonjako gini-kertoimella mitattuna on vu...Ruotsin tulonjako gini-kertoimella mitattuna on vuodesta toiseen noin 10–20 % tasaisempi kuin Suomen (riippuen siitä, lasketaanko budjettirahoitteiset hyvinvointipalvelut tuloksi vai ei).<br /><br />EU:n tilastolaitoksen Eurostatin mittareilla vuonna 2011 kärsi "vakavasta aineellisesta puutteesta" 1,2 % ruotsalaisista, mutta 3,2 % suomalaisista. "Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa" oli 16,1 % ruotsalaisista (EU-maiden kolmanneksi pienin lukema), mutta 17,9 % suomalaisista.<br /><br />Ruotsissa maksetaan samasta työstä keskimäärin hieman korkeampaa palkkaa kuin Suomessa, ja palkkojen hajonta on vähäisempää kuin Suomessa.<br /><br />Ruotsissa työllisyysaste oli viime vuonna 75,5 %, Suomessa 68,5 %.<br /><br />Ruotsin viiden viime vuoden <i>keskiarvo</i> talouskasvussa on +2,6 %, Suomen -0,5 %.<br /><br /><b>Ruotsissa ei ole koskaan maan koko historian aikana ollut työehtosopimusten yleissitovuutta, eikä siellä ole tehty keskitettyjä tuloratkaisuja enää yli 30 vuoteen. Valtaosa ruotsalaisista sopii palkoistaan paikallisesti.</b><br /><br />Miten voit omasta näkökulmastasi selittää tämän, jos kerran "<i>markkinoilla määräytyvä palkka – – merkitsee sitä, että suuri osa työvoimasta menettää palkastaan</i>", "<i>Holmströmin lääkkeillä eli työehtosopimusjärjestelmää karsimalla joudutaan vääjäämättä useiden töiden loukkuun</i>" ja "<i>tasainen kaksi prosenttia on realismia</i>", kuten kirjoitat yllä?<br /><br />Mainittakoon varmuuden vuoksi, että kysymys ei ole retorinen. Kirjoitan parhaillani tästä aiheesta, ja kirjoitan nimenomaan lukijoille, joka ajattelee esimerkiksi Bengt Holmströmistä kuten itse näyt ajattelevan. Haluaisin päästä keskusteluyhteyteen heidän kanssaan.<br /><br />Kun niiden maiden joukkoon, joissa ei tunneta yleissitovuutta eikä keskitettyjä ratkaisuja, mahtuu keskenään niin valtavan erilaisia maita kuin Yhdysvallat ja Ruotsi, niin mikä tarkkaan ottaen antaa syyn olettaa, että jos Suomi liittyisi näiden maiden joukkoon, se siirtyisi yhteiskuntamalliltaan lähemmäs Yhdysvaltoja kuin Ruotsia?Tommi Uschanovhttps://www.blogger.com/profile/02852865209279310471noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5236988767646214309.post-47964841508750065572016-11-29T09:42:57.703-08:002016-11-29T09:42:57.703-08:00Holmström on niitä tarjontapuolen taloustieteen te...Holmström on niitä tarjontapuolen taloustieteen teoreetikkoja,kummasti näiden teorioiden kärki kohdistuu ainoastaan työvoiman tarjonnan ogelmiin.<br /><br />Mielestäni tärkeintä olisi ensin purkaa elinkustannusten puolella olevaa tarjontapatoumaa,jotta pienemmillä palkoilla voisi kunniallisesti tulla toimeen, yhteiskunnan armopaloiata tulisi itseään arvostavan työläisenn kohteliasti kieltäytyä.<br /><br />Vapauttamalla kaavoituksen, asumisen monimuotoisuuden lisäämiseksi saataisiin merkittävimmin elinkustannuksia alennetuksi, samalla asumistuki järjestelmä tulisi lopettaa markkinoita ja resurssitehokuutta kierouttavana,se ainoastaan pääomituu haitallisesti.<br /><br />Resurssitehokuuden nimissä tulisi aktiivisesti edistää kaikenlaisia jakamistalouden muotoja,haitallisesta esineiden omistamisesta tulisi siirtyä niiden vuokraamiseen, niin liikenteessä, kuin arjen askareissakin,esimerkiksi pesulapalveluiden kehittäminen lisäisi luontaista pienyritys toimintaa,samoin autojen vuokrauskäytön edistäminen.<br /><br />Maaseudun omavarais elämänmuodon edistäminen olisi myös tärkeää turvallisuus politikan näkökulmasta,siellä olisi valtavia mahdollisuuksia, jo nyt eräiden nuorten aloittama kaninkasvatus, voi tuotaa viellä hyvinkin menestyvän tuotannnon haaran.Anonymousnoreply@blogger.com