Arvonelikenttää ja kannatusmittauksia: muutoksen tuulia näkyvissä

Helsingin Sanomissa julkaistiin 7.3.2019 nelikentän (konservatiivit – liberaalit, vasemmisto – oikeisto) muodossa arvokartoitus, joka perustuu eduskuntavaaleissa olevien 1700 eduskuntavaaliehdokkaan vaalikonevastauksiin. Näyttää siltä, että muutosta on tapahtunut edellisten eduskuntavaalien alla tehtyyn kartoitukseen verrattuna. Muutokset eivät ole suuria, mutta kuitenkin suuntaa antavia.

Helsingin Sanomat otsikoi arvokartoituksen räväkästi: ”Lähes jokainen puolue siirtyy vasemmalle”. Suurimmat muutokset vasemmalle ovat tapahtuneet Rkp:ssä ja keskustassa. Mistään paradigman muutoksesta ei toki ole kysymys, mutta saattaa olla, että keskustan kenttäväki on jossain määrin kyllästynyt nykyiseen ideologisesti kokoomusjohtoiseen politiikan ja kansanedustajaehdokkaat ottavat tämän huomioon. Kysymys on varmaankin myös tietynlaisesta pelästymisestä, että on ajauduttu liian oikealle. Puolueen johto ei ole ottanut riittävästi huomioon muutoksen airueita.

Rkp:n suunta vasemmalle on vielä selvempi: oppositiossa on vahvistunut näkemys, että oikeistopainotteiselle (hallitus)politiikalle annetaan risuja.

Suunta vasemmalle näkyy myös kokoomuksessa, kristillisdemokraateissa, sdp:ssä, vasemmistoliitossa ja vihreissä. Kysymys on siis lähes koko poliittisen kentän yli ulottuvasta muutoksesta.

Vaalikonevastauksia on selvästi ohjannut keskeinen puheenaihe vaalikaudella eli taistelu julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Pidättyvyys muuttaa julkisesti hoidettua yksityiseksi on kasvanut. Samaan aiheeseen liittyen asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi veroilla tuotettavia palveluja kohtaan.

Hallituksen noudattama politiikka on oppositiossa, mutta myös osassa hallitusta koettu suuryrityksiä suosivaksi.

Mielenkiintoinen muutos – joskin pieni – on, että arvo-ajattelu eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa on kääntynyt lähes kattavasti ”lännen ja lounaan” välille, so. vasemmistovivahteen lisäksi liberaali ajattelutapa on voittanut alaa. Viime mainittu on mielestäni merkittävä muutos, koska konservatismi tuntuu muualla Euroopassa etenevän. Tässä korostuu se, että meillä ei oteta mallia muista maista, vaan ajatellaan omista arvolähtökohdista asioita. Meillä ideologisen vasemmisto-oikeisto-rajan ylittäminen on ollut pitkään helpompaa kuin monissa muissa maissa. Tuntuu siltä, että nyt tämä on suunta myös muualla.

Poikkeuskin löytyy joukosta. Perussuomalaiset tuntuvat yhä voimakkaammin omaksuneen konservatiiviset arvot koko puoluekentän puolesta. Ero korostuu, kun muut ovat siirtyneet lievästi liberaalimpaan suuntaan. Puolueen jako perussuomalaisiin ja sinisiin näkyy myös: perussuomalaisille syntyi tilaa nelikentän konservatiivisella lohkolla. Siniset ovat riippuvaisia hallituksen liberaaleista linjauksista.

Yksittäisistä arvonelikentän kysymyksistä nostaisin esille seuraavan: ”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita”. Kysymys on asetettu siten, että ajattelua johdatellaan suurempien tuloerojen suuntaan: kukapa ei haluasi palkita ahkeraa ja kyvykästä. Pientä siirtymää on havaittavissa tuloeroja kasvattavaan suuntaan, mutta ideologiset asetelmat pysyvät kyllä kuosissa: vasemmisto ja keskusta pysyvät tuloeroja suitsivalla linjalla. Tällaiset kysymykset ovat hankalia, koska ne sisältävät melkoisen näkökulmasta riippuvan arvoavaruuden.

Hesarin Teemu Muhosen loppuarvio nelikentästä on oikeansuuntainen: ideologiset ja arvoerot ovat selkeästi havaittavissa ehdokkaiden kesken, mutta myös saman puolueen sisällä on laaja spektri erilaisia näkemyksiä.

:::::::::::::::::::

Yleltä valmistui juuri puoluekannatusmittaus. Sen tulokset vahvistavat arvonelinkentän muutoksia: suunta on maltillisesti vasemmalle. Kuvaavaa on, että perussuomalaisten kohonnut kannatus ei ole pois demareilta, vaan pikemminkin kokoomukselta ja keskustalta. Perussuomalaiset ovat irtautunet kauas demarien arvo- ja ideologianäkemyksistä. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat olleet perussuomalaisilla pinnalla, eivät niinkään työläisten ansaintahuolet.

Perussuomalaiset häärivät nyt melko vapaasti oikeistokonservatiivisilla teemoilla, jotka vetoavat porvaripuolueiden vanholliseen siipeen.

Jos Hesarin nelikenttägrafiikasta hakee yhtymäkohtia puoluekannatusmittaukseen, niin ensimmäinen havainto on, että hallituksen ja opposition pääpuolueiden ”kannatusellipsit” eivät kohtaa toisiaan. Julkisuudessa käyty kiivas keskustelu ei siis ole ollut väittelyä väittelyn vuoksi, vaan näkemyserot ovat selkeät. Ylen mielipidemittauksen tulos herättänee hallituspuolueiden sisällä itsekritiikkiä: leikkauslinjan seuraukset näkyvät; siksi ne lähestyvät viime hetkellä äänestäjiä pehmeämmällä linjalla.

Keskustan johto on loitontunut peruskannattajiensa alkiolaisista näkemyksistä talousliberaaliin ja oikeistolaiseen suuntaan. Vielä hämmentävämpää on kokoomuksen kannatuspudotus. Puolue ei huomioinut riittävästi arvoilmapiirin muutosta, vaan jatkoi kylmältä kuulostavalla nuukuuslinjalla vanhusten hoiva-asiassa.

Toinen havainto on, että Suomessa minkään puolueen on vaikeaa ylittää 20 prosentin rajaa (toiseksi suurimman puolueen kannatus oli Hesarin gallupissa 16 prosenttia!). Hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppoa.

Vasemmisto saa Hesarin mielipidemittauksen mukaan noin 44 prosentin yhteiskannatuksen (vihreät ovat tässä luvussa jo kokonaisuudessaan mukana). Kaikki merkit viittaavat ideologiset rajat ylittävän hallituksen suuntaan.