Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen ovat kirjoittaneet Lauri Törnistä kriittisen elämäkerran ”Tuntematon Lauri Törni”. Kirjalla on pari funktiota: sillä pyritään toisaalta luomaan mahdollisimman objektiivinen kuva sotilaasta nimeltä Lauri Törni ja toisaalta purkamaan hänestä luotua myyttistä kuvaa. Sivuilta paljastuu huolellisesti läpikäyty lähdeaineisto, joskin haasteena on ollut tietolähteiden aukkopaikat, jotka aiemmat kirjoittajat ovat täyttäneet mielikuvituksellaan tai arvailuilla.
Kirjassa käydään läpi koko Törnin elämä ujosta, syrjäänvetäytyvästä pikkupojasta aina Vietnamissa tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Lauri Törnillä oli kaksi elämää, toinen Euroopassa ja toinen Yhdysvalloissa. Käsittelen tässä vain ensimmäistä elämää.
Kirja ei olisi herättänyt varmaan niin suurta huomiota, jos Törnin elämää ja uraa ei olisi pohjustettu aiemmissa kirjoissa vankasti myyttisenä toisen maailmansodan sankarina.
Kun mietin Törniä ihmisenä, en voi sanoa, että hänen kaltaisensa hahmo olisi elämäni varrella tuntemassani ihmisgalleriassa täysin eksoottinen ilmestys. Kyllä hänelle löytyy siviilistäkin vertailukohtia. Kuitenkin hänessä pelkistyy tietty ihmistyyppi hyvin pitkälle. Tiivistäisin kuvan tästä miehestä siten, että hän on hyvin tunneköyhä tai jopa tunteeton ihminen. Väkivalta hänessä syntyy ainakin osittain siitä, että hän ei pysty asettumaan toisen ihmisen – vaikkapa vihollisen – asemaan. Ylivoimainen enemmistö asettuu sotatilanteessa, jossa omat ovat saaneet täydellisen yliotteen, sillä tavalla vihollisen asemaan, ettei lähdetä tarpeettomasti tappamaan muuten inhottavaltakin tuntuvaa vastustajaa. Lauri Törniltä puuttui tämä pidäke. Hän saattoi tuhota vihollisen tovereidensa kanssa ns. viimeiseen mieheen jo tapahtuneessa antautumistilanteessa.
Törni vertautuu mielessäni Paavo Rintalan ja Mikko Niskasen luutnantti Takalaan elokuvassa ”Sissit” ja sen käsikirjoitukseen perustuvassa teoksessa Sissiluutnantti. Sankariluutnantti puolusti omaa joukkuettaan vaikka Suomen armeijaa vastaan, jos ei saanut tahtoaan läpi, tai joku loukkasi hänen etuoikeuksiaan. Takalan - ja Törnin - miehet toimivat ikään kuin armeijasta irrallisena joukkona, jolla oli omat säännöt.
Sodassa tällaisia ihmisiä pidetään pelottomina tappokoneina, jotka ovat hyödyllisiä sodan päämäärien välikappaleena. Ja mikä on lopulta totaalisen tappamisen ja rajoitetun tappamisen välinen ero? Luultavasti ero syntyy siitä, kun terve järki ja tunteet astuvat peliin. Suurimmalla osalla eettinen ja moraalinen koodi on istutettu jo lapsuudessa mieleen niin iskostuneesti, että järjettömät väkivaltaisuudet estyvät.
Lauri Törni tarjosi silmittömän tappamisen kynnyksen ylityksen niille, jotka tunsivat houkutusta samaan, mutta jotka jossakin toisessa tilanteessa (toisen johtajan alaisuudessa) olisivat sanoneet ”antaa olla, jo riittää”.
Suhtautuminen vastakkaiseen sukupuoleen vahvistaa kuvaa Törnistä ihmisenä, joka ei osaa asettua toisen asemaan. Naisen merkitys kaiken kaikkiaankin oli ilmeisen vähäinen hänelle muussa kuin seksuaalisessa mielessä. Törni oli hetero, mutta hänellä oli ilmeisen suuria vaikeuksia luoda pitkäkestoisia ihmissuhteita vastakkaiseen sukupuoleen. Ei sen puoleen sama piti paikansa myös miesten suhteen; Holger Pitkänen, hänen joukkueensa varajohtaja, saattoi olla harvoja poikkeuksia.
Alkoholilla oli voimakkaan estyneeseen Törniin laukaiseva vaikutus. Hän ei kuitenkaan rentoutunut, vaan muuttui usein riidanhaluiseksi, hankalaksi tai suorastaan vaaralliseksi kaveripiirissäkin. Alkoholilla hän päästi sisällään olleet demonit valloilleen ja vastuu hänen käytöksestään siirtyi varmaan kaveripiirin niille jäsenille, jotka osasivat käsitellä häntä.
Myyttinen kuva Törnistä on muodostunut siten, että hänen myytinluojansa sivuuttavat ongelmalliset kohdat esimerkiksi toteamalla, että ”sota on sotaa”, tai ”sattuihan sitä kaikkea sählinkiä, mutta ei se ole oleellista”. Kiinnitin itse aiemmin lukemissani Törni-kirjoissa huomioni siihen, että hänestä luotiin kirjojen alkusivuilla ikään kuin suuri odotus huippusotilaan prototyyppinä. Kummastus seurasi siitä, että kirjoissa ei löytynyt todisteita tällaiselle ennakkoon luodulle kuvalle. Mistä moinen johtuu? Todennäköisesti siitä, että umpimielinen Törni ei juuri anna mahdollisuutta johtajan muotokuvan luomiseen. Hänen ainoa vaihtoehtonsa johtaa oli todennäköisesti oman esimerkin avulla johtaminen. Jotkut rintamatoverit (mukaan lukien Mauno Koivisto) jopa epäilivät, että joukko-osastoa ei johtanut kukaan.
Jossakin aiemmassa blogikirjoituksessa kiinnitin huomion siihen, että historian merkkihenkilöillä olisi objektiivisestikin luodun kuvan perusteella mahdollisuus olla ikimuistettavia kansakunnan ikoneita. Miksi heidän kuvaansa sumennetaan tietoisesti luodulla, tarpeettomalla myytinrakentamisella? Myytinluonnin ongelmana on, että lopulta kuitenkin löytyy myytinmurtajia, jotka ”paljastavat totuuden”. Lauri Törni oli Mannerheim-ristin ritari. En ole kuullut kenenkään asettavan hänen saavutuksiaan kyseenalaiseksi. Mutta ei se, että joku on sotasankari tai sankari siviilissä tarkoita sitä, etteikö historia - tai oikeusistuin tapahtumahetkien aikaan - tuomitsisi hahmoa tämän tekosien pohjalta. Myytinluojat pyrkivät tietenkin sivuuttamaan rikkeet ja epäonnistumiset, vähättelemään niitä tai peräti kätkemään ne jälkipolvilta.
Törni joutui sodan jälkeen lukemattomien muiden sotilaiden tavoin tilanteeseen, jossa piti päättää, mitä ryhtyä tekemään. Eikä tämä ole pelkästään tappajan ongelma: TK-mies Olavi Paavolainen pyysi saada jäädä sotatoimien päätyttyä armeijan palvelukseen mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Rekrytointi sotaa varten oli muutoinkin niin valtavaa, että omaa paikkaa oli vaikea löytää siviilissä. Moni kenraali löysi itsensä aivan toissijaisesta työpaikasta. Mutta Törni oli juuttunut sotilaan rooliin perusteellisemmin kuin useimmat muut. Hänen sodanjälkeiset ratkaisunsa on selitettävissä ainakin osin näistä lähtökohdista.
Ensin hän pyrki Lapin sotaan, mutta vanhoja kompromettoituneita jermuja ei niin vain huolittu mukaan. Sitten hän - ainakin näennäisen ristiriitaisesti - hakeutui Saksan jäljellä olevan valtakunnan palvelukseen koulutettavaksi vastarintatehtäviin Suomessa. Törni meni salaa Saksaan ja pyrki sabotaasikoulutuksen ohella taisteluihin venäläisiä vastaan, mutta monien sekavien vaiheiden jälkeen antautui länsiliittoutuneille.
Törni oli mukana hankkeessa, jonka tarkoitus oli sekä käynnistää sissisota venäläisiä vastaan että toisaalta kumota Suomen laillinen hallitusvalta kansallismielisten radikaalien ja kansallissosialistien toimesta. Nämä houreet kaatuivat natsi-Saksan lopulliseen tappioon. Lauri Törni sai yhteyksistään maanpetossyytteen ja kuuden vuoden tuomion, joka aleni muutamalla kuukaudella korkeimmassa oikeudessa.
Myöhemmin Törnin myytinluojat ovat pyrkineet heittämään varjon oikeudenkäyntien ylle mm. väittämällä, että oikeus toimi poliittisesti ajan hengen mukaisesti, mutta maanpetostuomiolle oli kyllä erittäin vahvat perusteet. Lauri Törni pakeni tai oikeammin vain käveli ulos vankilasta 17.7. 1947 löysän vartioinnin seurauksena, mutta jäi pian kiinni. Lopulta hän vapautui saatuaan armahduksen presidentti Paasikiveltä jouluna 1948. Uudet syytteet sodan aikaisista julmuuksista kuitenkin uhkasivat ja Törni päätti poistua maasta.
Lauri Törni oli oikeastaan koko aikuisen elämänsä sotilas. Oliko hänellä muuta ideologista sisältöä elämässään kuin kommunismin vastustaminen? Kirjan kirjottajat vastaavat: ”Lauri Törnistä ei ollut älylliseksi pohdiskelijaksi, itsenäiseksi poliittiseksi ajattelijaksi eikä ideologiseksi soturiksikaan. Hänen johtotähtensä oli sota itse”.
Osuva selitys myyttiselle Törni-kuvalle kumpuaa hänen vähäpuheisuudestaan, ja siitä, ettei hän juuri jättänyt kirjallista materiaalia toiminnastaan. Hän oli kuin tyhjä taulu, johon muut kirjoittivat hänen tarinansa, jossa oli mukana tosiainesta, mutta myös paljon keksittyä. Törni osallistui tämän sekavan kertomuksen luontiin syöttämällä erilaisia tarinoita eri henkilöille.
”Tuntematon Lauri Törni” on tärkeä teos. Se irrottaa Törnin hänestä luodusta myytistä ja liittää niihin valtavirran tapahtumiin, joiden liepeillä hän toimi ja henkilöihin, jotka tuolloin vaikuttivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti