maanantai 10. elokuuta 2020

Voiko Joe Biden palauttaa presidentin tehtävän arvostuksen?

 


 

Yhdysvaltain presidentinvaalit käydään Joe Bidenin ja Donald Trumpin välillä marraskuussa 2020. Mitkä olisivat ne argumentit, jotka ovat otaksuttavasti Bidenin puolella ja  nostaisivat hänet presidentiksi?   

Ykköseksi voisin nostaa amerikkalaisten kyllästymisen Trumpin ”mitä sylki suuhun tuo” -tokaisuihin ja tölväisyihin.

Trumpin koheltaminen on saavuttanut ennen kuulumattomat mittasuhteet: koskaan ei aamulla tiedä,  mitä presidentti päästää suustaan: ilmoittaako hän esimerkiksi keksineensä lääkityksen korona-viruksen hoitoon?!  Ainakin voimme luottaa, että Joe Biden ei vie tilaa terveydenhoidon ja lääkintähuollon asiantuntijoilta.

Biden palauttaa asiantuntijuuden arvon, jonka Trump on vienyt lokaan. Kysymys ei ole siitä,  etteivätkö asiantuntijat voisi erehtyä vaan siitä, että annetaan asiantuntijoille heille  kuuluva sananvalta.  Presidentti tekee päätöksensä vakavasti otettavien asiantuntijoiden esitysvaihtoehtojen pohjalta.

Trumpin toimien johdosta jopa yhteiskuntarauha on ollut vaarassa rikkoutua. Bidenin esiintymistapa on sovitteleva.

Bidenilla on mahdollisuus palauttaa presidenttiys taas sille kuuluvalle paikalle Trumpin aiheuttaman alennustilan jälkeen: Bidenin suuhun sopisivat seuraavat sanat: Let us make the presidency great again!

Biden voi poistaa valehtelun ja mielistelyn kulttuurin Valkoisen talon hallinnosta, jonka edusmies Trump on ollut: ei enää vaihtoehtoisia totuuksia, ei enää äkillisiä ja oikukkaita kannanmuutoksia.

Biden on onnistuneesti sitonut itsensä hyvämaineisen Barack Obaman vanaveteen. Varapresidenttiys oli tästä vahva osoitus. Bidenilla on mahdollisuus käyttää hyväksi  Obaman yli roturajojen ulottuneita kannatuspohjia.

Valitsemalla (afroamerikkalaisen) naisvarapresidentin  Biden kokoaa potentiaalisia äänestäjiä taakseen.

Bidenilla on  selkeä tehtävä palauttaa usko läntisen maailman yhteistyöhön. Hän ei tule aiheuttamaan tempoilevia yllätyksiä liittolaisille, vaikka sinänsä vaatiikin eurooppalaisten  Nato-liittolaisten rahoitusosuuksien korottamista.

Biden tuskin ajaa Kiina-suhteita umpikujaan, vaikka onkin tiukka Kiina-kriitikko. Tämä aihe on kuitenkin niin kinkkinen, että varmuutta Yhdysvaltain ja Kiinan tulevista suhteista tuskin kukaan pystyy arvioimaan.

Biden palauttaa uskon Obaman terveydenhuoltouudistukseen, jolla on suuri suosio kansalaisten keskuudessa. Murhenäytelmät Bidenin perhepiirissä antavat uskottavuutta hänen taistelulleen terveydenhuoltouudistuksen puolesta.

Biden ei ryhdy presidenttinä toimimaan Trumpin  ohjelmien hylkäämiseksi  pelkästään sen takia,  että saa ne kaadetuksi  niin kuin Trump teki Obaman uudistuksille.

Biden on kuusinkertainen senaattori, joka on rutinoitunut väittelijä. Hänen on tehtävä kampanjataistelussa Ronald Reaganit: ”en aio käyttää hyväkseni vastustajani kokemattomuutta!”.

Työväenluokka tuntee Bidenin omakseen hänen taustansa takia. Hänellä ei ole Hillary Clintonin  - sinänsä epäreilua - painolastia eliitin presidenttiehdokkaana taakkanaan.

Biden on koronaviruksen vastaisessa taistelussa vahvoilla. Trump on tehnyt suuria erehdyksiä arvioidessaan  koronan vaikutuksia. Harva,  jos kukaan presidentti on vähätellyt niin karkealla tavalla korona-kriisiä kuin Donald Trump.  Bidenilla on erittäin hyvät mahdollisuuden asettua koronan vastaisen taistelun kärkeen.

Bidenilla on mahdollisuus vedota maltillisiin republikaaneihin ja ns. itsenäisiin äänestäjiin/tahoihin,  ettei Trumpille anneta toista kautta.

Bidenilla on yhtenäinen demokraattikilpailijoidensa tuki takanaan (ml.  Bernie Sanders).

Bidenilla on mahdollisuus luoda edellytykset, että Yhdysvaltain suurvalta-asemaa kunnioitetaan kaikkialla maailmassa Obaman perinnön pohjalta. Trumpin luomasta kansainvälisestä alennustilasta päästään vain ylöspäin.

Bidenista ei voi syntyä kuvaa, että hän on vaaraksi maailmanrauhalle, kuten on ollut Trumpin laita.

Bidenilla on edellytykset pienentää kansakunnan ja poliittisen elämän polarisaatiota päinvastoin kuin Trumpilla, joka on laajentanut kuilua.

Biden on toivottavasti oppinut varhaisista erehdyksistään, joihin lukeutuu mm.  aiheelliset plagiointisyytökset opiskeluajan opinnäytetyössä. Kilpakumppaninsa hän kuitenkin peittoaa rehellisyydessä mennen tullen.

Vaalit ratkaistaan mitä todennäköisimmin vaa´ankieliosavaltioissa. Bidenilla on vahvat siteet Pennsylvaniaan,  joka on yksi näistä osavaltioista.

::::::::::::::::::::::

Toisinkin voi tietenkin käydä. Mitkä ovat Bidenin mahdolliset heikkoudet ja vaaratekijät vaalikampanjaa ja presidenttiyttä ajatellen?

Biden on periaatteessa järkimiehiä. Joskus uransa aikana hänen suustaan on kuitenkin päässyt sammakoita, joihin armottomassa kampanjassa ei ole varaa.

Ikä on tekijä,  joka sellaisenaan ei  ole heikkous, mutta vastustajat panevat mahdolliset haurauden osoitukset  merkille ja ne saattavat heikentää Bidenin mahdollisuuksia.

Netin kautta tapahtuva vaalivaikuttaminen on saanut huomattavat mittasuhteet viime aikoina pidetyissä vaaleissa. Ainakin Venäjä näkee naiivissa, improvisoivassa ja epäjohdonmukaisessa Trumpissa piirteitä,  jotka sopivat Moskovalle. Venäjä on myös käyttänyt tilaisuuksia hyväkseen nettivaikuttamisessa.

Amerikkalainen äänestäjäkunta käyttäytyy skandinaavisesta näkökulmasta arvaamattomasti. Yksittäisille sattumuksille annetaan suurempi merkitys, kuin mitä ne ansaitsisivat. Tuntuu siltä, että räikeä populismi tehoaa amerikkalaisiin huomattavasti paremmin,  kuin mihin olemme Pohjoismaissa tottuneet.

Yhdysvaltain vaalijärjestelmä aiheuttaa usein tilanteen, jossa  voittajaa selvitetään sekasorron vallitessa. Pelisäännöt ”unohtuvat” taistelun melskeessä. Vaalitulosta uhkaa manipulointi. Toimiiko edustuksellinen demokratia ylipäätään?

 

2 kommenttia:

  1. 2016 vaaleissa olivat vastakkain Clinton, jolla oli laaja poliittinen kokemus sekä Trump, jolla oli tosi tv-sarja. Hänestä ei juuri tiedetty muuta kuin, että kovana rasistina hän lupasi rakentaa muurin.Pohjois-Amerikassa pitkään asuneena tiedän, kuinka paljon amerikkalaiset yleensä ottaen vihaavat meksikolaisia. Jopa demokraatit yhtyivät tähän yhteen uskomattomaan asiaan ja antoivat äänensä Trumpille. Vaikka Clinton "voittikin" vaalit, valitsijamiehistö vei häneltä äänet. Nyt nuo samat demokraatit katuvat päätöstään, jonka tekivät suurimmalta osin muurin vuoksi. Muuri voitti vaalit!

    VastaaPoista
  2. Clinton sai 2,9 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump. Vaali ratkesi, kun Trump sai noin 70 000 ääntä enemmän avainosavaltioissa. Kaikiaan ääniä annettiin 120 000 000. Täpärälle meni....

    VastaaPoista