Lämpötila 31 astetta, vesi 26,5 astetta, olo: tukahduttava. Onneksi järvi on vain parin askeleen päässä. Satun oleilemaan laiturin päädyn levennyksellä. Kylmän kesäkuun muisto alkaa pikku hiljaa haihtua mielestä.
On siis liian kuuma. Siitä pääsee eroon pulahtamalla järveen muutaman kerran päivässä.
Olen luopunut eräästä lapsuuden ja nuoruuden intohimoisesta harrastuksesta nimittäin kalastamisesta. Suurehkot 25-30 senttiset ahvenet pyörivät jaloissa metrin säteellä, kun kävelen järven pohjassa. Kuinka luottavaisia ne ovatkaan! Ne varmaankin aavistavat, että tuosta tallustelijasta ei ole vaaraa.
Istun 1960-luvun retrotuolissa, jonka vaimo on päällystänyt iloisenvärisellä värinauhalla. Tuuli on leppeä ja lämmin. Ajatukset kulkeutuvat elämän helppouteen tänä päivänä. Olen korvessa , mutta milloin tahansa yhteydessä muuhun maailmaan netin kautta. Eilenillalla kuunneltiin porukalla youtube-musiikkivideoita kunkin muistikuvia seuraten rockista klassiseen.
Niin, perinteestä…. Ensimmäinen pikkuinen 10 neliön kokoinen kesämökki 1960-luvulla oli eräänlainen aikuisten leikkimökki. Sitten tuli tämä nykyinen, mutta todellakin alun perin riisuttuna lähes kaikista mukavuuksista. On kaksi tapaa suuntautua: pitää mökki varustelultaan minimaalisena tai sitten pyrkiä sähkön ja juoksevan veden avulla omakotimaiseen asumiseen. Molemmilla on kannattajansa. Pikkuhiljaa oma ratkaisuni on ollut jälkimmäinen.
Kuin varkain sähköiset välineet ovat vallanneet useimmat mökit. Yle on muistanut meitä netissään kaikilla niillä TV-kanavilla, jotka tunnen tarpeellisiksi ja läheisiksi. Tässä on tapahtunut suuri edistysaskel, kun ei tarvita välttämättä erillistä TV:tä. Voisinko siis asua mökillä, jos vapaa-ajan asunnon muuttaminen ympärivuotiseksi kodiksi olisi vähän helpompaa? En sittenkään. Kaipaan säpinää, kaupungin valoja ja kulttuuria.
Mökkeily saattaa säilyttää suosionsa nimenomaan sähköisten yhteyksiensä avulla. Nykyaikana hyvien tietoliikenneyhteyksien saaminen kesäasunnolle ei ole useimmissa tapauksissa temppu eikä mikään. Juuri tätä on kaivattu. Nuorempikin polvi kiinnostuu mökkeilystä aivan eritavalla kun yhteydet pelaavat.
Ihan kaikkea en ole korvannut sähköisillä välineillä vapaa-ajan asunnolla. Fyysinen kirja kuuluu mökille itsestään selvyytenä. Luen juuri kertauksen vuoksi Väinö Linnan elämän vaiheita. Myös Linnan suuri haave oli kesämökki, jonka hankkiminen onnistui ilmeisen keveästi, kun hän menestyskirjojensa seurauksena vaurastui.
Linnan mökkipaikka oli Teiskon Taulaniemessä ja hankintavuosi 1964. Linnan yksi menestyksen salaisuus oli se, että hän oli lähellä tavallista kansalaista, aluksi tehdastyöläisenä, ennen kuin rupesi kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Linnan vapaa-ajan asunnon hankinta tapahtui hiukan etuajassa Matti ja Maija Meikäläiseen nähden. Aivan ilmeisesti Linna oli kokokesän mökkeilijä. Kesäasunto oli myös paikka, jossa saattoi valmistella artikkeleita ja esitelmiä vastatakseen runsaisiin pyyntöihin. Linna ennakoi siis tulevia mökkeilyn muutosvirtauksia.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Tyyni järvenpinta koukuttaa. Onhan se ikään kuin mielenrauhan symboli. Mielessä viivähtää keskipäivän kajakkiretki, jossa kajakki lipui hiljalleen vastarannan rantapenkan tuntumassa. Rantakukat ja ranta-alpit liukuvat silmien ohi. Käsi heilahtaa satunnaisen moottoriveneilijän porhaltaessa ohi. Annamme kaverini kanssa veneen peräaaltojen keikuttaa kajakkia.
Mieleen tulevat myös onkiretket serkkuni kanssa 50 vuotta sitten. Tutuksi ovat tulleet miltei kaikki lähiseudun luodot. Mato-ongella saadut kalat olivat oikeasti leivän jatke. Ja ainakin ne tarjosivat vaihtelua päivittäiseen ruokaan isovanhempien luona.
Havahdun ajatuksistani laiturilla….. Juuri tämä on sitä, mistä voi talven pimeinä iltoina haaveilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti