Meitä on varoitettu kyber- ja hybridiuhilla lähes päivittäin ja hyvä niin, sillä epävarmassa ympäristössä ja epävarmassa maailmassa mikä tahansa uhka voi realisoitua. Olen kuitenkin protestoinut näissä blogikirjoituksissani kerta toisensa jälkeen hysteriaa ja paniikkia, mikä näkyy leviävän aika ajoin lehdistössä ja somessa.
Olen tässä arvostelussani hyvässä seurassa, sillä presidentti Niinistö on tuntenut tarvetta aina silloin tällöin huomauttaa ”alarmismista”. Hän on kehottanut puheissaan kylmäpäisyyteen. Viimeksi hybridikeskuksen avajaisissa hän totesi, että ”joskus varsinkin Venäjään liittyviä uhkia liioitellaan”. Niinistö: ”Joskus lietsomme informaatiosotaa niiden puolesta, joita vastaan olemme sen alun perin tarkoittaneet”. Niinistön mielestä hybridiuhkien avain on kansalaisten halu puolustaa yhteiskuntaa niin meillä kuin muualla.
Tähän alarmismiin Niinistö puuttui sarkastisesti, kun Ahvenanmaan puolustuksesta nostatettiin häly viime vuoden lokakuussa. Hän viittasi ”pieniin vihreisiin miehiin” todetessaan - pilke silmäkulmassa - olevansa varma, että ahvenanmaalaiset ”ovat erittäin herkkiä huomaamaan, jos mitä tahansa outoa siellä tapahtuisi”.
Meidän tulisi suojautua propagandalta (käytän tietoisesti tätä vanhanaikaista sanaa) tulipa sitä mistä ilmansuunnasta tahansa. Kiinnitin huomiota Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä mainintoihin 100 000 miehen osallistumisesta harjoituksiin. En tiedä, mistä nämä tiedot lähtivät liikkeelle, mutta yhtäkkiä kaikki toistivat sadan tuhannen sotilaan osallistumista itsestään selvyytenä. Kiinnitin myös huomiota siihen, kun ennen Zapadia ja sen aikana luotiin uhkakuvia, jossa Venäjä hyökkää lennosta esimerkiksi Baltiaan. Tästä riitti spekulaatioita. Zapadia koskevat artikkelit olivat Helsingin Sanomissa sivun suuruisia, jopa aukeaman suuruisia.
Sitten harjoitus loppui suuressa hiljaisuudessa. Oli aika siirtyä muihin aiheisiin. Jälkikäteen kuitenkin harjoitukseen on palattu. Kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili maassamme hybridikeskuksen avajaisissa hän korosti, että Zapadiin osallistui yli kaksinkertainen määrä sotilaita verrattuna Venäjän ilmoittamiin määriin. Paljon mahdollista.
Hesari kirjoitti uskollisesti Stoltenbergin sanat lehteen. Mutta sen lisäksi lehti lainasi Yhdysvaltojen maajoukkojen Euroopan komentajaa kenraali Ben Hodgesia, joka AFP:n mukaan oli maininnut Zapad-harjoituksiin osallistuneiden määräksi 40 000 sotilasta. Hesari korostaa Stoltenbergin tavoin, että määrä oli kaksinkertainen ilmoitettuun nähden, mutta ei sanallakaan viittaa siihen, että Hodgesin ilmoitus poikkeaa jyrkästi määrästä, jota Hesarikin levitti ansiokkaasti ennen Zapadia ja sen aikana.
Tulee mieleen, että tietoisesti levitettiin uhkakuvia ja liioiteltiin joukkojen määrää, jotta saataisiin sopiva pelotevaikutus aikaiseksi. Kun koko kalabaliikki on ohi kerrotaan siinä sivussa Zapadiin osallistuneiden määrä, joka on kaukana 100 000 sotilaasta.
On kuitenkin nähtävissä, että kansainvälisten tilanteiden kommentointi on saamassa aiempaa realistisemman luonteen. Lainasin taannoin kahta sotilaspoliittista asiantuntijaa blogikirjoituksessani. Kyseiset herrat olivat Jyri Raitasalo ja Juhani Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. He moittivat mediaa ja muita tahoja vääristä tulkinnoista koskien Venäjän toimia esimerkiksi Itämerellä. Raitasalon mukaan Zapadista tuli symboli sille, mitä Venäjän pahat aikeet voivat sotilaallisesti tarkoittaa. Lännen asiasta kiinnostuneet tahot ovat vahvistaneet innokkaasti ”Venäjän haluamaa viestiä sen suuresta asemahdista”. Hän toivoo kriittisempää lähestymistapaa Venäjän aiheuttamaan uhkaan.
Pihlajamaa menee vielä pidemmälle ja sanoo, että lännessä on synnytetty kuva, että Venäjällä harjoitellaan aggressiivisesti sen pieniä läntisiä naapureita vastaan.
::::::::::::::::::::::
Kun lainataan avainhenkilöiden puheita olisi syytä olla tarkkana lainauksissa. Kun rakas Ylemme kysyi Suomen ja Naton suhteesta Jens Stoltenbergilta, totesi tämä kunnioittavansa Suomen päätöstä, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon ja sitten asiallisesti lisäsi, että Naton päätös, hyväksytäänkö Suomi mukaan alistetaan 39 jäsenmaan päätettäväksi. Tähän Ylen insertti päättyikin. Jos Yle olisi jatkanut uutistaan – niin kuin olisi pitänyt - olisi kuultu Stoltenbergin kommentti siitä tilanteesta, jossa Suomi haluaa jatkaa kumppanuutta ilman Natoon liittymistä. Hän nimittäin totesi, että liittoutumatta jääminen on täysin Suomen asia ja hän kunnioittaa päätöstä, jonka Suomi tekee omista lähtökohdistaan. Ei pienintäkään vihjausta Nato-markkinoinnin suuntaan, vaikka Suomessa jotkin tahot ovat sitä suorastaan pyytämässä.
Todelliseen liittoutumattomuuteen kuuluu kriittinen suhtautuminen sekä lännen että idän viekotuksille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti