sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Yleisurheilu jälleen muodissa?

Katselin viikonloppuna yleisurheilun sisäratojen SM-kilpailuja. Oli mukava todeta, kuinka elin taas innostuneena yleisurheilijoiden edesottamuksia seuraten. Tietenkin nuoret lahjakkuudet kiinnittivät huomioni samaan tapaan kuin Hesarissa arvioitiin (Ari Pusa 18.2.2013).

Lontoon olympialaiset olivat varmaan monien nuorten näkökulmasta innostavat kisat. Kun olympialaiset olivat vuonna 1948 Lontoossa, kisat ikään kuin upposivat suurkaupungin sekamelskaan. Nyt kisat varmasti huomattiin jalkapallohullussa Englannissakin. Siinä on jotain selittämätöntä viehätystä, jolla suuret tapahtumat lataavat innostusta nuoriin urheilijoihin. Hyvä näin.

Huipulle pääsy edellyttää monen portaan kautta etenemistä. Suomalaisten nousu on usein tupannut pysähtyä aikuisuuden kynnyksellä. Nuorissa saavutukset ovat olleet upeita, lupaavia, mutta kisan kovetessa eteneminen on pysähtynyt. Osittain tämä on tietenkin itsestään selvyys. Harjoitteluinnon pitäisi jatkua kokoajan kiihtyen, motivaatio tulisi säilyttää, harjoitusmetodien pitäisi olla optimaalisia ja tietenkin pitäisi välttää toisaalta yli-innokkuutta harjoittelussa.

Urheilijan taustajoukkojen tulisi olla kunnossa. Se on järjestökentän ja urheilijan lähipiirin haaste. Ja sitten on tietenkin toive, että terveys säilyisi. Vaikka nämä nuoret, jotka nyt ovat antaneet näyttönsä, eivät koskaan tekisi läpimurtoa aivan kovimmalle huipulle on jo nähty tuonut innostavia hetkiä urheilun ystäville. Penkkiurheilun näkökulmasta urheilijan innostava vaikutus perustuu siihen, että hän tuottaa yleviä hetkiä urheilua seuraaville ihmisille.

Nooralotta Neziri on esimerkki urheilijasta, joka tavallaan kokee uudelleen ne hetket, jotka itsenäisyyden ajan varhaiset urheilijasankarit kokivat. He nostivat kansakunnan itsetuntoa. Nyt tänne muuttaneet (tai täällä syntyneet) ulkomaalaisperäiset tuovat aivan oman erityispiirteensä tähän kansakunnan ”nousuun”…. Heistä heijastuu tuoreus positiivisella tavalla naiviuteen saakka. Urheilu on tapa, jolla he voivat edetä tässä yhteiskunnassa. Vastaavia esimerkkejä löytyy politiikasta.

Väitän, että ulkomaalaislähtöiset nuoret ovat usein motivoituneempia kuin suomalaiset ja siksi heidän alkumenestykseensä pitäisi kiinnittää huomiota. Onko verkot viritetty tätä varten?

On mielenkiintoista havaita, että monet näistä nuorista ovat lähtöisin ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Onko tässä jokin taustasyy? Osataanko järjestötyö paremmin ruotsikielisellä puolella?

Jussi Kanervon, Eero Haapalan, Ella Räsäsen, Oona Kettusen ja Karin Storbackan (25 v.) kaltaiset esimerkit toimivat innostajina myös muille nuorille. Paitsi urheilijan omaa lahjakkuutta tarvitaan myös ympäristön aitoa kiinnostusta asiaan. Median roolia ei kannata vähätellä. Myös yleisurheilu tarvitsee tiedotusvälineiden kiinnostusta.

Menestys urheilussa on myös tyyppikysymys: meillä on joskus ollut huipun tuntumassa urheilijoita, joista ei voi sanoa, että he olisivat olleet kovin ”urheilullisia”. Nyt tuntuu hyvältä. Fyysisen vaikutelman perusteella voisi ennustaa, että potentiaalia löytyy runsain mitoin.

Lyhytkestoiset – yleensä pikajuoksuun perustuvat – lajit näyttävät viehättävän nuoria. Ehkä siinä on jotain tästä ajasta. Pitkäkestoinen jumputtava yksinäisyys ei niinkään vetoa näihin nuoriin lainkaan väheksymättä meidän keskimatkojen lahjakkuuksia. Samalla tietysti on todettava, että taso maailmalla on kova juuri pikajuoksuperusteisissa lajeissa.

Viimekesän EM-kisat ja olympiakisat osoittivat, että monissa lajeissa on ikäänkuin kaksi tasoa, Euroopan huipputaso ja maailman huipputaso. Tämä on tietyllä tapaa hyvä asia, sillä menestyskaavaan saadaan tästä tosiasiasta porrastusta.

Suurin ponnistus on edessä, kun siirrytään nuorten sarjoista aikuisten ikäluokkiin. Juuri ikävuodet 20-23 ovat ratkaisevia. Silloin koko nuoren ympärille rakennetun koneiston tulisi olla trimmattuna. Hukkaprosentti on silti suuri: on niin monta erilaista mahdollisuutta, jotka voivat pilata etenemisen huipulle. Nuorten urheilijoiden haastattelulausunnot ovat oireellisia: niistä heijastuu kova motivaatio ja ennen kaikkea innoittuneisuus. Tätä tarvittaisiin juuri nyt koko kansakunnan tasolla. Uusi sukupolvi pitää motivoida ja sen pitää itse motivoitua osaamisensa täyteen hyödyntämiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti