torstai 15. tammikuuta 2015

Päättäjien veroshoppailua

Vaalit lähestyvät ja eri eturyhmät käyvät kauppaa veroilla. Karrikoiden tavoitteena on, että veroja ei tarvitsisi maksaa tai oikeastaan riittää, että omat kannattajat eivät joudun tätä kauheutta kokemaan.

Poimin tässä muutaman esimerkin. 1) Ruotsin perintövero pitää ottaa käyttöön. 2) Autovero on poistettava, 3) Yhteisöverossa on siirryttävä Viron malliin. Asiaan kuuluu, ettei verovajetta (palvelujen rahoituksen vajetta) tarvitse miettiä. Sehän on poliitikkojen asia. Siitähän kansanedustajille maksetaan, että he tekevät ikävän työn. Tosin velkaa joudutaan ottamaan tänä vuonna viisi miljardia lisää jo nyt budjetissa olevan tulo- ja menoarvion katteeksi, mutta ei tehdä tätä vaikeaksi toteavat veroviikatteen käyttäjät. Sitä paitsi on hyvin tiedossa, mistä rahat verojen poiston tai aleneman kateeksi otetaan. Poistetaan kehitysapu, lopetetaan maahanmuutto ja saneerataan valtion- ja kunnanhallinnosta byrokratia pois. Eiköhän se ole siinä!

Vain tosikot huomauttavat seuraavista asioista:

Ruotsissa perinnöstä tarvitsee maksaa vero vasta myytäessä. Suomessa vero maksetaan perinnöstä. Kuitenkin Suomessa pk-yritys – hyvin suunnitellun sukupolven vaihdoksen jälkeen - maksaa huojennusten jälkeen veroja vain 3-4 % perinnöstä. Ruotsi kompensoi veromenetykset sillä, että luovutusvoittoveroa pitää maksaa myös oman asunnon myynnistä omistusajasta riippumatta. Suomessa yli kaksi vuotta omistetuista (+asumisehto) asunnoista ei myytäessä tarvitse maksaa veroa.

Voisiko tilanne johtaa siihen, että hyvin varakkaiden perheyritysten sukupolvenvaihdosten veroalen maksaa tavallinen omistusasunnon myyjä?

Autoveron poiston kohdalla on kysytty sitä kannattavilta poliitikoilta, että mistä korvaava miljardi löytyy. On kysytty saadaanko se lisääntyvillä auton käyttöön kohdistuvilla maksuilla kokoon. Vastaus on ollut, että sitä vasta mietitään!

On hyvä, että nyttemmin Viron mallisesta yhteisöverosta on saatu vähän realistisempaa tietoa. Yrityksen toiminnan ja toimipisteen sijainnilla on suuri merkitys siihen, missä vero maksetaan.

Mikael Jungner toteaa, että ”mikäli Virosta saadaan näyttöä, että veromalli osoittautuu kansantaloudelle kannattavaksi, tulisi meidänkin harkita tällaiseen verotuskäytäntöön siirtymistä”. Eiköhän kahden täysin erilaisen elintason omaavan maan välillä pitäisi kuitenkin miettiä verotuksen kokonaisuutta, eikä poimia yksityiskohtia, jotka tuntuvat houkuttelevalta. Koelaskelmat pitäisi saada Suomessa (ei Virossa) toimimaan niin, että ratkaisu osoittautuu ”kansantaloudelle kannattavaksi”.

Moni valtion ja kunnan palveluista vain vähän riippuvainen voi tietenkin sanoa, että käytetään palvelujen leikkaamisessa juustokirvestä (ei juustohöylää). Mutta lisäkaneettina todetaan, että poliisin ja armeijan rahoihin ei saa koskea, päinvastoin puolustusmäärärahoja on nostettava! Ns. yövartijavaltion kannattajia on varmaan jonkin verran, mutta suurin osa kansalaisista osaa antaa arvoa meidän hyville kunnallisille palveluillemme. Oli hyvä kuulla huippuekonomistin vastikään kehuvan pohjoismaista järjestelmää. Sen se ansaitsee. Jeffrey Sachs (HS 9.1.2015): ”Teillä on täällä Skandinaviassa maailman parhaiten toimiva yhteiskunta. Älkää hävittäkö sitä.”

Moni kysyy, miten tämä hieno järjestelmä rahoitetaan tulevaisuudessa. Vaikka Suomelle onkin ennustettu pitkäaikaista talouden anemiaa, ei tilanne ole niin paha, kuin mitä siitä uhkailumielessä on haluttu sanoa. Viime aikoina on ratkaisumallina alkanut yhä useammin esiintyä väitteitä, ettei palveluista tarvitse leikata, vaan pelkästään ottaa käyttöön eri puolilla maata keksityt parhaat käytännöt. Uskokoon ken voi.

Ajatus siitä, että poimitaan verotuksessa eri maista mieluisat piirteet ja jätetään kokonaisuus huomiotta, on falskia.

Minusta edelleen tärkein verotuksellinen toimenpide on tuloveron alennus – ja sekin hyvin kohtuullisena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti