Tavoitteena äänestysaktiivisuuden lasku demokratian nimissä!

 

Vieläkö tämäkin piti kokea? Yhdysvalloissa republikaanit pyrkivät heikentämään äänestysaktiivisuutta erityisesti vähemmistöjen ja nuorten keskuudessa. Siitä on 55 vuotta,  kun Lyndon B. Johnson pitkän taistelun päätteeksi sai läpi kansalaisoikeuslait, joista yksi tärkeimmistä -  jos ei tärkein -  oli äänestysrajoitteiden poisto vähemmistöiltä. Paradoksaalisesti voitaisiin sanoa, että historiakatsannossa demokratian parasta vaihetta kesti tuon reilut puoli vuosisataa. Ja nyt sitten meidän pitäisi tottua demokratian degeneroitumiseen. Tätä melko kategorista kantaa voi perustella amerikkalaisen demokratian valtavalla vaikutuksella muihin valtioihin. Eihän tässä näin pitänyt käydä! Tavoitteena oli liberaalidemokratian leviäminen eikä autoritaarisuuden voittokulun edistäminen.

Mitähän amerikkalaisen demokratian suuri ranskalainen ihailija Alexis de Tocqueville olisi sanonut tähän kehityskulkuun? Miten hän suhtautuisi Yhdysvaltain demokratian alennustilaan?

Millainen tilanne vallitsi ennen kuin Johnsonin kansalaisoikeuslait  hyväksyttiin?  Seuraava lainaus valaiskoon vallitsevaa tilannetta ennen 1960-luvun puolta väliä: ”Tähän aikaan yleensä mustille äänestäjille eteläisissä osavaltioissa usein sanottiin vaalipäivänä, että he olisivat saaneet päiväyksen, paikan tai ajan väärin tai että äänenlaskijat ja -valvojat eivät olleet paikalla. Joiltakin mustilta äänestäjiltä vaadittiin "perustuslain lausumista", jotta voisivat äänestää. Mustat joutuivat tekemään "lukutaidon kokeita", joissa monet epäonnistuivat, koska eteläisessä Yhdysvalloissa mustille ei annettu kunnollista tai tasa-arvoista koulutusta, ja koulutuksesta huolimatta myös korkeasti koulutettujen mustien ääniä hylättiin.^[22] Johnson allekirjoitti Civil Rights Act of 1965 -lain voimaan 6. elokuuta 1965. Laki kielsi liittovaltiota, osavaltiota tai paikallista hallintoa rajoittamasta mustien tai kenenkään muun amerikkalaisen äänioikeutta. Pelkästään eteläisessä Mississipin osavaltiossa, äänioikeuslain tultua hyväksytyksi mustien äänestysaktiivisuus nousi noin 6% vuonna 1964.^[22]  (Lähde Wikipedia: Andrew Glass: LBJ signs Voting Rights Act, Aug. 6, 1965).

Edellä kuvatut lainsäädännön piirteet kuuluvat ns. Jim Crow  -lakien piiriin, jotka paitsi sallivat rasismin niin myös kannustivat rotuerotteluun.

Onko nyt siis taannuttu puoli vuosisataa kansalaisoikeuksien toteuttamisessa? Nyt käytetään toki sofistikoidumpia keinoja kuin ennen kuusikymmentäluvun puolta väliä, mutta yhtä kaikki tavoite on sama: vähemmistöjen äänestämisen vaikeuttaminen. Tämä pyrkimys sataa suoraan republikaanien laariin.

Tilanne on se,  että republikaanien hallitsemissa osavaltioissa säädetään uusia vaalilakeja,  jotka vaikeuttavat demokraattien kannattajien äänestämistä.

Keskiössä on Donald Trumpin kestämätön väite,  jonka mukaan  presidentinvaaleissa  tapahtui äänestysvilppi. Nyt sitten pyritään ikään kuin estämään uusilla toimenpiteillä ”vaalivilpin” uusiutuminen!

Capitol-kukkulan traaginen näytelmä 6.1.2021 oli vain alkusoittoa kansanvallan raiskaamisessa. Nyt pyritään väkivallan sijasta samaan lainsäädäntöä manipuloimalla. Ollaan ajautumassa katastrofaaliseen tilanteeseen demokratian toteutumisen kannalta.

Yleisesti  tunnettu tosiasia on,  että oikeisto hyötyy alhaisesta äänestysprosentista. Mikään taho kehittyneissä länsimaisissa demokratioissa ei kuitenkaan pyri alentamaan äänestysprosenttia saadakseen taktisen tai strategisen edun kilpailijoitaan kohtaan.

Kokoomus tai mikään muukaan (oikeisto)puolue ei käytä hyväkseen alhaista äänestysprosenttia  pyrkimällä heikentämään muiden äänestysedellytyksiä.

Republikaanien väitteet ovat läpinäkyvää valhetta: että muka uudet osavaltiokohtaiset lait korjaisivat vaaleihin kohdistuvaa epäluottamusta. Juuri Donald Trump ja republikaanit ovat luoneet tekaistun epäluottamuksen vaaleja kohtaan. Paljon reilumpaa olisi,  jos republikaanit pyrkisivät voittamaan vähemmistöjen luottamuksen vakuuttavalla ohjelmalla.

Keskeistä republikaanien vaalivaikuttamisessa on tehdä kilpailevan puolueen kannattajien äänestämisestä työlästä. Se on sitä jo nyt. Uusilla laeilla sitä pyritään edelleen vaikeuttamaan. Näistä veden jakamisen kieltäminen äänestysjonossa seisoville on vähäisimpiä. Päätöstä tehostetaan vankeusrangaistusten uhalla.

Huippuunsa tämä vaalitulokseen kohdistuva  manipuloiva  työ saavuttaa,  kun osavaltiohallinnolle annetaan valtuuksia puuttua vaalilautakuntien työhön. Juuri tätähän Trump yritti juuri pidetyissä vaaleissa. Donald Trump ja hänen kannattajansa halveksivat kansanvallan toteuttamista. Vaalituloksen manipuloinnin mahdollisuus laillistetaan.

Vaalivirkailijoihin kohdistuu jopa vankeustuomion uhka, vaikka (tai jos!) he hoitavat työnsä asianmukaisesti. Erityisesti presidentinvaalien yhteydessä pidetyissä Georgian osavaltion kongressivaaleissa vaalivirkailijoihin kohdistui  hillitön painostus, jonka takapiruna oli Donald Trump.

Yhdysvaltain vaalijärjestelmä kesti Trumpin ja hänen kannattajien hyökkäyksen tämänkertaisissa presidentinvaaleissa, mutta miten on jatkossa?

Yhdysvaltain korkein oikeus näyttää ennakkotapausten perusteella hyväksyvän lainsäädännön manipuloinnin republikaaneille edulliseksi. Republikaanienemmistö korkeimmassa oikeudessa näyttää nyt huonoimmat puolensa.

Senaatin määräenemmistösäännös  (60 ääntä sadasta) estää tehokkaasti nurinkurisen lakiehdotusten pysäyttämisen senaatissa. Demokraateilla on kuitenkin vielä keinoja saada torjutuksi osa kansanvaltaa halveksivista lakiehdotuksista, mutta hinta,  joka siitä on maksettava saattaa muodostua liian kovaksi. 

Yhdysvaltain  demokratian saavutukset ovat esimerkkivaikutuksensa kautta uskomattoman tärkeä virstanpylväs läntisen maailman kansanvallan kehittymisessä. Uskallan sanoa, että demokratia valtiojärjestyksenä on edustanut koko läntisen kulttuurin ja elämänmuodon parasta osaamista  kaikkine virheineenkin. Nyt sen puolesta on valjastettava kaikki liikenevät voimavarat, koska vastustajat ovat valmiit uhraamaan sen valheellisuuden alttarille.