Hesarissa oli Petri Sajarin artikkeli (1.6. 2025) meneillään
olevasta globaalin talouden muutoksesta.
Siinä Sajari palauttaa mieleen eräiden maailman suurimpiin kuuluvien yritysten
johdossa toimineen Dominic Bartonin arvioita meneillään olevan kehityksen sudenkuopista.
Maailmantalouden murroksessa valtiot joutuvat asemoimaan
toimintansa uudelleen. Luottamus Yhdysvaltoihin on kärsinyt vakavia vaurioita
Donald Trumpin politiikan seurauksena.
Muutos on kuitenkin laajempi kuin mikä liittyy pelkästään Trumpiin.
Suurvaltojen keskinäiset suhteet ovat kärjistyneessä tilassa ja samaan aikaan
globalisaatio on muutoksen tilassa. Eräät asiantuntijat ovat nostaneet
kehityksen kärjeksi ”globaalit suuralueet”, jotka ovat ottamassa vanhan
globalisaation paikan eli maailma on
jakautumassa suuriksi keskenään kilpaileviksi osa-alueiksi.
Yhdysvallat on aloitteentekijänä nostanut valtioedun
kaiken yläpuolelle ja heikentänyt aiemmin niin mahtavan globalisaation
kaupankäyntiverkostoja niin, että monet valtiot vain häthätää pystyvät
säilyttämään asemansa. Mistäpä muusta ahne vastavuoroinen tullipolitiikka
kertoo!
Barton nostaa keskiöön tuloerot. Talouden lait ja rakenne
johtavat tuloerojen suurenemiseen. Yhä pienempi joukko ihmisiä saa yhä
suuremman osan tuloista. Pohjoismaissa toki tuloerot ovat säilyneet
kohtuullisina, mutta nousevissa talouksissa tulojakauman palapelin paloja asetetaan
uuteen järjestykseen. Pääseuraamus liian suuriksi kasvaneista tuloeroista on
yhteiskuntarauhan järkkyminen, millä on vaikutuksensa talouden kasvuun.
Globalisaatio on parantanut toki useiden satojen miljoonien
ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Erityisesti keskiluokka on vaurastunut. Selkeimmin
tämä on tullut esille Kiinassa. Globalisaatio on myös muuttanut elinkeinorakenteita
ja mm. tuiki tärkeät teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet länsimaissa ja siirtyneet Itä-Aasiaan.
Lopulta kysymys on kokonaisuudesta: ei ole siis pelkästään
kysymys siirtymisistä halvempien työvoimakulujen maihin, myös kysyntä keskittyy vaurastuvaan Aasiaan.
Poliittisen kilpailun kärjistyminen on lisännyt kaupankäynnin
esteiden pystyttämistä. Näitä edustavat viime aikoina niin tulehdusherkät tullipolitiikan
eri osa-alueet. Politiikan merkitys taloudessa on kasvanut.
On kysymys paitsi uusien
tekniikoiden nopeasta omaksumisesta niin myös vallitsevasta kulutus-
kilpailukulttuurista. Yksi erottava tekijä on johdettavissa vanhojen ajattelu-
ja toimintatapojen säilyttämisestä/muutoshalukkuudesta.
Tulevaisuuden merkittävä haaste on, miten avoimesti ja
ennakkoluulottomasti voidaan varautua uuteen maailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti