Puoluepoliitikkojen haaksirikko?

Kysymys: kuka presidentti? Työpaikat ovat lisääntyneet hänen virkaudellaan 6,7 miljoonalla verrattuna edeltäjän 3,1 miljoonaan, yritysten voitot ovat kasvaneet, pörssikurssit ovat nousseet. Alaspäin on mennyt julkisen sektorin työllisyys peräti 600 000 hengellä, kun edeltäjän aikana nousua oli 1,2 miljoonaa (mutta poliittisten vastustajien mukaan piti juuri näin käydäkin), bkt kasvaa nopeasti, alijäämät ovat pienentyneet (kauppatase, budjettialijäämä), luottamus talouteen on kasvussa, kotitaloudet ovat taloudellisesti paljon paremmassa kunnossa kuin vain jokin aika sitten, öljyn hinta on laskussa…..

Niin, tietenkin on kysymys Barack Obamasta ja hänen talouspolitiikan johtajuudestaan, joka näyttää juuri nyt tuottavan mahtavaa tulosta. Mutta missä se näkyy? Syksyllä kongressivaaleissa muutos ei vielä näkynyt kovin selvänä, niinpä äänestäjät rankaisivat demokraatteja vanhasta muistista. Eikö nyt olisi kuitenkin aika osoittaa vähän suosiota presidentille?

No, rehellisyyden nimissä viimeisessä gallupissa presidentin työpaikkojen luonti saa hyväksyvän arvion 48 prosentilta amerikkalaisista ja kriittisen arvion 47 prosentilta….. ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013 elokuun luvut ovat näin päin. Mutta eikö lukujen pitäisi olla paljon suosiollisemmat presidentille? Vai onko presidentin kannalta parasta, että republikaanit ovat hermostumassa?

Obaman ansiota kaikki hyvä? Ei tietenkään, Paul Krugman tekee tuoreessa New York Timesin kolumnissaan parhaansa osoittaakseen, että Yhdysvaltain keskuspankilta, Fediltä tulivat suurimmat talouden elvytystoimet, mitä ei voi tietenkään kiistää. Mutta nyt onkin oleellista, että muutaman viime vuoden aikana republikaanit ovat tehneet kaikkensa syyttäessään hallitusta inflaatiotulien sytyttämisestä (ilman, että mitään tapahtui). Krugman projisoi inflaatiopelot (”inflation paranoia”) oikeiston käsikassaraksi. Mutta miksi oikea reuna kuvitteli inflaation räjähtävän käsiin? Yksi syy voisi olla yksinkertainen ajatuskulku, jonka mukaan rahan ”printtaaminen” (ja sitähän keskuspankki teki) johtaa aina inflaatioon ja inflaatio on pahan alku ja juuri. Sitten Krugman sanoo pahan sanan niin kuin se on: nämä oikeiston väärinymmärtäjät hankkivat tietonsa Ayn Randin romaanien ideologiasta! Vakavamman syyn hän esittää, kun tuo esille ”luokkaintressin”. Inflaatio pelottaa sijoittajia, koska inflaatio auttaa velallisia ja vahingoittaa luotottajia ja deflaatio vaikuttaa päinvastaisella tavalla. Varakkaat ovat usein luotottajia ja köyhät ovat velallisia.

Krugman odottaa, että inflaatiohaukat edes myöntäisivät olleensa väärässä, kun mitään merkittäviä hinnannousuja ei ole tapahtunut, mutta ei, sitä he eivät tee. Kaiken lisäksi republikaanit olisivat - jos olisivat olleet hallituksessa - saaneet todennäköisesti aikaan korkojen nousun, joka herkässä talouden tilassa olisi voinut tuhota kasvun eväät. Tämä republikaanien kielteisten toimien torpedointi on laskettava presidentin saavutukseksi.

Näyttää siltä, että republikaanien oikea reuna on edelleen voimissaan, vaikka ei määrällisesti pärjääkään republikaanikeskustalle. Painostusryhmänä se on edelleen vaikutusvaltainen. Joka tapauksessa ärtymys Obaman menestyksen johdosta on suurta.

Presidentti on nostanut profiiliaan huomattuaan, että puolueiden välinen yhteistyö ei toimi. Niinpä hän on omalla riskillä ajanut läpi Obacaren (demokraatit ovat toki tukeneet), käynnistänyt merkittäviä ympäristöasioita, ajanut maahanmuuttouudistusta, tehnyt aloitteen diplomaattisuhteiden palauttamiseksi Kuubaan, solminut Kiinan kanssa ilmastosopimuksen jne. Republikaanit haraavat kaikissa näissä asioissa vastaan.

Republikaanit hyökkäävät jatkossa presidentin kimppuun monissa asioissa. Tällainen on esimerkiksi finanssikriisin jälkeen aikaansaadut rahamarkkinoiden toimintaa koskevat rajoitukset.

Presidentin hallittu riskinotto saattaa onnistua. Hänet voidaan nähdä puoluepukaruuden yläpuolella olevana henkilönä ja hän saattaa nostaa suosiotaan pedaten hyvät lähtökohdat demokraattien tulevalle presidenttiehdokkaalle.

Mutta eikö suosion olisi pitänyt nousta jo näillä näytöillä?