Haluaisinko asua Mähinkäällä?

Mökkikuntani Suomenniemi on liitetty vuoden alusta Mikkeliin. Missä siis mökkeilen? Mieli tekee viettää kesät edelleen Suomenniemellä, mutta oikeastihan mennään kuitenkin Mikkeliin. Kompromissina voisin käyttää tietysti nimeä Mikkelin Suomenniemi.

Vielä raastavampaa on pohtia kotikunnan liittämistä johonkin. Kotikuntahan on jotain ainutlaatuista, ei sitä voi ajatella jonkin isomman osana. Vai voiko sittenkin? Ajatellaanpa, että Mäntsälä liitetään Hyvinkäähän. Uuden kaupungin nimikin on selvä: Mähinkää. Lähdetään liikkeelle tasapuolisesta yhdistelmästä Hyvinkää-Mäntsälä. Kun sote- ja kuntauudistuksessa on esitetty erilaisia väestörajoja kuten ”alle 20 000 henkeä”, tai ”20 000 – 50 000 henkeä” tai ”yli 50 000 henkeä”, niin uusi kuntamme ylittää kaikki nuo rajat, sillä Mähinkäällä 60 000 asukkaan raja menee keveästi rikki.

Mähinkään Hyvinkäällä järjestetään asuntomessut aivan tuota pikaa. Asuntomessualue on Kehä V-väylän tuntumassa (itse asiassa kiinni siinä). On tärkeää, että tuleva asuminen painottuu Hyvinkäällä Kehä V -vyöhykkeelle, sillä se on myös Mäntsälän elämänlanka. Ei ole mitään tärkeämpää kuin Mäntsälän keskustaa sivuava Kehä V -risteysalue. Sen ympärille rakentuvat Mäntsälän elinvoimaisimmat yritykset.

Me puhumme helposti Mäntsälän kirkonkylästä kuntamme eliksiirinä. Ei se sitä ole. Tulee mieleen kirjailija Olavi Paavolaisen käyttämä käsite kirkonkylämentaliteetti. Sivukylien mielestä kirkonkylä on jotain suurta, vaikka se ei ole paljon mitään. Vahvasta tahtotilasta huolimatta keskustasta ei ole muodostunut viihtyisää yhteistä olohuonetta. Mäntsälän todellinen elämänlähde on Kehä V -risteysalue.

Kehä V on Mäntsälää ja Hyvinkäätä yhdistävä akseli. Molemmilla on omat asumis- ja työpaikka-aluetavoitteensa, mutta en näe niiden olevan ristiriidassa keskenään. Molemmille riittää tulomuuttajia. Haasteet tulevat vastaan vasta sitten, jos nykyinen keskustoista kehille muuttoliike vaihtaa suuntaa. Ainakaan toistaiseksi siitä ei ole ollut merkkejä.

Tärkeää on pohtia tässä yhteydessä periferiakäsitettä. Mäntsälä on ollut Helsingin näkökulmasta ”siinä ja siinä”. Moni yritys on pohtinut voidaanko Kehä kolmoselta irtaantua Kehä vitoselle. Aikojen saatossa tuo välimatka Helsinki-Mäntsälä on lyhentynyt silmissä.

Periferiapohdinta on oleellisempaa, jos puhumme Keski-Uudenmaan suurkunnasta. Siinä on keskialue, joka muodostuu yhdistelmästä Tuusula-Kerava-Järvenpää. Itseasiassa todellinen keskusta on Tuusula. Siellä on tilaa ja elinmahdollisuuksia. Tässä yhdistelmässä Mäntsälä ja Hyvinkää ovat periferiaa. Jos Keski-Uudenmaan suurkuntaan kuitenkin päädytään, pitäisi Mäntsälän ja Hyvinkään asema vahvistaa asumiskunta- tai yritysaluekuntasopimuksella. Onko sellainen edes mahdollista?

Toista on Mähinkää. Sieluni silmin näen sen kehitysnäkymät. Se on hyvää asumiskunta- ja työpaikka-aluetta. On vain pidettävä huolta, että maata on riittävästi kunnan käytössä. On hyvä periaate, että ensikertainen kaava tehdään kunnan maalle. Maan hankinta ei ole kutenkaan mikään helppo tehtävä, sillä osa näennäisesti runsaasta maasta on julistettu omistajan toimesta pyhäksi maaksi: sitä ei voi saada käyttöön.

Jos ajatellaan asioita elinkeinopolitiikan näkökulmasta, niin tulevaisuudessa vahvimmilla ovat ne kunnat, jotka pystyvät pitämään eniten jalostettua maata (vahvistettu kaava, kunnallistekniikka rajalla) reservissä. Kun varsinkin suuryritykset etsivät tonttia (esimerkiksi 10-20 hehtaarin tonttia!) on tontti oltava valmiina. Kuntien välisen kilpailun yksi ratkaiseva kynnys on se, miten paljon jalostettua maata on heti käytettävissä. Kun suuryrityksiä kuitenkin tulee harvakseltaan, tarvitaan pitkää pinnaa, jotta maassa voidaan pitää kiinni useita miljoonia euroja. Juuri tähän tarvitaan leveämmät hartiat, jotka Mähinkään kaupunki tarjoaa.

Kun maata on varmistettu käyttöön riittävä määrä, on fokuksessa yritysten etabloitumisen toimintakonsepti. Kuntakonsernin sisään rakennettu strateginen konsepti on pitkälle viety Mäntsälässä. Nyt olisi vain lyötävä viisaat päät yhteen Mähinkään yhteisen konseptin luomiseksi.

Pk-yritykset ovat tällä hetkellä parhaita työllistäjiä – selvästi parempia kuin suuryritykset. Kasvava väestöpohja luo hyvät edellytykset pienyritysten Mähinkäälle sijoittumiselle.

Mäntsälä ja Hyvinkää sijaitsevat molemmat isojen teiden risteysalueella. Myös Hyvinkäällä on Kehä V -risteysalue kolmostien johdosta. Nämä valtaväylät ovat kuin etusormi ja keskisormi v-muodossa sojottamassa ylöspäin voiton merkiksi. Täytyy vain huolehtia, ettei Mähinkään ”kuntien” välille muodostu kilpailua. Henkisesti ihmiset ovat pitkään hyvinkääläisiä ja mäntsäläläisiä.

Yksi Mähinkään valteista on valmis Hyvinkään sairaala. Sen merkitystä tässä kuntien yhdistämisen lottoarvonnassa ei voi mitenkään väheksyä.

Haluaisinko asua Mähinkäällä? Miksipä ei. Uskon, että suurimmalle osalle mäntsäläläisiä tämä ei ole kynnyskysymys, olemmehan suurimmalta osalta tulleet kuntaan viimeisen neljännesvuosisadan aikana muuttoliikkeen myötä. Meillä ei ole ”mäntsäläperimää”.