Maailmoja syleilevä Kiina vai MAGAn egotrippi?

 

 Yritän aina silloin tällöin kyökkifilosofin ansioilla pistää maailman palikat järjestykseen tai ainakin yrittää saada niistä jotain selkoa. Lähdetään liikkeelle otsakkeesta. Tämänkertaisen blogikirjoitukseni sytykkeenä toimi Timo Harakan kirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla ”Tekoälykilpailu panee Suomenkin pinteeseen” (HS 6.8.2025). Samalla käytän tilaisuutta hyväkseni ja avaan tekoälystä näkymää laajempaan  perspektiiviin.

Oman blogikirjoitukseni otsaketta pohtiessani tuli mieleen useita vaihtoehtoja. Pistäisinkö nimeksi ”Tekoäly tunnustaa väriä”?  vai ”MAGA vai mega?” vai ehkäpä ”Kiinan  myötäjuoksijana vai USA:n vasallina?” vai ehkä sittenkin ”Maailmoja syleilevä Kiina vai MAGAn egotrippi?” Päädyin viimeksi mainittuun.

On helppoa nähdä, että Harakka, kuten minäkin pyrimme tekoäly-teemaa hyväksikäyttäen selittämään maailman megatrendien omimispyrkimyksiä eli miten pystytään parhaiten pelaamaan omaan pussiin.

Tekoälyn valtiaat ovat Kiina Ja Yhdysvallat, kuinkas muuten. Toki muitakin osaavia tahoja on. Ei liene sattuma, että  sekä Kiina että Yhdysvallat julkaisivat liki samaan aikaan tekoälystrategiansa päivityksen. Silmiin pistävää on, että ne noudattavat edellä esitettyä aprikointia kummankin suurvallan tahtotilasta. Trumpin  hallinnon tekoälyohjelma on nimeltään ”A.I.Action Plan” ja se on hyvin trumpilainen. Sen yksiselitteisenä tavoitteena on USA:n voitto ja Kiinan lyöminen  tekoälykilpailussa. Enemmän ehkä kiinnostaa Kiinan vastaava strateginen  prinsiippi: tekoäly on siunaus kaikille!  Tekoälyn hedelmät ovat Kiinan mukaan kaikkien hyödynnettävissä.

Sanoisin Kiinan ohjelmasta,  että se olisi ylevä tavoitekokonaisuus, jos siinä ei olisi mitään taka-ajatuksia. Epäilen, ja moni muu epäilee kanssani, että kiinalaisilla on ketunhäntä kainalossaan. Yhdysvallat paljastaa, mitä sen ”hyveellisyys” tarkoittaa Trumpin  liioittelevassa propagandasanastossa: Trumpin mielestä  Amerikan tavoitteena on voittamaton teknologinen ylivoima maailmassa. Muhammad Ali olisi varmaan ollut kateellinen Trumpin suurisuisuutta  arvioitaessa.

Yhdysvalloissa ulkopolitiikan ja kauppapolitikan välillä on veteen piirretty viiva. Kun Trump neuvottelee Ukrainassa  arkisista rauhanratkaisuista, hän tekee samalla sivussa kauppaa ukrainalaisten yritysten kanssa. Trumpilaisessa kielenkäytössä käsite liittolainen/kumppani ei välttämättä merkitse muuta kuin asiakkuutta.

Kiinalaiset eivät ole Pekkaa pahempia. Myös heillä kauppapolitiikka on rakennettu  ulkoasiainhoitoon  sisälle lähes erottamattomalla tavalla. Hinta ratkaisee, joko raha tai poliittinen hinta.

Eurooppalaiset ovat tähänkin saakka olleet riippuvaisia amerikkalaisista suurista it-yhtiöistä. Tekoälyn aikakaudella riippuvuus  on yhä ilmeisempää. Samalla taistelu teknisestä johtajuudesta on noussut ennenkuulumattoman tärkeäksi. Melko vahvana tekoälytoimijana Eurooppa haluaa eroon sekä kiinalaisesta että amerikkalaisesta riippuvuudesta ja pärjätä omillaan.

Harakan Eurooppa on hiukan avuton selviämään ongelmistaan ja vastoinkäymisistä ja on siinä oikeassa. Euroopalla on perinteensä jokaisella valtiolla ja välillä ne toimivat tulevaisuuteen suuntautumista vastaan.  

::::::::::::::::::::::::::::

Kaksi päivää sen jälkeen, kun em. ”A.I. Action Plan” oli julkaistu ylevine tavoitteineen, järjestettiin vastavetona Shanghaissa ”Maailman tekoälykonferenssi”, jossa sitouduttiin jakamaan tekoälyosaamista koko maailmaan. Trumpin hallinto - vastavirtaan toimiessaan - yllytti rakentamaan paljon energiaa kuluttavia tietokonekeskuksia. Idässä Kiinan johdolla valittiin kokonaan toinen linja: sitouduttiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. ml. ilmastonmuutos. Shanghain julistuksen tarkoituksena on kuroa umpeen kehittyneen maailman hankkima kilpailuetu. Kiinan Shanghain konferenssin johtotähtenä asettamat tavoitteet tuntuivat olevan juuri osa sitä maailmanlaajuista tekoälyn kehittämistyötä, johon Shanghain julistuksella tähdättiin.

Samaan aikaan Yhdysvallat on käynnistänyt muiden maiden kauhuksi irtisanoutumiset mm. YK:n alaisista kansainvälisistä järjestöistä. Juuri laaja kansainvälinen järjestökenttä olisi tarvittu tukemaan uutta tavoiteasetantaa.

Myös Suomi on valintojen edessä: olisi löydettävä  tehokkaimmat ja soveliaimmat kumppanit yhteistyötahoiksi.