Gallupit testattavana

Eduskuntavaalien merkittävin lopputulos voi olla, että yhdenkään puolueen kannatus ei nouse yli 20 prosentin (korkeintaan sdp voinee tehdä tämän). Se merkitsee vaikeita hallitusneuvotteluja, joskin asiaan vaikuttaa kärkipuolueen marginaali muihin: mitä suurempi ero sitä helpommin hallituksen voisi muodostaa, otaksun. Meillä on tässä mielessä voimassa yleiseurooppalainen suuntaus: erilaiset polarisoivat voimat profiloituvat voimakkaasti.

Juuri nyt näkyvissä oleva hallitusvaihtoehto voisi olla seuraava: sdp-keskusta-vihreät-vasemmistoliitto-rkp. Puolueiden kannatuksia yhteenlaskien tällä kombinaatiolla on Ylen gallupin mukaan noin 62 prosentin kannatus. Mutta vetoa tämän hallitusvaihtoehdon puolesta ei kannata lyödä.

Perussuomalaiset on kasvussa, ja perimmäinen syy on puolueen halu erottua muista voimakkaasti. Samalla puolue on siirtynyt vahvasti oikealle. Esimerkiksi demarit ja perussuomaiset eivät ole nyt vastapooleina samalla tavalla kuin vuosina 2011 ja 2015. Se pystyykö perusuomalaiset realisoimaan gallup-kannatuksen riippuu siitä, lähtevätkö perussuomalaisten epävarmat kannattajat - joita on paljon - äänestämään vaaleissa.

Persut on profiloitunut raavaiden miesten puolueeksi. Puolue on ottanut ”ilmastoradikaalit” maalitaulukseen samalla tavoin kuin Soini otti aikoinaan (2011 ja 2015) kohteekseen punavihreät ”kulttuurimarxilaiset”. Persut on pyrkinyt asettumaan leimallisesti perinteisten voimanlähteiden autopuolueeksi ja vihannekset-punainen liha -keskustelussa perinteiseksi arvioidulle konservatiiviselle duunarilinjalle.

Gallupien toteuttajat ovat varmaan myös oikeassa arvioidessaan persujen kannatuslisäyksen päälähteeksi vaalien välillä nukkuvien puolueeseen siirtyneet. Samalla kun koko puoluekentässä on tapahtunut vasemmistosiirtymä, on arvoasetelmissa polarisoitunut (päistään jyrkentynyt) konservatiivit-liberaalit-akseli.

Sdp:n ”muutos”-teema on selvästi purrut äänestäjiin. Ihmisten muisti – joka välttämättä ei ole pitkä – on tässä asiassa osoittautunut kestäväksi: leikkauspolitiikka herätti suuret antipatiat, joita Sipilän pyrkimys ”järjellä” selittää, ei ole hälventänyt.

Keskustan manööverin eli hallituksen hajottamisen muutama viikko ennen vaaleja arveltiin vaikuttavan positiivisella tavalla puolueen kannatukseen, tulihan puolue ikään kuin samalle viivalle oppositiopuolueiden kanssa, mutta toisin näyttää käyvän. Kannatus on vain hieman värähtänyt ylöspäin. Operaatio oli liian näkyvästi vaalitemppu.

Totesin jo 9.3.2019 blogikirjoituksessani seuraavasti: ”Pääministeri ei halunnut odottaa äänestäjien arvioita (politiikan tulos tai ulos -prosessia), vaan kiirehti asioiden edelle. Ainoa syy, jonka näen tässä kiirehtimisessä vaikuttavana tekijänä on vaalit, joiden kampanjatyöhön pääministerin menettely on luettavissa”.

Median merkittävä virhearviointi vaalitaistelun aikana - lähes kauttaaltaan - on politiikan henkilöiminen yli kaiken. Hyvin suuri osa äänestäjistä äänestää ensisijaisesti puoluetta. Monet ovat erehtyneet odotuksissaan juuri tästä syystä. Erityisesti sdp:ssä ajatellaan puoluekeskeisesti.

Vaalin aiheista on valitettu ulko- ja Eurooppa-teemojen puuttumista vaalitaistelun aikana. Se pitääkin paikkansa, mutta tuskinpa presidentin hallitsemalla reviirillä on paljonkaan toisistaan poikkeavia mielipiteitä. EU-asiat on mielletty eurovaalien esityslistalle kuuluviksi. Nato-kysymyksessä ja puolustuspolitiikassa on eriäviä näkemyksiä puolueiden välillä, mutta niitä ei tuoda kovin voimakkaasti esille, koska kansalaisten kannat ovat hyvin vakiintuneita.

Vieläkö asetelmat ehtivät muuttua? En usko, onhan vaalien ennakkoäänestyksen alkuun tätä kirjoitettaessa aikaa vain viisi päivää.

Paitsi että gallupeissa mitataan puolueiden kannatusta voidaan niistä vetää johtopäätöksiä gallupeiden itsensä osumatarkkuuteen. Vaalit ovat lopullinen testi. Aivan oikein on kiinnitetty huomiota perussuomalaisten kannatuksen määrään kahdessa osin samaan aikaan tehdyssä tiedustelussa. Toisen mukaan (HS:n gallup) persujen kannatus oli 11,1 prosenttia (tutkimusaika: 18.2.-15.3.2019) ja toisen mukaan (Ylen gallup) kannatus oli 15,1 prosenttia (tutkimusajankohta: 6.3.-26.3.2019). Muutos tuntuu liian isolta ollakseen tapahtunut todellisuudessa. Niinpä lukemien poikkeavuuden syitä on etsittävä ainakin osin tutkimuslaitosten käyttämistä erilaisista korjauskertoimista. Yleensä kannatusmittaukset ovat kyllä pitäneet hyvin kutinsa.

Jos vertailua suoritetaan pitää ainakin verrata saman tutkimulaitoksen tuloksia keskenään.

Edellä kuvattu on syytä ottaa huomioon, kun spekuloidaan silmä kovana eri puolueiden kannatuksen suuntia.