Trump tavoittelee yhä vallanhimoisemmin valtansa laajennuksia. Mikään ei tunnu riittävän, vaan äärioikeistolaisuuden ja MAGA-liikkeen
vastaisuus joutuu ankaran tuomitsemisen kohteeksi. (Liberaalin) demokratian perinteiselle
pluralismille ei jää tilaa. Trump näyttää ajattelevan, että jos jonkin on
oltava mullin mallin, niin olkoon sitten sisäpolitiikka. Aina hän pystyy
palauttamaan rivit järjestykseen, jos ei
muuten niin uhkailemalla. Tämän blogikirjoituksen alkuosan omistan
Yhdysvaltain sisäpolitiikalle. Loppuosa on sitten varattu yhtä pelkistetysti
ulkopolitiikalle. Kahden suurvallan tempoileva taistelu vaikutusvallasta heijastuu
maailmalaajuisena jännityksenä jopa niin dramaattisesti, että voidaan kysyä, mihin
Kiina on unohtunut ainakin väliaikaisesti?
Viimeaikaisesta uutisvirrasta voidaan poimia muutamia esimerkkejä,
jotka ainakin meikäläistä hämmentävät. Kuka näitä MAGA-hulluuksia oikein
keksii?
Nyt Trump vannoo yhdessä hengenheimolaistensa kanssa
häätävänsä kodittomat Yhdysvaltain pääkaupungista. Kodittomat sijoitetaan
uudelleen paikkaan, joka on ”kaukana pääkaupungista”. ”Oheispalveluna” Trump
lupaa toimittaa rikolliset vankilaan, jota varten hän haluaa kansalliskaartin
joukkoja pääkaupunkiin. Kuitenkin Washington D.C:n alueella väkivaltainen
rikollisuus on kaupungin alhaisimmalla tasolla 30 vuoteen. No, Trump kyllä loihtii
syyn, miksi kansalliskaarti on kaikesta huolimatta välttämätön operoimaan tässä
asiassa. Selvästikin Trump on jälleen kerran improvisoinut vastatoimia televisiosta tulleisiin uutisiin tai
tarttunut enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti avustajansa aloitteeseen.
Nyt sitten Trumpin hallinto on puuttunut, siihen ”vääristyneeseen”
mielikuvaan, jonka maan museot antavat Yhdysvaltain historiasta. Tarkastukset
ovat ilmeisesti jo alkaneet ja niiden tavoite on muuttaa museoiden muka harhaisena
pidetty kuva vastaamaan hallinnon haluamaa kuvaa. Toimenpide on
ennaltaehkäisevä ja sen maali, Yhdysvaltain 250-vuotisjuhlat, on ensi vuonna. Juhlallisuuksissa
ja kaikessa niihin liittyvässä – näin kuuluu määräys – on huomioitava Yhdysvaltain
etu, so. museoiden täytyy esittää näkemyksiä, jotka kuvaavat Yhdysvaltain ”yhtenäisyyttä , edistystä ja kestäviä
arvoja”. Republikaanien kauhistus on väitetyt ideologiset (liberaalit) ”vääristymät”
Yhdysvaltain historiankirjoituksessa. Niinpä nyt vastakkain ovat ammattihistorioitsijoiden
monen vuosikymmenen aikana muotoilemat näkemykset ja faktat Amerikan historiasta ja
yhden miehen mielihalujen mukainen kuva.
Onneksi ammattihistorioitsijat ovat olleet hereillä. Olisi
ennenkuulumatonta, jos historiaa kirjoitettaisiin yhden miehen diktaattina.
::::::::::::::::::::::::::::::
Mikä on muuttanut republikaanien asennetta Venäjä-myönteiseen
suuntaan? Luultavasti sielujen sympatia Putinin ja Trumpin välillä on muokannut
yhteistä näkemystä. Kylmän sodan
jälkeisen melko maltillisen vaiheen
jälkeen molemmilla suurvalloilla on halu
nähdä maailma kaksinapaisena, joka sitten muodostaisi uuden maailmanjärjestyksen
rungon satelliitteineen. Tosiasiassa tämä merkitsisi paluuta Jaltan konferenssin
ideologisiin jakosuunnitelmiin. Venäjää on aliarvioitu.
Viime aikoina on arvuuteltu, kumpi on vetänyt toista nenästä
enemmän, kumpi pelaa enemmän aikaa ja kumpi osapuoli on viekkaammin johtanut toista harhapoluille.
Tätä kirjoitettaessa Alaskan Anchoragen kokous on paljon
esillä ilman, että Ukrainan reaalinen tilanne olisi oleellisesti muuttunut.
Putinilla uusi Venäjä-painotteinen maailmanjärjestys on
miltei pakkomielle ”viime vuosisadan suurimman
geopoliittisen romahduksen” jälkeen, jolla hän tarkoitti Neuvostoliiton
romahdusta.
Vanhoillisten venäläisten ja Yhdysvaltain äärikonservatiivien
yhteisenä näkemyksenä on liberaali- demokratioihin kohdistuva vastenmielisyys.
Hämmentävää tässä on republikaanien taipuminen ainakin pinnallisesti venäläistyyliseen
valtiojohtoisuuteen. Trumpista puhuttaessa ei voida unohtaa hänen imperialistisia
pyrkimyksiään (Grönlanti, Panama, jopa Kanada),
jotka nekin sopivat hänen suureelliseen, mutta häilyvään maailmanjärjestykseensä. Mutta
vastaavasti Putinilla on omat ekspansiosuunnitelmansa.
Trumpille on pakottavan tuntuinen tarve pyrkiä sopuun kahden suurvallan kesken. Nobelin
rauhanpalkinto kiiluu silmissä! Trumpin kaltainen peluri näyttää olevan
helposti johdateltavissa. Sanotaan, että
hän on aina samaa mieltä kuin se, jonka kanssa hän on viimeksi puhunut.
Heikkous se on tämäkin.
oletko koskaan miettinyt, jospa oletkin väärässä?
VastaaPoistahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4f95892f-4a00-4bea-90a1-b0db5d4f7883
On mukava kuulla huomautus kuolevaisuudesta. Kirjoitan siis siis liian itsevarmasti? Olen tovonut enemmän kommentteja kirjotuksiini. Nyt kommenttien määrä on 2211
VastaaPoista