Media on täynnä podcasteja, jotka käsittelevät ja arvioivat sähköautoja
(so. hybrideja eri muodoissaan ja täyssähköautoja. Arvioijat ovat perehtyneet eritasoisesti itse
aiheeseen, mutta mitään limboja en ole joukossa havainnut, vaikka perehtymisen
aste on ollut vaihtelevaa. Itse olen sanan varsinaisessa merkityksessä
amatööri, mutta innokas – vielä kypsemmälläkin iällä – oppimaan uusia asioita autoilun koko ajan
uusiutuvasta maailmasta. Yksi kiinnostuksen kohteista ovat täyssähköautot.
Lukuisissa perheissä, etten sanoisi lukemattomissa perheissä
käydään keskusteluja sähköautojen eduista ja kriittisistä puolista, jotka ovat
tuttuja meidänkin pesueessa. Minkä voimanlähteen auto valitaan seuraavaksi pääasialliseksi
käyttöautoksi? Uusi vai käytetty? Millaiset ovat tilavaatimukset? Paljonko saa
polttoaineen kulutus olla ja niin edelleen? Vaihtoehtoja on monia. Valinnan
vaihtoehtoina olivat hybridit, täyssähköautot ja polttomoottoriautot (bensa tai diesel). Kovin pitkälle emme
halunnet spesifioida, minkä tyyppistä autoa eniten haluamme. Se selviää yleensä vertailu- ja
koeajokierroksilla. Asiaan on vuosien varrella melkoisesti vaikuttanut myös se,
mikä on ollut edellinen pääasiallinen käyttöauto ja onko siihen oltu
tyytyväisiä.
Autojen voimanlähteiden osalta olemme autohistoriassamme
olleet konservatiivisia autojen käyttäjiä. Olemme pysyneet bensa-autoissa.
Nyt on selvästikin meneillään automarkkinoiden murroskohta, jossa polttomoottoriautojen kanssa kilpailemaan
ovat nousseet erilaiset sähköllä toimivat ajoneuvot. Jo varhaisessa vaiheessa
hylkäsimme hybridit. Miksi? Sähkön houkuttelevuus voimanlähteenä oli tässä
avainasia. Halusimme ajaa mahdollisimman paljon sähköllä. Siksi 50 – 100
kilometriä sähkön varassa ei tuntunut riittävältä. Sehän on puolisähköauto! No hinnallakin
oli oma merkityksensä. Olen hyvin tarkasti seurannut täyssähköautojen hintakehitystä.
Ne ovat näihin aikoihin saakka olleet hiukan tyyriimpiä kuin perinteisemmät
autot. Jossain vaiheessa päädyin sille kannalle, että riittävän pituinen
ajosuoritus täydellä akulla on 700 kilometriä. Tarkemmin ajateltuna olin valmis
tinkimään tästä tavoitteesta. Asiaan vaikutti esimerkiksi se, kuinka
”sähköautoympäristö” kehittyy, eli
kuinka runsaasti on käytettävissä latausmahdollisuuksia, otammeko käyttöön kotilatausaseman,
kuinka pitkälle tosiasiallisesti täydellä akulla pääsee jne.
Kun näistä kiemuroista oli selvitty, kysymys kuului edelleen,
sähkö vai polttomoottorikäyttöinen auto? Monien eri mietintöjen ja jahkailujen jälkeen
päätös oli selvä: sähkö sen olla pitää.
Eräs tarkkailun kohde on ollut autoalan de facto standardi eli
ns. WLTP-mittaus. Se tarkoittaa maailmanlaajuisesti yhtenäistä testimenetelmää
polttoaineen kulutuksen ja pakokaasupäästöjen määrittämiseksi. On
osoittautunut, että useat automerkit eivät tietyistä syistä mittaa akun
jäljellä olevaa realistista kapasiteettia, jotta ajaja pystyisi ennakoimaan
jäljellä olevan akkuvirran kulutuksen. Sen toimintalogiikka vaihtelee
käsittääkseni jonkin verran automerkistä riippuen. Taipumusta on yliarvioida akun kestoa.
Ihan normaalina
pidetään sitä, että WLTP-mittauksessa (otettiin käyttöön syyskuussa vuonna 2017) 700 kilometrin matka kesäisissä
olosuhteissa merkitsee tosiasiassa esimerkiksi 550 kilometriä. Omat ehtonsa
asettaa Suomen talvi ja silloin WLTP-mittaustapa on heikosti todistusvoimainen
verrattuna todelliseen kulutukseen. Jos siis WLTP lupaa 700 kilometriä ajomatkaa
talvisissa olosuhteissa, niin tosiasiassa matka, joka päästään on ehkä 350-400 kilometriä.
Tankkaukset on syytä suunnitella tarkasti.
Esimerkki:
Kun kävin vapaa-ajan asunnollani viime kesänä siten, että
akussa oli lähtiessä latinkia (ratkaisuni ei perustunut millään tavalla taloudellisesti
optimaaliseen ajosuoritukseen) 360 kilometrin ajoon ), Koko mökkimatkan pituus oli 187+187
kilometriä eli 374 kilometriä. (akku max WLTP 517 kilometriä) Tankkasin kotimatkalla
20 euron edestä energiaa vakiotankkausasemallani, jolloin kahvitauko jäi
sopivan lyhyeksi. Kotilaturilla latasin sitten kaikessa rauhassa akun 80
prosenttiin saakka.
:::::::::::::::::::::::::::::::::
Ensimmäiseksi täyssähköautossa kiinnittää huomiota äänettömyys,
kun tähän lisätään kitkarenkaiden luontainen pehmeys, syntyy yhdistelmä, joka
on miellyttävän mukava. Sähköauton ripeä kiihtyvyys voi tulla yllätyksenä, joka
täydentää hyvin kokonaisuutta. Tällä ei jää muiden jalkoihin. Aiemmin tällaisiin kiihtyvyyksiin päästiin vasta GT-malleilla, jos niilläkään.
Auton ”avustimet” tuottavat iloisen yllätyksen. Auton ja matkapuhelimen
välille muodostuva tietoliikenneyhteys, jota ohjaa kännykässä oleva sovellus, nostaa
auton hallinnan uudelle tasolle. Kännykän
etähallinnalla voi käskeä useita auton toimintoja vaikka varhain aamulla sängystä
käsin. Näihin ominaisuksiin kuuluvat mm. akun lataamisen käynnistäminen ja lopettaminen,
ilmanvaihtolaitteen hallinta sekä auton lukitseminen ja avaaminen. Voit myös
seurata autonkulkua kännykästä käsin osoitteen tarkkuudella. Tätä Korean ihmeen
ominaisuutta oppii nopeasti arvostamaan. Ohjelmistoa päivitetään jatkuvasti.
Autotalliin asennettua kotilatausasemaa oppi nopeasti
arvostamaan varsinkin, jos ilman sitä joutuisi lataamaan akun päivittäin huoltoasemilla tai vastaavilla kaupallisilla
latauspiteillä.
Myös auton muut ominaisuudet tukevat auton sähkötoimista
varustetasoa. Jalkakäytävien korokkeet eivät kiusaa, koska maavaraa on kerrankin
riittävästi. Auto lämpenee nopeasti, eikä vain istuimet ja auton sisätilat,
vaan myös ratti. Kaikki se, millä pyritään suojaamaan ajajaa vahingolta toimii erinomaisesti
(kameroiden kuvanlaatu, HUD-heijastusnäyttö, kaistavaroitin, törmäyssuoja,
vakionopeuden säädin jne.). Auto käynnistyy moitteettomasti kylmissä
olosuhteissa
Talvella lumi aiheuttaa hieman ongelmia sen tukkiessa mm.
kameroiden näkymää, myös takaluukun nostoavaaminen voi jäätyä reilussa pakkassäässä. Auton herkästi
toimivat varoittimien kilkutukset saattavat häiritä joitakin. Valoista jotkut
ovat esittäneet .
:::::::::::::::::::::::::
Todellinen sähköauton testi on talvi, josta ei vielä ole henkilökohtaista
kokemusta. Kuitenkin podcast-koeajot osoittavat, että autolla pärjää talvella,
vaikka akun kesto putoaakin reilusti kesän lukemista.
Auto kehittynee edellä esitettyyn suuntaan myös tulevaisuudessa.
Autoon pystytään sijoittamaan autonomisesti toimivia – paitsi apulaitteita –
niin myös itse ajamista ohjaavia järjestelmiä. Johan nyt on liikenteessä satoja
sähkötoimisia itseohjaavia autoja, pääasiassa takseja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti