Yle TV1:n Historiasarjassa on meneillään uusintana amerikkalainen kuusiosainen dokumenttisarja ”Kuun valloittajat” (”Chasing The Moon”, 2018). Keskityn tässä kirjoituksessa dokumenttisarjan osioon, joka kertoo miehitetyn Apollo 8:n matkasta kuun ympäri – kymmenen kertaa kiertäen – ja takaisin maahan 21.-27.12. 1968. Dokumenttisarjan tämän osan nimi on ”Avaruuden kuuluisin kuva”, jolla tarkoitetaan astronauttien ottamaa kuvaa maapallostamme, joka nousee kuun takaa. Kuu on eloton paikka, mutta sen takaa nouseva maa on värikäs elämän eliksiirin lähde. Näky on vieläkin vaikuttava saati tuolloin, jolloin ikimuistoinen kuva pisti mielikuvituksen liitämään pelkästä ihastuksesta.
Dokumentissa on käytetty samoja aineksia kuin elokuvassa ”Apollo 11”, jonka kävin katsomassa suurelta kankaalta elokuvateatterissa. Dokumentissa on valittu lähestymistapa, jossa aikalaiset esiintyvät sellaisina kuin olivat vuonna 1968, mutta kommentoivat tapahtunutta nähtävästi dokumentin tekoajankohtana. Dokumentti on huolellisesti tehty ja valaisee vuoden 1968 näkökulmasta amerikkalaista yhteiskuntaa laajemminkin.
Apollo 8:n lento oli ensimmäinen, jolla alus ja sen miehistö irtautuvat maan vetovoimakentästä kohti ulkoavaruutta. Mukana olivat astronautit Frank Borman, Jim Lovell ja Bill Anders.
Voidaan sanoa, että Apollo 8 oli välttämätön puuttuva rengas kuun valloituksessa. Se oli kuulennon yksi kenraaliharjoituksista. Kahdeksikkoa seurannut Apollo 9 kiersi maan 10 kertaa mukanaan kuumoduuli ja Apollo 10:llä kokeiltiin kuumoduulia kuuta kiertävällä radalla laskeutumatta kuun pinnalle.
Elettiin kylmän sodan aikaa ja yksi keskeisistä USA:n ja Neuvostoliiton kilvoittelun kohteista oli avaruuden valloittaminen. Noihin päiviin saakka Neuvostoliitto johti kilpaa ”kuujahdissa”. Se lähetti ensimmäisenä satelliitin maata kiertävälle radalle, se lähetti ensimmäisenä ihmisen avaruuteen, se suoritti ensimmäisenä telakoinnin ja ensimmäinen naiskosmonauttikin tuli Neuvostoliitosta. Wernher von Braun lausui dokumentissa arvioita Neuvostoliiton kunnianhimoisista tavoitteista. Kilpailu oli omien muistikuvienikin mukaan tinkimätöntä. Kysymys ei ollut pelkästään avaruuden rauhanomaisesta valloituksesta, vaan myös mannerten välisten ohjuksien kehittämisestä. Juuri von Braun oli mahtavan Saturn 5 -kantoraketin luoja. Se oli ennen kuulumattoman voimakas raketti: ”tämä raketti mahdollistaa kuulennon”. Se oli kuitenkin pohjimmiltaan analoginen raketti, jonka ohjausjärjestelmässä oli - kuten eräs haastateltava sanoo - vähemmän älyä kuin Casion rannekellossa. Siitä huolimatta se oli monimutkaisin raketti siihenastisista.
Elettiin Lyndon B. Johnsonin presidenttikautta. Odotukset olivat korkealla monessakin mielessä. Osassa tavoitteista petyttiin, kuten Vietnamin sodassa, osassa taas onnistuttiin, kuten kansalaisoikeusliikkeen päämäärien lainsäädännöllisessä toteuttamisessa. Johnsonin oli lopulta luovuttava toiseen kauteen tähtäävästä vaalitaistelusta kannatuksen romahdettua. Martin Luther King vertasi Vietnamiin käytettyjä miljardeja avaruuden valloituksen viemiin miljardeihin ja niiden vastapainona köyhyyden torjuntaan tarvittaviin miljardeihin.
Apollo 8:n lentoa edeltävät 12 kuukautta jäivät elämään historiaan ”hulluna vuotena”. Astronautti Frank Borman todistaa dokumentissa, että hänen ajatusmaailmansa täyttyi avaruuslennosta eikä tilaa juuri ollut yhteiskunnallisten levottomuuksien puinnille: ”Elin kuin toisella planeetalla”.
Neuvostoliiton kilpailun pelossa Apollo 8:n lähtöä kiirehdittiin. Tosiasiassa venäläiset olivat omien vaikeuksiensa takia jäämässä takamatkalle kilpailussa.
Tässä yhteydessä dokumentti nostaa esille nuoren Nasan insinöörin Frances ”Poppy” Northcuttin, joka oli korkeimmalle Nasan hierarkiassa edennyt nainen. Northcuttin kautta sukelletaan amerikkalaisten ennakkoluuloihin. Dokumentissa annetaan aikalaisten ihmetellä, miksi Northcutt on päässyt asiantuntijatehtäviin Apollo-projektissa. Ainakin projekti sai ylimääräistä huomiota ennakkoluulojen takia: ”Miten 25-vuotias tyttö on päätynyt noin nuorena tällaiseen työhön?”. Northcutt sanookin tulleensa feministiksi tästä syystä. Noista ajoista on edetty pitkälle, mutta jonkun täytyi murtaa jää! Kai tämäkin oli osa vuoden 1968 vallankumousta.
Vihdoin koitti hetki, jolloin Saturn 5 hitaan majesteetillisesti irtautui tukivarsien otteesta ja mahtavan jylyn saattelemana syöksyi korkeuksiin - aluksi maat kiertävälle radalle. USA oli siirtynyt avaruuskilpailun johtoon, vaikka von Braun yrittikin vakuuttaa - ehkä taktisista syistä kirittääkseen omiaan - venäläisten etenemistahdin olevan vaikuttava.
Northcuttista poikkeavasti dokumentissa esitellään astronauttien vaimot todella perinteisissä rooleissa , kahvikutsuilla ja miestensä rutiinipuheisina tukihenkilöinä. Raketin lähdön hetkillä kamerat olivat paikalla vaimojen järjestämillä kutsuilla. Tihenevä jännitys välittyy kyllä hyvin katsojalle.
Ja sitten raketti kiihdytti saavuttaakseen ”pakonopeuden” 25 000 mailia tunnissa. He olivat ensimmäiset ihmiset, jotka poistuivat maapallon painovoimakentästä.
Kuun rosoisella pimeällä puolella yhteyssignaali odotetusti katkesi, mutta silti aikaa kului odotettua enemmän ennen kuin yhteys palasi. Kennedy Space Centerissä ehdittiin hermostua. Lopulta alus pääsi signaalikatkon jälkeen kuuta kiertävälle radalle hurraa-huutojen saattelemana.
Sitten seurasi jännittävä ja vaikuttava hetki, kun sinertävänä ja valkoisena hohtava maa näkyi aluksen kameroissa. Se oli vuosisadan kuva.
Seurasi astronauttien kiistelty jouluevankeliumin luku. Jouluaatto sisältyi lennon aikatauluun! Joulua vietettiin sekä aluksessa, että astronauttien perheiden kesken maassa. Osa katsojista ei hyväksynyt evankeliumin lukua. Lennon onnistuminen häivytti kohun, mutta myöhemmillä avaruuslennoilla oltiin tasapuolisuutta vaativissa asioissa tarkempia.
Laskeutuminen takaisin maahan onnistui täsmällisesti. Juhlitut sankarit palasivat maan kamaralle turvallisesti. Presidentti onnitteli. New Yorkissa seurasi serpentiiniparaati.
Itse sankarit näkivät paljon merkittävämmän kuulennon olevan edessä. Niin varmaan olikin, mutta Apollo 8:n valmistelevan lennon merkitys on turhaan jäänyt kuulennon varjoon. Tuolla lennolla ihminen irtautui ensimmäisen kerran maapallon otteesta.
Eiväthän astronautit jouluevankeliumia lukeneet. Alunperin oli kyllä tarkoitus, mutta maisema oli niin autio ja tyhjä, että oli ihan pakko vaihtaa luomiskertomukseen.
VastaaPoista