sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Valemedioista verovalheisiin

Paul Krugmanilla keittää oikein vahvasti, kun hän kohtelee kaltoin republikaanien verouudistusta New York Timesin kolumneissaan ”The Biggest Tax Scam in History” (28.11.2017) ja ”Republicans´ Tax Lies Show the Rot Spreads Wide and Runs Deep” (30.11.2017). Palaan näihin jäljempänä. Senaatti hyväksyi verolakiuudistusesityksen äänin 51-49. Tällä hetkellä mikään ei näytä estävän lakihankkeen eteenpäinmenoa, joskin edustajainhuoneen ja senaatin on yhteensovitettava erilliset esitykset.

Verouudistus alentaa yritysten verokannan 35 prosentista 20 prosenttiin ja tarjoaa kaikille tuloryhmille veronkevennyksiä kuitenkin niin, että rikkaat hyötyvät enemmän kuin muut. Suuri osa yritysverotuksen hyödyistä lankeaa yhtiöiden omistajille, joiden mahdollisuudet saada osinkoja kasvavat.

Kokonaan toinen asia on, että verouudistus on henkilöveropuolella väliaikainen raueten vuonna 2027, kun taas yritysverotusta alennetaan pysyvästi. Kevennyksen väliaikaisuus tulee tarjoamaan monelle keskituloiselle ikävän yllätyksen: verotus kiristyy. Tämä on melkoista peliä republikaaneilta, jotka haluavat pelata mustan pekan demokraattien käsiin.

Ovatko demokraatit vallassa vuonna 2027? Jos ovat, joutuvat he vastatusten kasvavien budjettialijäämien kanssa, joita republikaanit vanhan tavan mukaan tulevat vastustamaan, kun eivät itse ole vallassa. Joudutaan ehkä jälleen kerran pattitilanteeseen, jossa republikaanit eivät hyväksy velanottoa alijäämien peittämiseksi, vaan vaativat sen sijaan sosiaaliturvan leikkausta. Tosin republikaanit voivat toteuttaa leikkauksia jo nyt kongressin molempien kamareiden enemmistön turvin. Mikään ei ole kuitenkaan varmaa, sillä ensi vuoden täytevaalit voivat keikauttaa senaatin republikaanien enemmistön demokraattien hyväksi. Aika voi loppua republikaaneilta kesken.

Verolakiesitys sorruttaa myös Obamacarea, jonka kaatamisessa republikaanit ovat lukuisista yrityksistä huolimatta epäonnistuneet aiemmin. Seurauksena miljoonat putoavat sairausvakuutusten ulkopuolelle. Vakuutusten vapaaehtoisuuden lisääminen pienentää vakuutuksenottajien määrää ja nostaa jäljelle jääneiden vakuutusmaksuja.

Lakiesitys on epäsuosittu. Kansalaiset näyttävät olevan hyvin perillä verouudistuksen vaikutuksista, koska yli puolet vastustaa uudistusta, ja kannattajia on vain neljäsosa. Mielenkiintoista tässä on se, että republikaanit ostavat esityksellään kannatusta omiltaan ja viis veisaavat sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi uudistus tehdään härskisti velaksi. Velkamäärän lisäys voi olla jopa 1400 miljardia dollaria. Käytetään Ronald Reaganin keinoa, jolla mainostettiin verotulojen kasvun olevan niin merkittävä – talouden piristymisen takia – että uudistuksesta tulee menestys. Toisin kävi: Reaganin kaudella liitovaltion velka kasvoi 260 prosenttia.

Nyt toteutuu myös Hillary Clintonin presidentinvaalikampanjassa varoittama ilmiö, jossa kansalaisille syötetään valheellisesti propagandaa ns. valumisilmiöstä (trickle-down). Sen mukaan rikkaille tarjottavat veronkevennykset ”valuvat” koko yhteiskunnan hyväksi, kun veroilta säästyvät tulot poikivat sijoituksia liike-elämään ja toimivat kasvun kiihdyttäjänä.

Varmaa on, että polarisaatiokehitys eri kansalaisryhmien välillä kärjistyy jälleen kerran.

Krugman syyttää valtiovarainministeriötä siitä, että se on pimittänyt laskelmat, joilla osoitetaan, että verouudistus maksaa muka itse itsensä. On paljastunut, että sellaisia laskelmia ei ole. Valtiovarainministeriön virkamiehiä ei ole edes pyydetty raportoimaan aiheesta. Kongressin jäsenet ovat tehneet päätöksiä hyvässä uskossa. Erityisen raskaasti Krugman ottaa John McCainin tuen verouudistukselle, koska mies on ollut vaa´ankielenä aiemminkin mm. Obamacaressa. Republikaanit ovat laiminlyöneet verolakien käsittelyssä asiantuntijoiden kuulemiset ja käyttivät vanhaa kikkaa, jossa tärkeitä perusteluja tuotiin viime hetkellä kongressin päätösten pohjaksi.

Krugman marssittaa estradille 42 ideologisesti eri tavoin suuntautunutta asiantuntijaa, joista yksi (1) oli sitä mieltä, että talouskasvu kiihtyy huomattavasti. Niinpä Krugman leimaa koko verouudistuksen perustelut mädäksi huijaukseksi.

Krugman syyllistää hankkeesta Trumpin lisäksi koko republikaanisen puolueen. Hyvin monet republikaaniset poliitikot myötäilevät Trumpin ym. kantoja tulevista suurista kasvuprosenteista verouudistuksen vaikutuksesta. Mutta poliitikoilla on omat säännöt: puolueuskollisuus menee tosiasioiden edelle. Nyt on kysymys seuraavien vaalien tuloksesta.

3 kommenttia:

  1. Yhdysvallat ovat jo nyt lähestulkoon sotilaiden tosiasiallisesti hallitsema maa,varsinkin nykyhallinnossa kenraaleiden osuus on huomattava.
    Amerikassa 70 prosenttia väestöstä elää kädestä suuhun,ilman merkittäviä säästöjä, Micel Blythin mukaan,siellä on myös valtavamäärä aseita tavallisilla kansalaisilla, jopa sarjatuliiaseita.
    Jos jossain vaiheessa joko kansalaisilta pankkitilit tyhjenevät lopullisesti tai vaihtoehtoisesti jossain vaiheessa riittävän suureltajoukolta silmät avautuvat,edessä voi olla aika, jolloin kenraaleille on akuuttia tarvetta kansakunnan sisäisen koheesion palauttamiseksi.

    Eräs tapa jatkaa taaperrusta eteenpäin on yhdysvaltalaisen turvallisuuden pakkomyynti,jopa vastentahtoisesti sitä tarvitseville asiakkaille, esimerkiksi Suomelle.

    Ulkoinen uhka on ollut paras tapa sisäisen koheesion säilyttämiseksi,joten Demokraattien päästessä valtaan venäjän vastaisia,jopa sotilaallisia toimenpiteitä on odotettavissa.

    Rebublikaanit ovat mestareita sabotoimaan demokraattien odotushorisontissa olevan valtakauden,tekisivät viisaasti demokraatit heittämällä pyyhkeen kehään, odotettavissa olevan mainitsemasi veroogelman heittämiseksi takaisin bublikaanien syliin.

    VastaaPoista
  2. On totta, että demokraattien on republikaanien paineessa täytynyt osoittaa kovuutta erilaisissa selkkauksissa. En kuitenkaan usko että suuri vaara tulee demokraattien taholta tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen hieman huolissani yhdysvaltalaisten edistyksellisten piirien ajautumisesta russofobiseen hysteriaan,pahimmilaan tilanne ajautuu tilanteeseen, missä demokraatit valtaanpäästesään uskottavuutensa säilyttääkseen, ajautuvat yrittämään venäjän polittisen johdon vaitamista ja mieleisensä demokratiakäsityksen istuttamista,vaikka väkisin venäjälle.

      Sellaisen kehityksen yrittämiseen tarvitaan ehdottomasti maamme aluetta ja myötävaikutusta.

      Poista