Yhdysvaltain välivaalit: sinertävää ja haalean punertavaa

Yhdysvaltain kongressin välivaalit pidettiin 6. päivä marraskuuta 2018. Vaaleissa täytettiin kaikki 435 edustajainhuoneen (alahuone) paikkaa ja senaatin (ylähuone) sadasta paikasta 35. Vaaleissa demokraateilta odotettiin etenemistä, koska republikaaneilla oli presidentti ja yleensä ns. välivaaleissa oppositio saa etua presidenttipuolueeseen nähden.

Jo paljon ennen vaaleja mielipidetiedustelut osoittivat, että republikaanit (punaiset) pitävät senaatin ja demokraatit (siniset) ottavat haltuunsa edustajainhuoneen enemmistön. Näin kävikin, mutta ensin näytti siltä, että paikat jakautuvat siten, että republikaanit saavat odotettua enemmän ääniä ja paikkoja eli ”torjuntavoiton”. Ääntenlasku kuitenkin on jatkunut ja jatkuu edelleen. Uusintavaalit joistakin paikoista ja tarkistuslaskenta ovat tuottaneet muutoksia demokraattien hyväksi, samoin kuin viimeisten kaupunki- ja esikaupunkialueiden äänet, jotka vielä olivat laskematta.

Republikaanit hyötyivät siitä, että senaatin tällä kertaaa vaalien kohteina olleista osavaltioista suurin osa oli demokraattien hallussa. Näin republikaaneille avautui useampia kaappausmahdollisuuksia kuin demokraateille (tilanne muuttuu vastaavasti demokraattien eduksi vuoden 2020 vaaleissa). Silti republikaanit joutuivat tyytymään vain kahden paikan lisäykseen senaatissa joidenkin ennusteiden mukaisen neljän paikan sijasta. Todennäköinen paikkajako on 53 - 47 republikaaneille. Edustajanhuoneessa demokraattien voittomarginaali on kasvanut ääntenlaskennan edetessä ja tätä kirjoitettaessa tulos on 232 - 199 (kolme paikkaa ratkaisematta) demokraattien hyväksi, mikä merkitsee nelisenkymmentä lisäpaikkaa ”sinisille”.

Vielä on huomattava, että senaatin vaalien paikkalukemien sisällä demokraatit saivat huomattavan suuria äänimääriä (verrattuna edellisiin kongressivaaleihin), jotka eivät aivan realisoituneet lisäpaikkoina, mutta läheltä piti.

”Sininen aalto” (demokraattien huomattava menestyminen) näytti ainakin osittain toteutuvan välivaaleissa. Trump on harrastanut tyypillistä propagandaansa ja riemuinnut historiallisesta voitosta. Trumpin puheet eivät pidä yhtä tosiasioiden kanssa. Valitettavasti meillä Suomessakin moni menee tähän valheelliseen hehkutukseen mukaan. On niitä, jotka eivät vieläkään tiedä, että Hillary Clinton sai presidentinvaaleissa 2,9 miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump. Myös monet ns. asiantuntijat ovat puhuneet Trumpin torjuntavoitosta näissä välivaaleissa, mutta kun lopulliset tulokset ovat pikkuhiljaa selvinneet, ovat puheet tyrehtyneet.

Prosenteissa muutos presidentinvaaleihin oli seuraava: Clinton voitti Trumpin 2,1 prosentilla äänistä, nyt välivaaleissa edustajainhuoneessa demokraatit voittivat 7 prosentin äänienemmyydellä republikaanit. Nämä ovat prosentteja, mutta voimasuhteet voidaan esittää myös äänestäjälukuina: demokraatit saivat 60 miljoonaa edustajainhuoneen vaaleissa annetuista äänistä ja 14 miljoonaa ääntä (!) enemmän senaatin vaaleissa kuin republikaanit. Edustajainhuoneen vaaleissa ero oli 5 miljoonaa ääntä demokraattien hyväksi.

Maantieteellisillä vaalipiirijaoilla temppuilun (gerrymandering = tarkoitushakuinen vaalipiirien rajaaminen/muuttelu, jonka tarkoituksena on suosia jotain tiettyä puoluetta tai ehdokasta vaaleissa) täytyy olla yksi syy vaalien tulokseen, koska demokraattien miljoonien äänien enemmistöt eivät realisoituneet paikkoina. Totta kai on muitakin syitä: esimerkiksi demokraattisenemmistöisestä 40 miljoonan asukkaan Kaliforniasta pääsee senaattiin vain samat kaksi senaattoria kuin Idahosta , jossa on vajaat 2 miljoonaa asukasta.

Äänestysaktiivisuus hipoi ennätyksiä, josta osin voidaan kiittää Trumpia, koska hän teki näistä vaaleista kansanäänestyksen presidenttiydestään. Vastustajat lähtivät liikkeelle…..

Vaalien osatuloksia tarkasteltaessa on tullut ilmi hämmästyttäviä lukuja: sekä itä- että länsirannikolla demokraatit ovat saaneet maanvyörymävoittoja.

Seuraavia presidentinvaaleja ajateltaessa demokraattien menestys on hyvin pitkälle kiinni siitä, kuka voittaa ehdokkaiden esivaalit. Riitelevää repimistä puolue ei tarvitse vaan sopivaa linjaa edustavaa ehdokasta. Mikä tuo linja on? Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka näkevät kaksi vaihtoehtoa: poliittista keskialuetta edustavan ehdokkaan valinnan tai sitten puolueen vasemmistoa edustavan ehdokkaan valinnan.

Osa demokraattien vahvoista nimistä on ikääntyneitä, mutta toisaalta niin on republikaanienkin todennäköinen ehdokas eli Donald Trump, joka täyttää seuraavien vaalien alla 74 vuotta. Itse en kuitenkaan olisi ihan varma Trumpin ehdokkuudesta. Hän voi heittää leikin kesken, jos huomaa valinnan mahdollisuudet pieniksi. Erityisesti talouden käänne (talous on ollut nousussa vuodesta 2009 yhteensä 113 kuukautta tähän mennessä) ja budjettialijäämät saattavat muodostua ylitsepääsemättömiksi haasteiksi Trumpin presidenttiyden jatkolle.