Ukrainassa toistuu talvisodan historia?

 

 Turkissa ovat  päättyneet Ukrainan sotaan liittyvät aseleponeuvottelut ilman mainittavaa tulosta. Alunperin niiden piti olla puitteiltaan paljon mahtavammat ja onnistuneimmillaan mukana olisivat olleet Putin, Zelenski ja Trump. Kuten on käynyt ilmi neuvottelut supistuivat enintään kolmosketjujen keskinäiseksi väittelyksi.

Venäjän pääneuvottelija ”Ukrainan syöjä ”Vladimir Medinski on kommentoinut Rossija 1 -tv-kanavalla Istanbulissa 16.5.2025 päättyneitä tulitaukoneuvotteluja. Medinski oli esittänyt mahdottomia ehtoja vihamielisyyksien päättämiseksi. Hän mm. vaati, että aselevon aloittamiseksi Ukrainan oli vedettävä joukkoja pois suurilta alueilta Ukrainasta.

Medinski väitti historian toistavan itseään Ukrainassa Suomen talvisotaa ja eräitä muita sotia simuloiden. Medinski kuvasi sotien historian toistumista hämmästyttäväksi ilmiöksi. Hän oikoi historiaa toteamalla, että Stalin ehdotti aselepoa talvisodan päättämiseksi, mutta Ranska ja Iso-Britannia eivät suostuneet. Ne neuvoivat suomalaisia taistelemaan. Ranskaan ja Britanniaan Medinski viittasi ilmeisesti halutessaan verrata talvisodan loppuvaiheen tilannetta länsimaiden nykyiseen haluun tukea Ukrainaa. Medinski puhuu osin tottakin, kun hän sanoi Englannin ja Ranskan luvanneen keväällä 1940 joukkoja Suomen puolustamiseen.

Kuten tunnettua Ranskassa ja Englannissa  väestön suuren yleisön myötätunto oli Suomen puolella. Pisimmälle vietyjä lupauksia antoi Ranska, mutta poliittinen johto molemmissa maissa taktikoi Suomen avulla saadakseen jalansijaa Kiirunan malmikentillä.

Se oli Suomi, joka vahvasti pyrki kosketuksiin Neuvostoliiton kanssa rauhan aikaansaamiseksi. Tämä johtui siitä, että tilanne rintamalla oli kriittinen.  Ranskan ja Iso-Britannian venkoilu joukkojen  toimittamisessa pohjoiseen johti epäilyyn, ettei apua saataisikaan. Lopulta joukkojen saamiseksi Suomeen viivyteltiin niin kauan, että jo teknisestikin oli mahdotonta saada sotilaallista apua siirretyksi tarvittavassa aikataulussa Suomeen.

Suomi ryhtyi maaliskuussa 1940 konkreettisiin neuvotteluihin sodan päättämiseksi.  Ilmeisesti Stalinkin pelkäsi länsimaiden joukkojen lähettämistä ja halusi rauhaa.

Siinä mielessä yhtymäkohtia voi nähdä kahden sodan välillä, että molemmissa  länsimailla oli suuri ongelma saada päätöksiä aikaiseksi. Medinski käyttää venäläisten suosimaa asenteellista ilmaisua Länsi-Euroopan maista, Suomesta ja suomalaisista: ”länsimaat halusivat talvisodassa suomalaisten taistelevan viimeiseen suomalaiseen asti”.

Lopulta Medinskin historiavertailu jää varsin heppoiseksi, onhan historia täynnä melkeinpä minkä tahansa sodan aikana käytyjä rauhanneuvotteluja Medinski kertaa: ”mitä minä tällä tarkoitan on se, että sota ja neuvottelut kulkevat historiassa aina rinnan”. Tässä hän viitannee ennakoimaansa lopputulokseen Ukrainan sodassa, eli että Ukraina  väsähtää kuormituksen näännyttämänä ja on pakotettu itselleen epäedullisiin aselepo- ja rauhanehtoihin.

Positiivista Medinskin historiasaagassa on, että hän ei sisällyttänyt siihen suoraa uhkailua esimerkiksi  Suomea kohtaan.

Negatiivisista oli, että Venäjä ei ole tosiasiassa kiinnostunut aselevosta Ukrainan kanssa näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana. Lisäksi sodan sumu heikentää rauhanmahdollisuuksien                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                            

Jos Medinskin haastattelussa on jotain merkille pantavaa, niin todennäköisesti hän ennakoi, että sodankäyminen sinänsä väsyttää osapuolet (ja varsinkin Ukrainan) kypsiksi aselepoon ja rauhaan. Tästä tilanteesta olemme vielä kaukana.