lauantai 30. syyskuuta 2017

Nokia-dokumentti onnistuu tehtävässään

”Pankaa kiertoajelun ajaksi sitten kiinni Nokianne ja Motorolanne!”. ”Suomesta? Ahaa, Nokialand”. Ensin mainittu lainaus kuuluu dublinilaiselle kiertoajeluoppaalle ja jälkimmäinen wieniläiselle konditorian omistajalle. Nämä kuvatkoon omia kokemuksiani ajalta, jolloin Nokia oli ilman sarvia ja hampaita kuuluisa yritys ympäri Eurooppaa. Yhtiön puhelinten tunnettuus oli niin laajalle levinnyt, että tuskinpa koskaan suomalainen tuote saavuttaa enää vastaavaa asemaa.

Muistot tulivat mieleen, kun kävin katsomassa elokuvateatterissa uutta Nokia-dokumenttia ”Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina”. Dokumentti käy läpi lyhyesti kumisaapas- ja kaapelituotantoyhtiön puhelimia edeltäneen vaiheen historian ja siirtyy sitten Nokian radiopuhelinten alkuvaiheeseen. Isot laitteet tuntuvat nyt epäkäytännöllisiltä ja hullunkurisilta, mutta elektroniikka on kehittynyt monen muunkin laitteen osalta samaa polkua.

Dokumentissa kaivetaan esille ensimmäiset maininnat matkapuhelimista, joka nimi kuulosti aikanaan eksoottiselta. Kuka lopulta keksi nimen? Kertoopa joku mukana olleista raahanneensa Korkeasaaressa käynnille toistakymmentä kiloa painaneen laitteen puhelua odottaen….

Nokian loiston päivät osuivat 1990-luvun puolen välin vaiheilta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen lopulle. Dokumentin draaman kaari ulottuu kaiholla muisteltavista alun pioneerivaiheista kukoistuksen kautta ankeaan romahtamiseen.

On hieno oivallus dokumentin käsikirjoittajalta ja ohjaajalta Arto Koskiselta jättää haastateltavien joukosta pois Dream Team, Nokian kultakauden johtajisto. Vain Jorma Ollila viivähtää selittämässä 15 sekunniksi, miten asiat eivät ole menneet oikein ja miten nokialaisten älyä ja kapasiteettia pitää ruveta käyttämään oikealla tavalla hyväksi…. kaikki tuo tietenkin liian myöhään.

Jotkut ovat nyrpistelleet nenää dokumentin yksityiskohdille. Minä en jäänyt kaipaamaan dokumentista poikkeavia painotuksia. Pidän tällaisesta pelkistetystä historian katsauksesta, jossa inhimilliset tunteet kuitenkin muistetaan pitää mukana.

Dokumentista saa enemmän irti, jos on elänyt nuo vaiheet ja seurannut Nokian historiaa koko kännykkävaiheen ajan. Itselläni on ollut kolme nokialaista, jotka ovat palvelleet hyvin ja pitkäaikaisesti käyttäjäänsä.

Ei Nokian tarina ole kuitenkaan yrityshistorialtaan ainutlaatuinen. Lukemattomat yritykset ovat kokeneet saman – tai ehkei sittenkään! Kyllä Nokian lukuisat selviytymiset kuilun reunalta elävien kirjoihin osoittavat jotain erityistä nokialaisesta yrityskulttuurista eri aikakausina. Viimeinen vaihe verkko-Nokiana ja matkapuhelinten lisenssimyyjänä osoittaa, että sitkeästi innovoiva yritys voi nousta kerta toisensa jälkeen ”siniselle merelle” punaiseen mereen uppoamisen jälkeen.

Haluaisin nostaa kaksi historian vaihetta dokumentista keskiöön. Ensimmäinen on 2000-luvun alun kosketusnäyttökeksinnön melko yksityiskohtainen, mutta perusteltu läpikäynti. Siis se, miten Steve Jobsin kuningasajatus oli Nokiassa esillä jo muutama vuosi ennen Applea. Keksijä (Johannes Väänänen) itse saa esitellä aikaansaannostaan ja onhan siinä toden totta monia nykyisistä puhelimista tuttuja ominaisuuksia, jopa jotakin, mitä nykyisistä puhelimista puuttuu. Puhelimessa oli jopa internet-sivujen selaus. Toki Väänäsen touch screenissa oli resistiivinen näyttö (dokumentti osoittaa, että näyttöä piti todella painaa), ei nykytyylistä kapasitiivista näyttöä. Järkyttävää on kuitenkin keksijän saama täydellinen tyrmäys Nokian johdolta. No, on liioiteltua väittää, että tässä puhelimessa olisi ollut Nokian pelastus.

Applen kosketusnäytöllinen läpimurtopuhelin iPhone otettiin - päinvastaista väitteistä huolimatta - vastaan vakavasti Nokiassa, jopa paniikinomaisesti. Tämä on dokumentin parhaita kohtia. Säikähdys - tai tolaltaan pois joutuminen - oli aito, eikä yritys lopulta keksinyt keinoja vastata Applen haasteeseen. Tosin muistan, että eräs Nokian johtajista puhui vielä Applen läpimurron jälkeen vähätellen ”hedelmäfirmasta”.

Itse olen taipunut kannalle, että mikään muukaan yritys Nokian sijasta ei olisi tästä haasteesta selvinnyt. Applen läpimurto on sekoitus valtavaa hypetystä (”olemme keksineet uudelleen matkapuhelimen”), kosketusnäytön läpimurtoa ja mystisiin mittoihin kasvaneen Steve Jobsin nerouden ylistystä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana otetaan esille Applen akun olematon kesto sen aikaisiin nokialaisiin verrattuna. Se ei merkinnyt silloin yhtään mitään ja tänäkin päivänä me kaikki tyydymme yhden vuorokauden akkukestoon…. Toinen vaihe jota dokumentissa erityisen hyvin analysoidaan on kännykkä-Nokian romahdus.

Nokian muuttuminen keksijän pajasta ja pioneerityötä tekevästä uutta luovasta ”start upista” jähmettyneeksi jättiyritykseksi on kuvattu dokumentissa monipuolisesti ja monilla suilla. Nimenomaan tässä kohtaa on tärkeää, että alemmat johtajat - lähihavainnoijat, ei Nokian ylin johto – saavat sanoa sanansa. Lopullista totuutta romahdukseen tuskin pystytään jäljittämään, mutta ainakin dokumentin yritys on hyvä.

Niin, mitkä olivat pähkinänkuoressa Nokian romahduksen pääsyyt? Otan esille seuraavat: epäpätevien henkilöiden rekrytoinnit, alun mahtitekijän, hyvän yhteishengen mureneminen, ripustautuminen Symbian- käyttöjärjestelmään, jatkuvasti vaihtuvat organisaatiomallit, väärät yhteistyökumppanit (Microsoft)…..

Nokialaiset eivät enää kilpailleet muita yrityksiä vastaan, vaan kilpailua kehiteltiin oman yrityksen eri yksiköiden välille. Raha näyttää haastateltavien mukaan laiskistaneen vanhan kehittäjähengen ja latistaneen tunnelman kyräileväksi. Taisipa mukana olla myös ylimielisyyttä ja väärää ylpeyttä. Kooltaan jättimäiseksi kasvanut Nokia romahti sisään päin….

On helppoa pilkata vanhojen nokialaisten rakkaudentunnustuksia omaa puhelinta tai yritystä kohtaan, mutta minä ainakin näen kokemukset uskottavina. Käsittävätköhän kaikki vieläkään, millainen uroteko Nokia oli sekä yrityksenä että ilmiönä. Yritys oli sentään parhaimmillaan aivan maailman arvokkaimpia brändejä.

Joku haastateltavista väläyttää Nokian osake-enemmistön siirtymisen amerikkalaisten haltuun olleen ratkaiseva tekijä Nokian alamäkeen. Shareholder value vei puhdin kehittämiseltä? Kuka tietää!

Nokian fyysinen taipuminen – viimeinen katkera vaihe - käydään lyhyesti läpi. Salaliitto vai bisneksen lopahtaminen? Minusta tässä dokumentissa haastateltu Craig Livingstone, Nokian entinen johtaja, sanoo, miten asia oli: kysymys ei ollut Microsoftin eikä minkään muunkaan tahon salaliitosta vaan liiketoiminnan haaksirikosta.

Missä nokialaiset ovat nyt? Monella eri suunnalla, omissa yrityksissään tai jopa nykyisen Nokian palveluksessa. Kaikki eivät ole tietenkään onnistuneet, josta tästäkin dokumentti kertoo.

Matkapuhelinbisneksen myynti Microsoftille kännykkä-Nokian viimeisenä vaiheena oli kelpotyö Nokian johdolta. Tapahtui yksinkertaisesti niin, että konkurssipesä siivottiin pois terveestä emoyhtiöstä vieläpä muhkealla summalla rahaa. Samalla luotiin uudelle pohjaa.

Nokian tarina, ei edes Nokian matkapuhelinten tarina, ole lopussa vaan saa uusia muotoja. Nokia on palaamassa eniten arvostettujen työpaikkojen joukkoon Suomessa.

Jäämme odottelemaan fiktioelokuvaa samasta aiheesta, joka kuulemma on käsikirjoitusvaiheessa.

3 kommenttia:

  1. Nokia tapaus on oiva osoitus kansalisesta heikosta itsetunnosta,aivan hävetää kuinka rähmälään olime,kun amerikkalaiset soivat meihin armonsa ja lähettivät Microsoftin miehen toimariksi firmaan,tehtävänään osaamisen saaminen oikeisiin käsiin ,siis hheidän näkökulmastaan.
    Naivismi on vakavin sairaus ja vaiva joka maassamme on riivaajana kaikkialla ja kaikkina aikoina,olemme sillähetkellä kuvitellun maailmanvaltiaan nöyriä apulaisia.

    VastaaPoista
  2. Jälkikäteen ajatellen varmin ratkaisu olisi ollut Android (ei Meego). Markkinajohtajuus olisi menetetty, mutta vahvalla brändillä olisi pärjätty.

    VastaaPoista
  3. Eipä ollut MyDevicessä resistiivistä näyttöä, ei. Kannattaisi tutkia asiaa eikä olettaa... Siinä oli ihan itse rautatasolla keksitty ja kehitetty mekaanisiin voima-antureihin perustuva HaptiTouch joka oli käyttötuntumaltaan ylivoimainen resistiivisiin kalvoihin verrattuna. Muuten myös maailman ensimmäinen tuntopalautteen antava kosketusnäyttö. Se piti keksiä ja toteuttaa, kun ei ollut olemassa vielä sopivaa kosketusnäyttötekniikkaa sormella käytettäväksi, kapasitiiviset kalvot tulivat luotettavaksi massatuotteeksi paljon myöhemmin.

    VastaaPoista