Numerot lopulta ratkaisevat kaiken kalabaliikin jälkeen
vaalien tuloksen, niin tapahtuu Yhdysvaltain presidentinvaalienkin osalta. Vaikka vaalien tulosta ei ole vahvistettu
ja republikaanit pyrkivät parhaansa mukaan asettamaan kyseenalaiseksi tuloksen,
tarkahko kuva on jo nähtävissä. Se paljastaa, että jälleen, kuten vuoden 2016 vaaleissakin, tulos meni täpärälle. Ei siksi, etteikö
valitsijamiesten ylivoima ollut Joe Bidenin puolella, vaan amerikkalaisen
vaalijärjestelmän sokkeloisuuden takia.
Periaatteessa vaalin
lopputulos ratkeaa helposti: se presidenttiehdokas, joka on saanut osavaltiossa
eniten ääniä, saa laskea hyväkseen kaikki
osavaltiolle määrätyt valitsijamiehet. Kaikkien osavaltioiden yhteistulos
sitten ratkaisee koko vaalin. Joissakin tapauksissa vaalin tulos voi jäädä roikkumaan pitkäksikin
aikaan riippuen tarkistusten onnistumisesta.
Presidentinvaaleissa on jaossa 538 valitsijamiestä, joista
voittajan tulee saada kokoon 270 valitsijamiestä. Vaalit olivat tiukat. Vuoden
2020 tulosta arvioitaessa vaalin tiukkuus ei johtunut voittajan, Joe Bidenin valitsijamiesten riittämättömästä määrästä,
hänhän sai taakseen 306 valitsijamiestä
Donald Trumpin 232 valitsijamiestä vastaan, vaan syyt ovat hienosyisemmät. Trump käytti vastaavan suuruisesta voitostaan
vuoden 2016 vaaleissa nimeä ”maanvyörymävoitto” (landslide victory).
Vaaleissa annettiin peräti 151 miljoonaa ääntä (vuoden 2016
120 miljoonaa vastaan), jotka jakautuivat seuraavasti: Biden: 78
miljoonaa ääntä, Trump 72 miljoonaa ääntä. Eroksi muodostui selkeät 5,42
miljoonaa ääntä. Ehdokkaiden eron niukkuus tuli esille osavaltiokohtaisissa äänissä,
joissa erot paikka paikoin jäivät
todella pieniksi (ns. vaa´ankieliosavaltioissa ehkä keskimäärin 0,3 prosenttia).
Koska voittaja nappaa osavaltiokohtaisesti kaikkien äänestäjien äänet, saattaa ero kasvaa huomattavaksi valtakunnallisesti.
Juuri niin kävi nyt. Ns. vaa´ankieliosavaltioiden äänet jakautuvat voittajan
hyväksi niukasti, mutta juuri sopivassa suhteessa voiton varmistamiseksi.
Valtakunnallisen äänieron kasvaminen peräti 5,4 miljoonaan
Bidenin hyväksi ei ole läheskään ratkaisevaa. Saihan Hillary Clinton peräti 2,9
miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump vuoden 2016 vaaleissa ja hävisi silti
niukasti vaa´ankieliosavaltioiden äänillä. Ero Clintonin hyväksi vaa´ankieliosavaltioiden
äänissä oli mitättömät 79 000 ääntä (vrt. annettuun kokonaisäänimäärään
eli 120 miljoonaan ääneen).
Vuoden 2020 vaaleissa kolmen Bidenin voittaman vaa´ankieliosavaltion,
Pennsylvanian (20 valitsijamiestä), Arizonan (11 valitsijamiestä) ja Georgian (16
valitsijamiestä) yhteenlaskettu ero Bidenin ja Trumpin välillä oli 47 valitsijamiestä ja 93 000 ääntä Bidenin
hyväksi. Juuri tuo oli se äänimäärä, joka kuromalla umpeen tulos olisi kääntynyt ympäri. Trump olisi saanut nyt toteutuneeseen
verrattuna plus 47 valitsijamiestä eli yhteensä 279 valitsijamiestä ja Biden
miinus 47 valitsijamiestä eli 259 valitsijamiestä. Ja raja valinnallehan oli
270 valitsijamiestä. Kuulisin tappion myöntämisen lisukkeena mieluusti Trumpin
selityksen niukalle häviölleen. Symmetrisesti ajatellen Trump kärsi nyt
”maanvyörymätappion”. Onko hänessä miestä myöntämään tämä?
Tietenkin asia on hieman monimutkaisempi kuin edellä
esitetystä käy ilmi, sillä äänten olisi pitänyt asettua ehdokkaille juuri
oikeissa suhteissa, jotta tulos olisi muuttunut. Ei siis olisi riittänyt, jos Trump olisi voittanut jonkun noista osavaltioista vaikkapa
200 000 äänellä, jos hän olisi
hävinnyt kaksi muuta.
Mikä oli 93 000 Trumpin vaa´ankieliosavaltioiden tappioäänen
suhde annettuun kokonaisäänimäärään eli 151 miljoonaan ääneen? Osuudeksi tulee 0,6 promillea. Hiukan keinotekoinen
vertaus, mutta kuvatkoon vaalin luonnetta edes jollakin tavalla.
PS
Äänimäärissä Bidenia ja Trumpia erottavat 93 000 ääntä vaa´ankieliosavaltioissa jakautuivat
seuraavasti: Pennsylvania 63 000 ääntä, Arizona 10 000 ääntä, Georgia
(tarkistuslaskenta seuraa) 14 000 ääntä.
Kirjoituksessani vaalien hiukan keskeneräistä ja
vahvistamatonta tulosta on käsitelty valmiina lopputuloksena.
Aika vähän uutisoitu äänestysprosentti käydyissä vaaleissa
oli amerikkalaisittain korkea, 66,4 prosenttia. Korkein yksittäisen osavaltion
äänestysprosentti oli Minnesotassa 79,9 prosenttia.
Donald Trumpin tappio oli niukka, mutta aivan selvä. Silti maailman huonoin häviäjä ei voi sietää nöyryytystä, niinpä hän yrittää voittaa veläkin keinolla millä hyvänsä, vaikka kadulta käsin.
Amerikan vaalisekoilut ja onnahteleva polittinen käytäntö ei kelpaa malliksi millekään muulle maalle,eikä myöskään britannian sekoileva polittinen käytäntö.
VastaaPoistaSveitsi ja sen hallintomalli,eli kaikkien ryhmittymien yhteinen hallitusvallta, ppainotettuna niiden suhtellisella painoarvolla olisi optimaalisin ja tasaista vakautta ylläpitävä muoto demokratiasta.
Meillähän paikallis demokratia toimii juuri tuolla periaatteella.
Yhdysvallat on kierteessä, mikä ei voi päätyä muuhun kuin sisällisotaan.
Kansojen (eri etniset ryhmät ja muut kansan jakoperusteet) sulatusuuni ei ole oiken toiminut Yhdysvalloissa. Suurongelma näyttää olevan vanhalla valkoisella kantavästöllä, joka ei ole sopeutunut uuteen kansalaisten kirjoon. Nuoret ovat sitten asia erikseen.
Poista