Ikuinen kiistakysymys: keynesiläiset vastaan uusklassikot, velkaantuminen vastaan säästäminen, talouden pelastaminen vastaan talouden tuhoutuminen. Dramaattista!
Paul Krugman on kaikkein tunnetuimpia niistä taloustieteilijöistä, jotka haluaisivat elvyttää julkisen rakentamisen avulla. Yhdysvaltain budjettialijäämä on arviolta 2,8 prosenttia bkt:stä ja julkinen velka pyörii budjettivuonna 2014 noin 107 prosentissa bkt:stä (18 000 miljardia dollaria) . Suomessa budjettialijäämä oli 2,1 prosenttia/bkt ja julkinen velka 57 prosenttia/bkt vuonna 2013. Näitä lukuja vertaamalla Suomella vaikuttaisi olevan selvästi paremmat mahdollisuudet elvyttämiseen. Rakentaminen voisi olla yksi osa elvytystä.
Talouspolitiikan ideologisessa taistossa ovat Yhdysvalloissa niin kuin Suomessakin vastakkain oikeisto ja vasemmisto. USA:n liberaalit haluaisivat panostuksia siltojen, rautateiden, teiden ja jopa koulujen rakentamiseen. Kuuden prosentin työttömyys on amerikkalaisittain vielä korkeahko ja paljon on niitä, jotka ehtivät luopua finanssikriisin aikana työnhausta kokonaan.
Krugmanin teesi on, että kysynnässä on finanssikriisin jäljiltä selvä aukko, joka pitäisi kuroa umpeen julkisilla investoinneilla. Parempina aikoina yksityiset investoinnit kilpailevat julkisten kanssa, joten jälkimmäisiä ei silloin tarvita.
Krugmanin kritiikki kohdistuu siihen, että investoinnit ovat tarpeiden vastaisesti jopa vähentyneet taantumassa. Mielenkiintoista tässä on, että orastavan talouden elpymisen hetkillä Krugman vaatii tueksi edelleen elvytystä ja elvytystä kaikkein klassisimmassa muodossa, rakennushankkeina.
Kuin tilauksesta tuli tätä kirjoitettaessa tieto, että IMF:n pääjohtaja piti maailmantalouden kasvun suurimpana esteenä investointien puutetta kaikkialla maailmassa. Krugmanin näkökohdille tuli siis arvokasta tukea.
Yhdysvalloissa kuten muissakin länsimaissa on raskas korjausvelka tuleville sukupolville. Milteipä kadehdin Krugmanin ehdotusta, että Yhdysvalloissa pitäisi korottaa polttoaineveroa (nykyisin 18,4 % gallonalta) rakennushankkeiden rahoittamiseksi. Eipä onnistu Suomessa polttoaineiden valmiiksi korkean hinnan takia, mutta Yhdysvalloissa on toisin, sillä bensan hinta on alhainen.
En kuitenkaan usko, että Krugmanin esittämä elvytysrakenne toteutuu. Vastustajat ovat jo valmiina barrikaadeilla: ei lisää veroja, ei alijäämää, eikä velkaa. Sitä paitsi bensan hinta on vielä pyhempi asia kuin monien amerikkalaisten mielestä abstraktin tuntuinen budjettialijäämä. Yhdysvalloissa – vielä enemmän kuin Suomessa – kysymys on ideologiasta.
Suomessa on käyty hyvin pitkälle samantyyppistä väittelyä julkisesti rahoitettavien investointien tarpeellisuudesta.
Minihallitusneuvotteluissa ratkaisuksi tuli ”Pisara-radan, länsimetron ja Tampereen kaupunkiraitiotien edistäminen”. Kysymys on kompromissista, jolla kahden päävaihtoehdon (elvytetään/ei elvytetä julkisilla hankkeilla) väliin rakennettiin sopu.
Taistelu julkisista investoinneista ja niiden rahoituksesta jatkuu tulevien hallitusten aikana molemmissa maissa, se on varma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti