Vaikeasti hallittava korona: vaalien siirto

 

Välillä näyttää hyvältä, sitten taas huonommalta. Kirjoitan siis koronaepidemiasta. Viimeisimpiä koronan uhreja olivat Suomen kuntavaalit, jotka jouduttiin siirtämään pari kuukautta eteenpäin. Perustelut ja niitä varten tehdyt arviot ovat mielenkiintoisia. Oikeastaan ne kuvaavat sitä koronan aikaista sumeaa kuvaa,  jossa neuvottelut käydään ja päätökset tehdään.

Korona etenee aalloittain, kuten Espanjantautikin. Eri virusmutaatiot luovat samaan aikaan omat haasteensa. Mikään taudin kulussa ei ole oikeastaan vielä ratkennut. Kun lähestyttiin alun perin asetettuja kuntavaalipäiviä, täytyi jo etukäteen huolehtia monista valmistelutehtävistä.  Viime tippaan jäi kaikkein tärkein arvio: voidaanko vaalit pitää ajallaan? Juuri ratkaisevalla hetkellä tautiepidemia näytti eskaloituvat: tämä toi jo aiempaan kiireeseen oman kiirelisänsä.

THL joutui avaintekijän paikalle. Lopulta kysymys oli siitä,  että THL:ltä piti saada laskelma päivittäisten tartuntojen määrän kehityksestä  lähitulevaisuudessa vain hetkeä ennen kuin linjaus vaalien siirrosta oli pakko tehdä. Kysymys oli yhden päivä varoajasta. Pahaksi onneksi THL:n mallintajat olivat lomilla ja laskelmat tehtiin porukalla,  joka oli paikalla. Eri asia on sitten, oliko lomilla mitään vaikutusta laadittuun skenaarioon.  Joka tapauksessa oikeusministeriö pyysi laskelman sisältänyttä lausuntoa tautitilanteen kehittymisestä vain päivää ennen kuin linjaus vaalien siirrosta tehtiin. Ja linjaus tehtiin 6. päivä maaliskuuta.

Skenaario tehtiin niillä faktoilla,  jotka olivat käytettävissä ilman liikkumista rajoittavien tekijöiden vaikutusta. Tästä lähtökohdasta  tehtiin sinänsä oikeita laskelmia, mutta koronaan liittyy oleellisesti ihmisten liikkumista rajoittavia päätöksiä, joita tuolloinkin oli käytössä runsaasti ja joita suunniteltiin jatkuvasti. Näitä ei huomioitu, jolloin skenaarioksi muotoutui melko raaka versio.  Laskentalaavassa käytetiin ns. tartuttavuuslukua R,  jonka vaihtelua seurataan aktiivisesti. R-luvulla 1.0  tautitapausten määrä ei lisäänny eikä vähene. R-luvun ongelma on,  että se saadaan selville kustakin ajankohdasta vasta jälkikäteen. On siis tyydyttävä tässä ja nyt tehtävään arvioon. Tartuntojen määräksi arvioitiin 5. maaliskuuta 750. Tämä kerrottiin tuon päivän tartuttavuusluvulla,  joka oli arviolta 1.15-1.35. Aikavälinä uuden arvion tekoon käytetiin viiden päivän jaksoa. Korkoa korolle menetelmää käyttäen päädyttiin aika hurjiin lukuihin. Arvioksi tuli em. tartuttavuuskertoimilla kauhuskenaario,  että uusia tartuntoja oli vaalipäivän aikaan päivittäin haarukassa 2 600-11 200. Luvut pelästyttivät päättäjät oikeusministeriössä,  jotka kiirehtivät muuttamaan vaalipäivää. Laskelmat oli tehty matemaattisesti oikein, mutta positiivinen vaihtoehto  (että tauti kehittyykin hitaammin kuin raakaskenaario osoitti)  jäi sanomatta/laskematta.  Jos olisi laskettu positiivisempien vaihtoehtoarvioiden mukainen skenaario, olisiko silloin päädytty johonkin, sanokaamme tuhanteen tartuntatapaukseen.  Tällöin skenaariohaarukka olisi jäänyt ääripäiltään valtavaksi: 1000-11 200. Olisiko tällä ollut mitään arvoa?

Muistan itsekin verranneeni eri maiden asukaslukuun suhteutettuna noita skenaariolukuja. Arvioni oli, että Viron silloinen toteutunut tartuntaluku  - siis toteutunut luku pahimmillaan - vastasi meillä noin 8000 tartuntaa. Ei siis kovin kaukana kauhuskenaarioon maksimiarvosta.

Korona ja rajoitustoimet elivät kuitenkin omaa elämäänsä ja päivittäisten tartuntojen määrä alkoi laskea jyrkästi. Muutamassa viikossa päädyttiin ensin tasolla 800, sitten tasolle 500-600 ja lopulta tasolle 250-400, jossa haarukassa ollaan tätä kirjoitettaessa. Nyt on hiukan epäselvää,  mitä tapahtuu seuraavaksi. HUSin  Juha Tuominen on näkevinään tartuntalukujen tasaantumista eli alenema ei ole lineaarista ja vaaran merkit muutoksesta huonompaan suuntaan ovat olemassa.

Joka tapauksessa THL:n skenaario meni   pahasti metsään, joka sai kaikkitietävät jälkiviisaat ilkkujat liikkeelle.

Aiheellisesti on huomautettu,  että skenaarion 10 000 ylittävät luvut annettiin julki varomattomasti ilman tarvittavia varauksia . Lukuja ei selvitetty riittävästi,  ja jos jotain sanottiinkin, em. räikeän isot luvut toimivat katseenvangitsijoina.

Jälkikäteen on helppo sanoa, että kyseenalaistavat kysymykset jäivät tekemättä. Edes esityksen skenaarioluonnetta ei tuotu riittävän painokkaasti esille. Kysymys ei ollut ENNUSTEESTA. Niin moni sen kuitenkin luki.

Juuri nyt tartuttavuusluku on arvioitu välille 0,75-0,90 eli tartunnat vähenevät.

Kumma kyllä mieleeni ei tule syytellä ketään. Ollaan aivan uuden kokemuksen keskellä. Espanjantaudista on kulunut liiaksi aikaa ja terveydenhuolto-olotkin ovat muuttuneet valtavasti sadassa vuodessa. Epidemian aaltomainen eteneminen tuo kyllä ennakoitavuutta, mutta aaltojen voima ja vaihteluväli ovat arvailujen varassa.

Hyvää vaalien siirrossa on, että ennakkoäänestysaikaa on voitu pidentää ja drive-in -äänestys on pystytty mahdollistamaan. Myös tuhansien kansalaisten suuruinen vaalitoimitsijoiden joukko ehditään hyvin rokottaa.