The Beatlesin tarina on kerrottu lukemattomia kertoja. Nyt käsittelemäni kronikka sisältää televisiokanava ITV:n listan parhaista Beatles-kappaleista. Näkökulma on englantilainen. Puolentoista tunnin mittainen ohjelma ”The Nation´s Favourite Beatles No.1” vuodelta 2015 on täynnä Beatlesin ylistystä. Sivuutan tässä tyhjät sanat ja yritän luoda dokumentin ”päälle” oman versioni Beatlesin parhaista kappaleista unohtamatta alkuperäisen ohjelman listajärjestystä.
Taustaylistäjistä nostan esille vain Abban Björn Ulvaeuksen,
joka sanoo suoraan, että Beatles on
suurin ilmiö populaarimusiikin historiassa. Kappaleiden kautta The Beatles
esitellään mm. muodinluojana, uusien musiikkitrendien markkinoille tuojana
ja älykkään ja sanavalmiin huumorin
viljelijänä. Ennen kaikkea he loivat musiikkia,
joka on suurelta osin jäänyt elämään.
Vain hiukan liioitellen Beatlesit nostivat Britannian
kaikkien huulille aikana, jolloin tälle
entiselle suurvallalle veisattiin joutsenlaulua.
Britanniassa ja USA:ssa heillä oli yhteensä 27 ykkössingleä.
Briteissä yhtyeellä oli 17 ykkössingleä.
Ohjelma keskittyy kaikkien 27 hitin esittelyyn vanhojen filminpätkien
avulla. Ohjelma on koostettu ”with a little help from the friends”. Haastateltavat
ystävät ylistävät Beatlesin suuruutta.
Koska listalla keskitytään vain singleihin, jää moni suosikki pois, kuten oma
toivekappaleeni A Day In The Life ja monta muuta.
Ja tästä se alkaa….
Nro 27. The Ballad of
John and Yoko (1969).
Paradoksaalisesti lista alkaa vuoden 1969 hitillä, joka syntyi Lennonin ja Yoko Onon
rakastumisesta, ja joka osaltaan johti
sittemmin yhtyeen hajoamiseen…… Se oli aikaa, jolloin Lennonilla oli meneillään
”Peace Mission”, johon hän sai vahvaa tukea uudelta vaimoltaan. Missioon liittyen pariskunta
kehitteli toinen toistaan erikoisempia happeningeja.
Nro 26. Day Tripper (1965).
Kappale tunnistetaan Harrisonin kitarariffistä ja
tamburiinista. Näihin aikoihin yhtye oli jo omaksunut vitsikkäät haastattelulausunnot,
joille nauroi koko Englanti. Niihin lukeutui Lennonin ”Halvoilla paikoilla istuvat voivat
läpyttää käsiään, te loput voitte helisytellä korujanne” -huuli Royal Variety Showssa lokakuussa 1963. Lennon
pystyi yleensä liikkumaan kaskuissaan juuri ja juuri hyvän maun rajoissa.
Nro 25. I feel Fine (1964).
Yhtye yritti ujuttaa tähän kappaleeseen mukaan varhaista
musiikkivideotyyppistä hulluttelua, mutta manageri Brian Epstein pysäytti
kokeilut tykkänään. Ehkä niin oli parasta. Videota (joka nyt nähdään ilmeisesti
ensimmäistä kertaa) ei toteutettu kovin hyvällä maulla.
Nro 24. From Me To You (1963).
The Beatlesin alkuaikojen hitti, joka saa ymmärtämään, miksi yhtyeen melodiset kappaleet sopivat
juuri tuon aikakauden ohjelmistoon. Elettiin vielä esibeatlemanian aikaa. Myöhäissyksyllä
1963 löysin itsekin Beatlet, kun jossain
luisteluharrastuksen keskellä ämyreistä soi
konserttien päätöskappale Twist And Shout.
Nro 23. Paperback Writer (1966).
Kappaleen myötä esitellään Abbey Roadin studiot, jossa monet
Beatlesin hitit purkitettiin. Studiota
esittelee levytuottaja Giles Martin, kuuluisan George Martinin poika. Kappale
on tunnettu extraharmonioista, joiden kehittelyssä Beatlesin ohella vanhemmalla
Martinilla oli varmaan sormet pelissä.
Nro 22. Get Back (1969).
Kappaleen synnyn aikoihin yhtye oli ja hajoamassa. Kappale
tunnetaan myös Beatleisin jäähyväiskonsertin kappaleena. Kysymyksessä oli
kuuluisa ”kattokonsertti”, mutta taisi olla niin, että yhtyettä ei olisi saanut enää muualla soittamaan
livenä. Poliisitkin tulivat kattokonsertissa hätistelemään Beatleja, jotka aiheuttivat alhaalla kadulla
liikenneruuhkan. Kävi niin, että mitä lähemmäksi yhtye ajautui
välirikkoa, sitä paremmin levyt möivät.
Nro 21. Lady Madonna (1968).
Pitkästä aikaa yhtye käytti singlellään muita muusikoita
(Ronnie Scott ym.). Yhtye palasi rokkaavampaan tyyliin vuoden 1967 kokeilujen
jälkeen.
Nro 20. Hello, Goodbye (1967).
Muistan kuinka kuulin kappaleen ensimmäisen kerran radiosta syksyllä
1967 ja pidin sitä melko keskinkertaisena hittimelodiana. Onhan se kuitenkin ihan
hyvää käyttömusiikkia ja viipyi listojen kärjessä Englannissa seitsemän
viikkoa. Hiukan aiemmin (elokuussa 1967)
kuoli yhtyeen manageri Brian Epstein traagisesti .
Nro 19. Yellow Submarine (1966).
Sen laulaa Ringo Starr ja kappale on niin rahvaanomainen,
että Simo Salminen pantiin siitä laulamaan koveri. ”Sukellusvene” on myös hyvin ringomainen hoilotus. Hänellä on
jokamiehen ääni! Jatkossa Ringo lauloi
jokaisella albumilla yhden raidan. Ringon aidosti hauskoista
huumorivälähdyksistä saamme nauttia vaikkapa katselemalla vanhoja Late Night
Show -pätkiä.
Nro 18. Eight Days A Week
(1965).
Kappale, jota ei julkaistu
virallisesti Englannissa singlenä lainkaan. Beatlet tekivät tämän tempun moneen kertaan. Selvät singlehitit
pistettiin albumeille tai julkaistiin maakohtaisesti. Kilpailijat olisivat ottaneet nuo singleiltä
syrjäytetyt kappaleet riemumielellä julkaistaviksi, jos olisivat voineet. Muun muassa Yesterday
ja All My Loving eivät kuuluneet virallisten singlejulkaisujen joukkoon
Englannissa! Dokumentissa kappale
yhdistetään USA:n beatlemaniaan, samoin
mustien levy-yhtiöön Motowniin
Nro 17. We Can Work It Out (1965, kappale on Day Tripperin
B-puoli, mutta nousi USA:ssa ykköseksi).
Sävelmä liittyy myöskin kiertuevaiheeseen. Kappale on tehty
yhteistyönä Lennonin ja McCartneyn kesken,
mikä ei ollut yleinen työskentelytapa: molemmat tekivät yleensä omat sävellyksensä
itse, mutta levyllä kaikki olivat
Lennon-McCartney -kappaleita. Beatlet pukeutuivat ”siististi” (suorat housut,
pikkutakki), mikä oli suuri muutos heidän alkuaikojensa pukeutumistyyliinsä.
Brian Epstein oli pukeutumisessa suuri vaikuttaja. Beatlet olivat muodin
johtajia 1960-luvulla: hiusmuoti,
”psykedeeliset” asukokonaisuudet, levykansitaide jne. Kaikkea beatlet
eivät keksineet itse, mutta olivat usein
ensimmäisiä uusien asioiden omaksujia.
Nro 16. Ticket To
Ride (1965).
Ticket To Ride on John Lennonin kappale. Vähän rokkaavampi
kappale.
Nro 15. Help (1965). Ajatus Helpistä syntyi Amerikan
kiertueen aikana Lennonin kynästä ja kysymys oli hätähuudosta kiertuerasituksen
keskellä. Yksi muistettavimmista kappaleista yhtyeen uran alkupuolelta. Se oli
myös yhtyeen toisen filmin tunnuskappale.
Nro.14. Love Me Do (1962).
Yhtyeen ensimmäinen single! Nousi alun perin listoilla
sijalle 17 osin poikien oman markkinointityön
avittamana. Helppo tunnistaa Lennonin huuliharpusta. Yksinkertainen
pikkumelodia. Mutta miksi se on nyt ykkösten listalla? Sille kävi kuten monille
Beatlesin vanhoille kappaleille: se meni ykköseksi jälkijättöisesti hittivyöryn
mukana. Yksi seuraamushan oli, että huhtíkuussa 1964 yhtyen nappasi Billboardin
Hot 100-listan viisi kärkisijaa samalla viikolla! Ennenkuulumatonta!
Amerikkalaiset ahmivat Beatlesia.
Nro 13. Can´t Buy Me Love (1964).
Can´t Buy Me Love on ”erilainen” kappale. Siinä oli heti
kärkeen klassikon aineksia, ja sen levyttivät monet huippuartistit, joilta ei
normaalisti voinut odottaa versiota
pop-kappaleesta.
Nro 12. Something (1969).
George Harrisonin sävellys ja ikimuistoinen kappale, josta
moni artisti on lausunut ylistäviä arvioita: täydellinen pop-kappale. Siitä
ovat tehneet versionsa lukemattomat huippuartistit.
Nro 11. Come Together (1969).
Sekä Something että tämä Come Together (Lennon) ovat saman
singlen A-puolia molemmat. Kappaleet ovat samanhenkisiä huippupiisejä. Come
Together on live-levytys, joka meni ensiotolla purkkiin.
Nro 10. She Loves You (1963).
Beatlesin massiivinen läpimurtosingle Britanniassa ja
Euroopassa. Se aloitti beatlemanian ja on siksi yksi yhtyeen tärkeimmistä
kappaleista. Tuohon aikaan ei muusta puhuttukaan kuin jee, jee -musiikkista.
Itse asiassa koko yhtye leimattiin jee,
jee -yhtyeeksi.
Nro 9. A Hard Day´s Night (1964).
Ringo Starrin kuuluisa huokaus rankan kiertueen keskellä
päätyi singlelle (”It´s been a….). Siitä tuli samanlainen standardi kuin Cant
Buy Me Love. Yksi Lennonin tunnetuimmista sävellyksistä. Myös elokuvana, jolla
oli hurja suosio.
Nro 8. The Long And
Winding Road (1970).
Paul McCartneyn hymni vähän ennen… Levyn ilmestyessä yhtye
ei enää ollut koossa. Phil Spectorin isosti orkesteroitu versio jäi kiistelyn
jälkeen lopulliseksi levyversioksi.
Nro 7. I Want To Hold
Your Hand (1963).
Amerikan valloituksen merkkiteos vuonna 1964. Yhtä tärkeä
kuin She Loves you oli Englannissa, oli tämä
kappale Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa yhtye keräsi suurimman siihen astisen
TV-yleisön Ed Sullivan Showssa, 74 miljoonan katselijaa…..
Nro 6. Penny Lane (1967).
Ehkä kaikkien aikojen tupla A-puolet: Penny Lane ja
Strawberry Fields Forever. Edellinen on Paul McCartneyn ja jälkimmäinen John
Lennonin sävellys. Harvoinpa mikään taideteos voidaan liittää niin
elimellisesti paikkaan kuin tämä levy Liverpooliin. Nämä kaksi kappaletta
levytettiin samassa sessiossa kuin Sgt. Pepperin konseptialbumin mestariteokset,
mutta julkaistiin erillisenä singlenä. Beatlesit olivat luovimmillaan juuri
vuonna 1967.
Nro 5. All You Need Is love (1967).
Tällä levyllä tehtiin televisiolähetysten historiaa, sillä
se välitettiin satelliittien avulla ympäri maailmaa. Ja kaiken keskellä oli
Beatles ja ”Summer of 1967”.
Nro 4. Eleanor Rigby (1966, Double A-side Yellow Submarinen
kanssa).
Runollinen kappale sovitettuna klassiseen puitteeseen. Sävellys, joka saa mielikuvituksen liikkeelle
jousikvarteton johdattelemana. Syntyy todellisen ja epätodellisen välinen tila, johon kuulijaa vaipuu.
Nro 3. Let It Be (1970).
Yhtye tuotti historiaan jääviä kappaleita (yhtyeen jäljellä
olevaa aikaa mittaavan) tiimalasin
valuessa tyhjiin. Let It Be on yksi Paul McCartneyn loppuaikoina säveltämien
kappaleiden mieleenjäävimmistä esityksistä.
Nro 2. Yesterday
(1965).
Historian eniten
levytetty kappale (3000 coveria). Paul McCartney, kitara ja jousitausta. Ja ylivertainen melodian
taju.
Nro 1. Hey Jude (1968).
Vielä kerran Fab Four harmonisimmillaan. Kappale on omistettu John Lennonin pojalle
Julianille. Seitsemän minuuttia musiikin juhlaa. Lopun ”never ending” -yhteislaulu
siunaa koko esityksen.
::::::::::::::::::::::::
Lista ei todellakaan ole Beatlesin tuotannon kattava hittikavalkadi,
mutta onpahan läpileikkaus yhtyeen kaikkein populaareimmista sävelmistä. Silti
pois jää useita kappaleita, jotka olivat
suuria hittejä, ja jotka haluan nostaa tähän. Näitä ovat esimerkiksi
”And I Love her”, ”All My Loving”, ”Michelle”,
”I Saw Her Standing There”, ”Oh! Darling”, ”Back in the U.S.S.R.”,
”Girl” ja ”A Day in the Life”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti