Politiikassa on totuttu lupausten antamiseen vaalien
yhteydessä. Harva kieltäytyy, koska niillä markkinoidaan omia tavoitteita ja
tavallaan omaa osaamista. Jörn Donner taisi olla poikkeus, kun hän eräiden vaalien yhteydessä
”lupasi, ettei lupaa mitään”. Tavallaan
hänkin lupasi, hän lupasi nimittäin ilmiön tai persoonan nimeltä Jörn Donner
ihmisten vaikuttamisväyläksi.
Donald Trumpin antamiin lupauksiin presidenttiehdokkaana
vuonna 2016 suhtauduttiin skeptisesti tai hiukan ambivalentisti: kysymys oli
paitsi normaaleista poliittisista tavoitteista myös sellaisista lupauksista,
joita osa äänestäjistä vierasti. Myös lupausten määrä – pienien ja isojen – oli
tuntuva. Trump on lausuntoautomaatti, jolle mielipiteen muutos ei ole ollut
kovin suuri pahe.
Myös presidenttikaudella Trump lupasi toteuttaa (ja vieläkin
lupaa) yhtä ja toista, joita hän sitten muuttaa mielivaltaisesti poliittisten
tarpeiden mukaan. Sanalla sanoen hän näki koko lupausrakenteen ikiomalla
tavallaan oman persoonansa osana.
Trumpin suhtautuminen kulminoituu asenteessa
koronaepidemiaan. Siitä hän ei kampanjassaan luvannut tietenkään mitään, koska
epidemiaa ei vielä ollut vaalikampanjan aikana. Koko aihe oli kiusallinen
Trumpille, koska koronassa hän ei päässyt tekemään kuviteltuja ihmetöitä.
Niinpä hän vähätteli koko pandemiaa mitättömänä influenssana. Hänen ainoa
valttinsa oli rokotus, jonka lanseeraukseen hänellä ei ole ollut tosiasiallista
vaikutusta. Johtopäätös kaiken jälkeen
on, että Trump laiminlöi tehtävänsä
koronan unilukkarina.
Trump on antanut lupauksensa korostetusti kannattajiaan
varten, ei niinkään koko kansakunnan mielipidettä huomioivasti. Peruskannattajia
ovat erityisesti muiden yläpuolelle asettuvat arvokonservatiivit kristityt eli
hän noudatti hyvin pitkälle
identiteettipolitiikkaa. Keskityn seuraavassa muutamiin keskeisimpiin
lupauksiin.
1)
Obamacaren kaataminen
Barack Obaman aikanaan läpiajaman
terveydenhoitojärjestelmän kaataminen oli yksi presidentti Trumpin tärkeimmistä
vaalilupauksista. Obaman järjestelmä takasi sairausvakuutuksen 20 miljoonalle
köyhälle amerikkalaiselle, jotka aiemmin ovat olleet järjestelmän ulkopuolella.
Trumpin ja yhtä lailla republikaanien ajama korvaava järjestelmä ei mennyt
kongressissa läpi. Republikaanien ajama vaihtoehto ei olisi kumonnut koko
Obamacarea, mutta olisi vesittänyt tärkeitä osia siitä.
Trump on sittemmin pyrkinyt
viemään Obamacaren korvaavaa järjestelmää läpi konservatiivien korkeimmassa
oikeudessa vahvistuneen aseman kautta.
Obamacaren kaataminen ei ole onnistunut senkään takia, että järjestelmän suosio on kasvanut kansalaisten
keskuudessa.
2)
Muurin pystytys
Varsinkin Trumpin presidenttikauden
alussa kohistiin ”muurista”, jolla oli
tarkoitus estää pakolaisten ja laittomien siirtolaisten vyöry etelärajan yli
Yhdysvaltoihin. Rajaesteitä onkin vahvistettu, mutta työ on pahasti kesken. Tavoitteena
oli rakentaa 1600 kilometriä pitkä muuri. Siitä vain osa on rakennettu Rajaesteet
ovat sinänsä Trumpin lupauksen suuntaisia
ja ilmeisesti tyydyttävät hänen
kannattajiaan. Erikseen ovat sitten vastustajat, jotka periaatteessa vastustavat rajaesteitä. ”Muuria”
vastustetaan myös sen takia, ettei sen
uskota patoavan muuttoliikettä. Meksiko ei ole maksanut muuria Trumpin
vaatimuksen mukaisesti.
3)
Maahanmuuttovastaisuus
Aluksi Trump vaati ehdotonta
maahantulokieltoa muslimeille, mutta löysensi sitten linjaansa. Republikaaneissa
on paljon maahanmuuttoon epäilevästi tai
kriittisesti suhtautuvia. Heitä Trump halusi erityisesti palvella. Epäilemättä
hän lietsoi vastakkainasettelua politiikallaan, jota Trumpin kannattajatkaan
eivät kaikin ajoin tukeneet. Trumpin keinona
tavoitteeseen pääsemiseksi oli maahanmuuton vaikeuttaminen. Presidentin onnistumissarakkeeseen
tulee tässä kohden rasti varauksin. Eri asia on että, maahanmuuttovastaisuus aiheutti paljon ristivetoa.
Lupaukset ovat olleet kansalaisia jakavia.
4)
Konservatiivituomareiden nimittäminen
Trump on nimittänyt pilvin pimein
konservatiivituomareita alempiin oikeusasteisiin, mutta myös suurella hälyllä
kaksi korkeimman oikeuden tuomaria, joista viimeksi Amy Comey Barrettin. Nimitykset
ovat voitto Trumpille ja konservatiiveille. Elinikäiset tuomarinimitykset ovat pahimmillaan
yhteiskunnallista ilmapiiriä yksisuuntaisesti muokkaavia riippumatta siitä
ovatko tuomarit kallellaan liberaaleihin vai konservatiiveihin. On vaikea
uskoa, että tuomarit säilyttäisivät kaikissa olosuhteissa ideologioista vapaan puolueettomuuden.
5)
lsisin tuhoaminen
Al-Qaidasta vuonna 2014 irtautunut lsis herätti kauhua kaikkialla
maailmassa julmuudellaan. Se piti
hallussaan lrakissa ja Syyriassa
suuria maa-alueita 2014-2019. Trump
uhosi tuhoavansa lsisin presidenttikautensa alussa. lsisin vaikutusvallan
romahtaminen tapahtui kansainvälisenä yhteistyönä, jossa Yhdysvalloilla oli
johtava rooli. Trumpille kuuluu osa-ansio lsisin vaikutusvallan tuhoamisesta.
Trumpin viime aikoina tapahtunut itsetarkoituksellinen joukkojen kotiuttaminen kriisialueilta
- antamiensa lupausten lunastamiseksi - uhkaa haurastuttaa terrorin vastaisen taistelun vastarinnan.
6)
Veroleikkausten toteuttaminen
Trump lupasi veroleikkauksia
työssäkäyville ja aiempaa matalampaa yritysverotasoa. Trump laski yritysveron
35 prosentista 21 prosenttiin, joskin tavoite oli 15 prosentissa.
Veronalennukset toteutettiin kaikissa tuloluokissa, mutta pitkän aikavälin
lopputulos on, että verotuksen muutokset
hyödyttävät suurituloisia, ei pieni- ja keskituloisia.
7)
Kauppasopimusten uusiminen
Trump on pyrkinyt purkamaan voimassaolleita
kauppasopimuksia sekä Amerikan mantereella
(Yhdysvallat, Kanada, Meksiko) että Kiinassa. Trump on pitänyt vanhoja
sopimuksia Yhdysvalloille epäedullisina. Uudet sopimukset pyrkivät vastaamaan
Trumpin ”Amerikka ensin” -sloganiin. Uuden sopimusmaailman hyödyllisyys ratkeaa
vasta, kun kaikki vaikutukset ovat
astuneet voimaan. Kiinan osalta on kysymys kauppasodasta, jossa osapuolten nokittelu jatkuu määräämättömän
ajan.
Trumpin tarkoitus lienee parantaa
kauppatasetta sopimuksillaan, mutta näin ei ole käynyt. Liittovaltion
kauppataseen alijäämä oli ennätykselliset 67,1 miljardia dollaria elokuussa 2020,
joka on korkein lukema sitten vuoden 2006 elokuun.
Liittovaltion velka on kiivennyt
Trumpin kaudella ennätyskorkealle. Elokuuhun 2020 mennessä velkaa oli kertynyt 20
830 miljardia dollaria. Kun tähän lisätään hallituksen sisäinen (intragovernmental)
velka 5 880 miljardia dollaria päädytään 26 700 miljardiin dollariin. Mukana ovat toki elvytyksen
nimissä otetut koronavelat kaiken muun päälle.
8)
Suurlähetystön siirto
Yhdysvaltain lsraelin suurlähetystö siirrettiin Tel Avivista
Jerusalemiin Trumpin vaalilupauksen mukaisesti
toukokuussa 2018. Spontaanisti syttyneiden levottomuuksien mentyä ohi siirto
tapahtui yllättävän rauhallisesti. Uusi presidentti Joe Biden vastusti alun
perin siirtoa, mutta on todennut, että kun siirto on tehty, sitä ei peruta.
Biden kylläkin ajaa edelleen kahden valtion politiikkaa.
Kummallisen vähän on kiinnitetty huomiota palestiinalaisten
tuntemuksiin, jotka nyt tungettiin Trumpin rauhansuunnitelmassa ”pieniin
irrallisiin taskuihin”. Palestiinalaisvaltiosta muodostuu sirpalemainen kokonaisuus, ”reikäjuusto”. lsrael
saa pitää siirtokuntansa. Laihan sovun kanssa eletään toistaiseksi ja Trump sai
sulan hattuunsa.
9)
Hillary Clintonin tutkinta
Trump masinoi Hillary Clintonin vastaisen noitavainon, jota
voidaan verrata nyt jo hiipumassa olevaan vaalivilppihoureeseen, niin törkeää oli
hyökkäily poliittisen vastustajan kimppuun. ”Sulkekaa hänet lukkojen taakse”
oli paljon toistettu ilkeämielisyys, tosin monet ottivat sen tosissaan. Ei
kuitenkaan Trump, joka vaalien jälkeisessä kiitostilaisuudessa pani merkille,
kuinka iskulause oli jäänyt massoille ”päälle”. Trump hiljensi väen toteamalla armeliaasti,
mutta kyynisesti yleisölleen, että ”ei enää, vaalit ovat ohitse”.
10)
lnfrasruktuurin kehittäminen
Molemmin puolin ideologisen vastakkainasettelun rajan
haluttiin panostaa infrastruktuuriin. Kävi kuitenkin niin, että puolueet eivät
päässeet yksimielisyyteen panostuksen suuruudesta ja niin tämä elintärkeä ja
ennen vaaleja suitsutettu suurohjelma jäi toteutumatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti