Presidentillä ei ole vaatteita

Donald Trump jaksaa ihmetyttää kerta toisensa jälkeen tolkullisesti maailmaan suhtautuvia ihmisiä. Toisaalta meillä on hänessä valtionpäämies, johon yritetään epätoivoisesti suhtautua kuten päämieheen yleensäkin. Joskus tuntuu absurdilta, kun media yrittää tosissaan tosikkomaisesti sovittautua erittelevin sankääntein presidentin puheisiin ikään kuin tällä olisi vakava viesti, josta otsa rypyssä pitää saada selvää. Tosiasiassa Trump ottaa sieltä täältä jutun aiheet ja tulkitsee sitten niitä omalla tavallaan aiheuttaen järjettömiä sotkuja.

Presidentin näennäistieteelliset kommentit, salaliittoteoriat ja tässä ja nyt keksityt satuilut muodostavat tarinan, jonka keskellä kiusaantuneet ihmiset vaihtavat jalkaa odottaen jotain parempaa.

Presidentti ei osaa hallita itseään ja puheitaan, vaan toimii omien impulssiensa ohjaamana. Terveellä järjellä varustetut ihmiset ohittavat olankohautuksella presidentin puheet tai ovat sitten ymmällä, miten tähän pitäisi suhtautua. Jäljelle jää epäuskoisia ilmeitä ja järkyttyneitä katseita. Trumpin ydinkannattajat taas käsittävät Trumpin ”kokonaisuudeksi”, unohdetun kansanosan sanansaattajaksi, jolta pääsee suusta sammakoita, mutta ei sillä ole paljon väliä, koska heillä on oma mies valtakunnan huipulla. Ainahan puheista voi mielessään karsia ”sopimattomuudet” pois.

Pahimpia ovat lehdistötilaisuudet, joihin Trump tuo esikuntaansa paikalle. Sitten presidentti puhuu, mutta läsnäolijoiden avustajien ilmeitä ei näytetä. Tuskin niissä kuitenkaan nähdään pokerin pettävän. Osa avustajista tienaa leipänsä vetämällä matalaa profiilia, osa on niin korruptoitunut, ettei reagoi millään tavalla presidentin puheisiin, ja osa suhtautuu presidenttiin vanhasta tottumuksesta: ”jaaha tämä on taas tätä”.

Suuri osa hämmennyksestä aiheutuu presidentin alun perin vähättelevästä suhtautumisesta koronaepidemiaan. Syntyy tarve selitellä asioita parhain päin. Niinpä saamme kuulla, että kaiken takana on Kiina tai WHO, joista leivotaan presidentin omien virheiden syntipukkeja. Kysymys ei ole siitä etteivätkö em. tahot tekisi virheitä vaan sitä, että Trumpin puheissa ko. tahot ovat vain välikappaleita tekosyiden loputtomassa meressä. Kysymys on ikivanhasta tavasta projisoida kansakuntaan kohdistuvat vastenmieliset ikävyydet ulkoiseen viholliseen, joka voi olla melkeinpä mikä tahansa.

Syntyy ihmeellisiä tilanteita, kun kukaan, ja varsinkaan eivät kannattajat, uskalla oikein sanoa, että presidentillä ei ole vaatteita. Totta kai liberaali media yrittää kertoa tasapuolisuutta tavoittelevan totuuden, mutta suuri osa oikeistosta tuomitsee sen vasemmistolaiseksi propagandaksi. Tulee mieleen, että monet republikaanien kannattajat luovat omaa kuvaansa presidentin kautta. Kun Donald Trump puhuu lööperiä, he kyllä rekisteröivät tämän, mutta sivuuttavat sen, koska presidentti täyttää heidän ideologiset toiveensa. Trump on peili, joka muodostaa kannattajiensa koko kuvan.

Pitääkö presidenttiin suhtautua presidenttinä vai kansakunnan pellenä? Trumpin tarvitsisi vain olla! Mutta kun hän avaa suunsa, hänellä on järkevästi asioihin suhtautuviin ihmisiin myötähäpeää synnyttävä vaikutus. Saamme kuulla, että koronaepidemiaa hoidetaan ulkoisesti UV-säteilyllä ja sisäisesti desifiointiaineella: ”näin sanovat asiantuntijat, mutta enhän minä lääkäri ole”. Seuraavassa lehdistötilaisuudessa tai tviitissä hän kertoo vain karrikoineensa kuulemaansa. Ja taas on yksi älyttömyys pyyhkäisty syrjään.

Viimeisin veto on, että presidentti vetäytyy loukkaantuneena koko lehdistötilaisuuskäytännöstä. Ehkä niin on parasta, koska mitään valtiomiesmäistä lohdutusta tai rohkaisua ei kuitenkaan kuulla. Ilma täyttyy epäjohdonmukaisilla asioista toiseen hyppelehtivillä ”argumenteilla” ikään kuin presidentti puhuisi mitä sylki suuhun tuo. Ja ehkäpä asia onkin juuri niin.

Mikä on järkyttävyyden ytimessä, kun ajatellaan presidentin käytöstä? Vertailuun nousevat Rooman rappeutuneen imperiumin holtittomat keisarit (Claudius, Caligula, Nero), jotka tekivät hetken mielijohteensa mitä tahansa.

Pystyykö yksi ihminen vaurioittamaan pysyvästi presidentti-instituution?