Taloussanomat (”Katso, miten vauraus jakaantuu Suomessa”, 25.4.2013) on tutkinut Suomen kuntien vaurautta kolmen mittarin avulla: tulomuutos, työttömyys, kuolleisuus. Ilokseni Mäntsälän kunta on peräti sijalla kuusi kaikkien Suomen kuntien joukossa.
Mikään suuri yllätys tulos ei ole, mutta eksaktisti mitattuna osoittaa kuitenkin kotikuntani suorituskyvyn yllättävän korkeaksi muiden kuntien joukossa. Tiedossa on ollut, että Mäntsälään muuttajat ovat olleet hyvätuloisia (joskin täytyy muistaa, että kunnan koko väestö huomioon ottaen emme ole tulotasossa kärkipäässä) verrattuna kantaväestöön ja poismuuttaneihin. Itse kiinnitin tähän positiivisen kierteeseen huomiota jo noin 10 vuotta sitten. Oli vaikeaa saada ihmiset ymmärtämään, että muutos oli tapahtunut: emme olleet tuomittuja pienituloisuuteen. Päinvastoin voidaan korostaa tulevaisuuteen suuntautuen suhteellista ja absoluuttista vaurastumistamme.
Positiivinen kierre sisältää pendelöinnin, joka on ominaista kehyskuntien asukkaille, mm. Mäntsälälle : nuoret käyvät kouluttautumassa (jalostumassa) pääkaupunkiseudulla ja palaavat sitten ammatin hankkineena Kehä V -vyöhykkeelle. Työpaikka saattaa jäädä Helsinkiin, mutta tässäkin on tapahtumassa muutos, josta lisää hieman jäljempänä.
Ympärillämme olevista kunnista toki monet muutkin menestyvät, olemmehan kaikki rintamailla. Mutta on joukossa keskinkertaisiakin sijoittumisia, esimerkiksi Hyvinkää, eivätkä Järvenpää ja Keravakaan sijoitu kovin korkealle.
Merkille pantavaa on myös, että Mäntsälä on kuusi kärjessä -kuntien suurin kunta väkiluvultaan. Itse asiassa muut kärjessä olevat ovat alle 10 000 asukkaan kuntia.
Tulotasomuutosta tarkastellaan tutkimuksessa vuodesta 2008 vuoteen 2011. Talouden alamäki näkyy luvuissa. Ne kunnat ovat jonkin verran hyötyneet valituista vuosista, jotka eivät ole tunnettuja vientiyrityskuntia. Mäntsälä on tällainen kunta. Mäntsälän kaltainen kunta hyötyy asumisen suhteellisesta edullisuudesta (voisi kyllä olla eri mieltä, jos katsoo asuntojen hintoja, ja erityisesti hintojen nousua), sopivasta etäisyydestä Helsinkiin, periaatteessa runsaasta tonttivarannosta tai ainakin maareservistä sekä tietenkin loistavista liikenneyhteyksistä Helsinkiin ja Lahteen. Puolen vuosikymmentä toimineen Z-junayhteyden merkitystä ei voi mitenkään vähätellä.
Kehä V -risteysalue on Mäntsälän tulevan menestyksen ytimessä, jopa varsinaisen keskustan ohi. Alueelle on sijoittunut ja sijoittumassa suuria merkittävän tulotason varmistavia yrityksiä. Kummajaisena voisi sanoa, että kun Z-junan piti varmistaa hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin, niin nyt työntekijöitä alkaa tulla rautateitse Helsingistä Mäntsälään!
Kehä V:stä on tulossa aidosti Helsingin kehätie eli etäisyys ihmisten mielissä Helsingistä Mäntsälään on lyhentynyt. Tässä asiassa on käyty pitkä taistelu. Asumisen osalta tämä on nähty jo yli 40 vuoden ajan, mutta nyt se alkaa näkyä myös yritysten suhtautumisessa.
Tietenkään ei sovi unohtaa suhteellisen laajaa muuttoliikettä Mäntsälän sivukylille, varsinkin kunnan eteläisiin osiin, mutta itse en pidä tätä liikettä kaikkien oleellisimpana asiana Mäntsälän vaurastumisessa. Mäntsälä vetää nimenomaan väestöä keskustan liepeiden asuntoalueille. Helsinkiläisestä vinkkelistä tontin ei tarvitse olla 5000 m2. Jo 1000 m2 suuruinen tontti on riittävän iso, jotta ruohonleikkuria työntäessä tulee hiki.
Mäntsälään muuttaa nuoria lapsiperheitä, jotka osittain heikentävät huoltosuhdetta, mutta kuitenkin pitävät väestön ikäsuhteen useimpia muita kuntia terveempänä. Muuttoliike kuntaan pitää kuolleisuuden suhteellisen osuuden pienenä.
Työttömyys on ollut 1990-luvun laman jälkeen (20 prosentin työttömyys vuonna 1993) laskussa lähes lineaarisesti. Hitaasti on tultu alas työttömyysvuoren rinnettä, mutta vuonna 2008 saavutettiin 3,6- 3,8 prosentin taso eikä nyt huonoina aikoinakaan ole taannuttu siitä merkittävästi.
Mäntsälä on yhä dynaamisemmaksi muuttuva paikkakunta. Sitä voidaan tutkia vertaamalla Mäntsälän rajojen ulkopuolelle töihin menevien osuutta muualta Mäntsälään töihin tulevien määrään. Toki mäntsäläläiset menevät sankoin joukoin töihin esim. Keski-Uudellemaalle, mutta myös päinvastainen liike on nopeutumassa. Mäntsälästä on tulossa asumiskunnan rinnalla myös työssäkäyntikunta. Tämä jos mikä kuvastaa vetovoiman kasvua ja heijastuu monissa muissa mittareissa.
Karkaavatko kustannuksen menestyksen edellä käsistä? Niin kauan, kun Mäntsälä oli pelkkä asumiskunta voitiin niin ehkä sanoakin (koulut, päiväkodit….), mutta toivoakseni muutos on tapahtumassa ja ”yrityskunta Mäntsälä” korjaa aiempaa vinoumaa.
Menestykseen tarvitaan kärsivällisyyttä. Tärkeitäkään asioita ei saa heti, mutta kun menestymisen edellytykset pidetään kunnossa, ei Mäntsälällä ole huolta tulevaisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti