EVA: perussuomalaiset ovat liberaaleja?

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on jälleen mitannut kansalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa mitattiin suomalaisten vapauden/liberaaliuden astetta. Tuloksissa on joitakin hämmentäviä piirteitä, joita kommentoin ohessa.

Otan vertailukohteeksi EVA:n aiemman arvo- ja asennetutkimuksen vuodelta 2014. Tässä tutkimuksessa ihmiset arvioivat itseään EVAn asettamilla erilaisilla arvo- ja asennemittareilla. Tutkimuksen nimi oli ”Neljäs Suomi”. Kysymys ei ollut saman tutkimuksen toistosta vuonna 2018, mutta vertailua se ei estä.

Tuolloisessa EVAn nelikentässä (vasemmisto/oikeisto ja konservatiivit/liberaalit) liberaalit-vasemmistolohkoon asettuivat vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajat. Liberaalit-oikeisto-lohkoon asettuivat RKP:n, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Konservatiivit-oikeisto-lohkoon asettuivat perussuomalaisten (miedosti) ja kristillisten (selkeästi) kannattajat. Konservatiivit-vasemmisto-lohko jäi ilman kannatusta. Tämä lohko on ikään kuin varattu kommunisteille, joilla ei kuitenkaan ole ollut kannatusta pitkään aikaan.

Nyt arvioitavana olevassa uudessa pelkistetyssä ”vapausasennemittauksessa” (oikeammin liberaalit-konservatiivit -mittauksessa) ääripäitä edustavat odotetusti kristilliset sijoittuen konservatiivipäähän (keskustan äänestäjien seuratessa kaukana perässä) ja rkp sijoittuen yhtä reilulla kaulalla liberaalipäähän. Tässä suhteessa vuoden 2014 ja 2018 mittaukset vahvistavat toisiaan. Myös muutoin puolueiden kannattajat sijoittuvat odotetusti, mutta yksi poikkeus on otettava esille: uudessa mittauksessa perussuomalaiset sijoittuvat yllättäen liberaalimpaan päähän, kun taas vuoden 2014 tutkimuksessa puolueen kannattajat sijoittuivat odotetusti konservatiiviselle puolelle, tosin vain hieman, mutta kuitenkin.

Joko perussuomalaisten kannattajakunta on muuttunut tai sitten mittauksissa on käytetty erilaisia muuttujia. Vuoden 2018 mittauksessa eri väestöryhmiä mitattiin neljällä eri ulottuvuudella (Sananvapaus, Identiteetin vapaus, Talouden vapaus, Vapaus holhouksesta). Tutkimuksen tekijät kiinnittivät huomiota siihen, että kohdejoukosta erottuu yhden asian liberaaleja ja yhden asian konservatiiveja. Vihreiden sijoittuminen liberaaliin päähän johtuu miltei pelkästään erittäin voimakkaasta tuesta identiteetin vapaudelle, jolla tutkimuksessa tarkoitetaan sukupuolivähemmistöjen, kulttuurien ja taiteen vapauksia. Aivan päinvastainen tapaus on perussuomalaiset, jotka sijoittuvat muilla mittareilla (3) vahvasti liberaalimpaan päähän paitsi mainitulla identiteetin vapaus -mittarilla , jossa he ovat odotetusti konservatiivisimpia mielipiteiltään.

Ennen kuin edetään tutkimuksen perkaamisessa pidemmälle, kannattaa tuoda esille tutkimuksen tekijän huomio: mielipiteiden kirjon erot ääripäitä lukuun ottamatta ovat melko pieniä eri puolueita kannattavien keskuudessa. Suomi on pääpiirteiltään homogeeninen, konsensushakuinen, pitkän sivistysvaltion oppimäärän käynyt yhteiskunta.

Perussuomalaisten sijoittuminen kolmella mittarilla neljästä liberaalille puolelle herättää kummastusta. Mitkä olivat nuo kolmen mittarin sisällöt, jotka tekivät perusuomalaisista ”liberaaleja”?

Tässä luettelo:

Sananvapaus sisälsi osiot ”ilmaisun ja sanavapauden käyttö yleensä” ja ”itsensä ilmaiseminen sosiaalisessa mediassa”.

Vapaus holhouksesta sisälsi osiot ”alkoholin hankinta ja kuluttaminen”, ”uhkapelaaminen”, ”elintavat (ruoka, alkoholi, tupakka, liikunta)”, ”liikenne (esim. ajonopeudet)”.

Talouden vapaus sisälsi osiot ”yrittäminen ja yritystoiminta”, ”markkinatalous ja kilpailu”, ”asuminen, rakentaminen ja maankäyttö”.

Ihmisiltä kysyttiin siis yhteensä 21 eri vapauden tai elämänalueen osalta onko vapautta liian vähän, sopivasti vai liikaa. Vastaajat osoittivat olevansa kaiken kaikkiaan hyvin vastuullisia: jopa 15 elämänalueella vapautta on suomalaisten enemmistön mielestä sopivasti (vähemmistöön jäävillä voi olla toki hyvinkin jyrkästi poikkeavia mielipiteitä).

On selvää, että mittareiksi asetettujen muuttujien luonne ja ymmärtäminen vaikuttavat oleellisesti annettuihin vastauksiin. Joistakin mittareista voidaan myös kysyä, mittaavatko ne vastuullisella tavalla liberaalit – konservatiivit -akselia. Esimerkiksi Vapaus holhouksesta -mittari on mielestäni nimeltään arveluttavasti asenteellinen ja mielipiteitä ohjaamaan pyrkivä.

Tarkoittaako siis myötämielinen suhtautuminen uhkapelaamiseen vastuullista liberaalia suhtautumista? Entä tarkoittaako kaikkia rajoituksia karsastava suhtautuminen ajonopeuksiin vastuullista liberaalia suhtautumista? Mielenkiintoinen on myös kohta ”itsensä ilmaiseminen sosiaalisessa mediassa”. Käytännössä some on yksi kannatettava kanava lisää tiedottamisen välineisiin, siis hyvin positiivinen asia. Mutta some on myös pahimmillaan ahdistamisen väline, sen tarkoitus voi olla kaikkea muuta kuin kanssakäymisen lisääminen.

”Vastuullinen vapaus” on käsite, jota mielelläni käytän. Ovatko jotkut vastaajat mieltäneet kysymykset itsetarkoituksellisesti ”vapaus vapauden vuoksi” -näkökulmaksi. Seuraukset jääkööt muiden murheiksi.

Voidaan esittää kriittinen kysymys onko EVAn kysely ”vapausmittarina” ihan kaikilta osin relevantti.

Kysely myös vahvistaa joitakin leimallisia ajatustottumuksia: vapaamielisyyttä vahditaan joidenkin taholta (punavihreät!) niin voimakkaasti, että muut ihmiset ahdistuvat. Jotkut (kuten monet perussuomalaiset) arvostelevat muiden sananvapautta, mutta ärtyvät, kun arvostellaan heidän omia sanavalintojaan. Perussuomalaisten kokema vaikutusvaltavaje näkyy tuloksissa: haluttaisiin lisää ”sananvapautta” (lue: katsotaan, että nykyisessä mediaympäristössä ei ole riittävästi tilaa persujen mielipiteille). Jos persut tällä perusteella haluavat oman äänensä paremmin kuuluvaksi, niin onko kysymys liberaaliudesta ollenkaan?