Suomalaisten Nato-kannatusta on tutkittu säännöllisin välein. Reilu vuosi sitten Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkistamassa haastattelututkimuksessa Nato-jäsenyyden kannatus oli pudonnut 20 prosenttiin. Vuonna 2014 kannatus (osin Ukrainan konfliktin akuutin vaiheen takia) oli 30 prosenttia. Sen jälkeen on tultu trendinomaisesti alaspäin. Nato jäsenyyttä vastusti 59 prosenttia vastaajista (62 prosenttia vuonna 2017). Natoon liittymisen vastustajien kannatus on siis kolminkertainen verrattuna puoltajiin. Trendi heijastaa kansainvälisen sotilaspoliittisen tilanteen vakiintumista. Jännitteisyys on säilynyt, muttei toisaalta pahentunutkaan.
Vastaavasti Helsingin Sanomien mittauksessa 12/2019 Nato jäsenyyden kannatus oli 20 prosenttia ja vastustus 56 prosenttia. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan kyselyssä ilmeni myös, että kansalaiset kokivat EU:n ja YK:n lisäävän Suomen turvallisuutta. Jo tuolloin – reilu vuosi sitten – suurimmaksi turvallisuusuhaksi oli noussut ilmastonmuutos.
Nämä tulokset sopinevat taustatiedoksi, kun tarkastellaan Suomeen verrattavien (mutta nyt Natossa olevien) valtioiden Nato-suhdetta.
:::::::::::::::::
Helsingin Sanomat julkaisi 11.2.2020 amerikkalaisen Pew-instituutin 16 maassa tekemän tutkimuksen, jossa mitattiin Nato-maiden kansalaisten suhtautumista keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen (Naton artikla viisi). Käytän tässä lähteenä Pew Research Centerin omaa uutisointia (Source: Spring 2019 Global Attitudes Survey).
Mielestäni yllättävänkin selvästi Nato-maiden kansalaiset luottivat Yhdysvaltain apuun ja tätä huomattavasti vähemmän oman maan kykyyn/haluun puolustaa liittolaisia. On siis taipumusta ulkoistaa avunanto vahvimmalle Nato-jäsenelle. Yhdessäkään Nato-maassa oman maan kykyyn/haluun käyttää voimaa liittolaisten puolustamiseen ei luotettu niin paljon kuin Yhdysvaltain suojelevaan asemaan. Konfliktin toiseksi osapuoleksi nimettiin kyselyssä Venäjä.
Kun tiedossa on Donald Trumpin ambivalentti tai kriittinen kanta muiden Nato-maiden panostukseen – ja sitä kautta haluttomuus toimia aktiivisesti Naton hyväksi – niin ei ole ihme, että luottamus liittolaisten välillä on ollut horjuvaa.
Kun liittolaismaiden kansalaiset (pääsääntöisesti yli 50 prosenttia vastaajista) luottavat Yhdysvaltain voimaan, niin mikä on vastaajamaiden kansalaisten todellinen oma halu puolustaa liittolaisia? Vastuun väistely on silmiinpistävää Natoon sitoutumisesta huolimatta. Avunantotilanteessa sisäpoliittinen tilanne kussakin jäsenmaassa nousee avainasemaan: kansalaisten keskuudessa omien poikien uhraaminen ei tule olemaan itsestään selvää. Viivyttely avunannossa saattaa olla kohtalokasta avunsaajan kannalta.
Naton jäsenmaiden kansalaisten haluttomuus turvautua voimaan liittolaisten puolustamiseksi (artikla 5: ”hyökkäys yhtä liittolaista vastaan on hyökkäys kaikkia liittolaisia vastaan”) on osoitettu tutkimuksessa myös numeroin: jos Venäjä ryhtyy vakaviin sotilaallisiin toimiin jotakin naapurivaltiota kohtaan, niin kuinka halukkaita ollaan puolustamaan tätä maata? Pewin tutkimuksen mukaan 38 prosenttia vastaajista on valmis puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ja 50 prosenttia on tätä vastaan.
Kun Nato-maiden kansalaisilta kysyttiin ”lievemmin”, olisivatko he ”joskus” valmiita puolustamaan liittolaismaata saatiin tulokseksi, että tähän oli valmius enemmistöllä vastaajista. Jos kysymyksen sanamuotoa verrataan Naton 5. artiklan henkeen ja kirjaimeen, on kysymys arveluttava. Se antaa mahdollisuuden loputtomiin spekulointeihin avunannossa.
Natoon sinänsä suhtaudutaan pääsääntöisesti suopeasti (keskimäärin 53 prosenttia kyselyyn vastanneista), kielteisesti suhtautuvia oli keskimäärin 27 prosenttia Nato-maiden kansalaisista. Amerikkalaisista Natoon suhtautui kyselyssä myönteisesti 52 prosenttia ja kielteisesti 26 prosenttia. Myönteisesti suhtautuneiden vaihteluväli oli todella suuri, 82 prosenttia Puolassa ja 21 prosenttia Turkissa. Odotetusti Itä-Euroopan valtioissa myönteistä suhtautumista on runsaasti. Pidemmällä aikaväillä (2007-2019) Naton suosio on laskenut lähes kautta linjan.
Epäselvyydet liittolaisten keskinäisissä väleissä ovat lisänneet kriittisyyttä Natoa kohtaan verrattuna Pewin edellisiin kyselyihin. Näin on tapahtunut erityisesti avainvaltioissa Ranskassa ja Saksassa.
Osa kyselystä kohdistui Venäjän kansalaisiin ja odotetusti vain 16 prosenttia venäläisistä suhtautui Natoon myönteisesti (60 prosenttia suhtautui kielteisesti). Venäjä on Naton vastapooli myös venäläisten omasta mielestä.
::::::::::::::::::::
Suomi Natoon kuulumattomana (Ruotsia, Venäjää ja Ukrainaa käytettiin verrokkeina) ei ollut mukana Pewin kyselyssä, mutta omassa maassamme tehdyt mielipidetiedustelut osoittavat mielestäni selkeästi, että kansalaisten suuri enemmistö on sillä kannalla, että Nato-jäsenyyden myötä Suomi antautuu selkkaustilanteessa vaaraan joutua vihollisen maaliksi oli Suomi mukana kansainvälisessä konfliktissa tai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti