Ajatushautomo Pew Research on julkaissut kyselytuloksen, jonka uutissivusto Voxin mukaan ”pitäisi kauhistuttaa Venäjän naapureita, ”erityisesti Baltian maita”. Tällä kertaa kysymys on Naton viidennestä artiklasta. Sen mukaan jäsenvaltioiden tulee tukea sellaisia jäsenmaita, jotka joutuvat hyökkäyksen kohteiksi. Viidennessä artiklassa tuen keinot jätetään hyvin väljiksi, kuten olen monesti tuonut esille.
Pewin kyselyssä kysytään suorasukaisesti, että jos Nato-maa joutuu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi ”do you think our country should or should not use military force to defend that country?” Kannattaa heti huomioida, että viides artikla ei tosiaankaan määritä apua liitolaiselle näin suorasukaisesti, mutta Pew nyt haluaa verta pakkiin. Vastaavasti US uutisoi viestin äärimmilleen yksinkertaistaen, kuten olemme tottuneet. Mikä tässä on oleellista?
Ensinnäkin jälleen yksi ajatushautomo haluaa pelästyttää rauhanomaisia kansalaisia ympäri maailmaa. Näyttää siltä, että tutkimuksen julkaisemista on pakko mainostaa härskeimmällä mahdollisella tavalla.
Toiseksi tutkimuksen mukaan 58 prosenttia saksalaisista, 53 prosenttia ranskalaista ja 51 prosenttia italialaisista ei halua puolustaa liittolaista, jos tämä joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Etäällä sijaitsevat maat ja ideologisesti länsi-itä vastakkainasetteluun suhtautuvat ovat lempeämpiä: yhdysvaltalaisista, kanadalaisista ja briteistä 36-37 prosenttia ei halua puolustaa liittolaisiaan.
Tulos ei ole millään muotoa yllätyksellinen. Olen monta kertaa tuonut esille, että eripuraisten liittolaismaiden välillä on vaikeaa saavuttaa yksimielisyyttä melkeinpä mistään asiasta. Sitä paitsi on aivan eri asia luvata poliittista tukea kuin sotilaallista tukea.
Edelleen voidaan nostaa esille lukemattomien kotimaisten twiittien sanoma, että kun olemme Natossa viides artikla suojelee meitä. Ajattelu siis loppuu viidenteen artiklaan. Tosiasiassa tuki toiselle jäsenvaltiolle ratkaistaan sisäpoliittisilla perusteilla: jos kansalaiset eivät halua puolustaa liittolaista sotilaallisesti, vaikeaa on poliitikkojen viedä asiaa eteenpäin. Tuki voidaan hoidella poliittisella tuella, jolla ei välttämättä ole mitään merkitystä.
Oma uskottava puolustus nousee jälleen turvallisuuden vakuutena omiin korkeuksiinsa.
Äskettäin italialaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa Putin ilmoitti, että täytyy olla hullu, jos hyökkää Nato-maan kimppuun. No nyt Pewin haastattelemien jäsenmaiden ihmiset ilmoittavat, että eivät halua puolustaa liittolaistaan, joten mikä johtopäätös pitää vetää? Pahin vainolainen ei halua hyökätä sotilasliittoon kuuluvien kimppuun, eivätkä liittolaiset halua puolustaa jäsenvaltioitaan! Tämän mukaan meidän pitäisi loitontua konfliktin vaarasta.
Tiedotusvälineiden rooli sodan lietsojina nousee omiin sfääreihin. Saman asian ajavat erilaiset ajatushautomot, erikoistutkijat ja erikoisasiantuntijat. Ne ovat kaikki tilanteessa, jossa omia ajatuksia/kirjoituksia/puheita pitää myydä ja samaan aikaan toimia tiedonvälittäjinä. Roolien yhteensovittaminen tuntuu yhä vaikeammalta. Median seuraajat joutuvat alenevien levikkien ja katsojalukujen maksumiehiksi siten, että heidät houkutellaan median kuluttajiksi mitä sensaatiomaisimmilla väitteillä.
Näin media on joutunut (tai päässyt omasta tahdostaan) ideologisten väittämien näyttämöksi. Sille on langennut propagandatehtävä ilman toimeksiantoa ja totuudesta on tullut tämän mediapelin ensimmäinen uhri.
Vaikuttaa siltä, että tavalliset kansalaiset suhtautuvat terveen kriittisesti sodan lietsontaan ja sodan lietsojiin. Siitä kielivät Pewin haastattelemien ihmisten mielipiteet.
Helsingin Sanomat on pääkirjoitussivullaan 12.6.2015 selvästi pettynyt Pewin kyselyn tulokseen. Eihän Nato-liittoutumista kannattavan Helsingin Sanomien mukaan näin pitänyt käydä. Maailma on monimutkaisempi paikka kuin mitä media kuvittelee.
Olen odotellut maanpuolustuksen ympärillä käytävän keskustelun siirtymistä seuraavaan vaiheeseen, mitä tahaansa sotilaallista skenaariota ja sen vaikutuksia väestön selviytymiseen, esimerkiksi kriisin puhjetessa kovimpien pakkasten aikaan en ole kuullut. Tulevan sodan ensimmäisessä vaiheessa energia ja sähköverkkomme tuhotaan aivan aluksi, samoin rata ja moottri ja maanteiden solmukohdat ja nykyisen yhteiskunta ja elämäntapa rakenteen aikana voidaan sanoa että suurimman osan selviytymis mahdollisuudet ovat minimaaliset ja viellä kauheampaa modernin uus avuttoman yksilön sisuksista nousee peto esile viiden syömättömän lämpimän aterian jälkeen. Tässä olisi aivan tarpeeksi aloitaa maamme yhteiskunnan aktiivinen ja oikea hajauttaminen ja kouluttaminen omatoimiseen ja yhteisölliseen selviytymiseen.Riskiyhteiskunnan kasvattaminen sisäisen ja ulkoisen turvattomuutta lisäämälllä on ollut ikäpolvemme päättäjöiden pahin karhunpalvelus maallemme. Tulevien ja olevien hornettejen hinnalla olisi maanpuolustustamme aidosti puolustuksellisilla rakenteilla hoidettu pitkään ja vaikkapa liisattu niin haluttaessa jenkeiltä tarvittavat karhulle uhittelu näytökset. Ei tarvitse olla kovinkaan vilas mielikuvitus kun Jeb Bush baltian kierrokselaan maalasi Putinin hallinnon terrori sellaiseksi ja jos kyseinen hahmo pääsee tavoitelemaansa tehtävään, taustalla häärivät uuskonservatiivit saattavat pyrkiä aseelisella vaikutuksella vapauttamaan venäläiset kyseisen terrorin alta, silloin juuri maamme sopima isäntämaa sopimus pääsee aktivoitumaan, taas kerran saisimme mahdollisuuden lyödä päätämme karjalan mäntyyn.
VastaaPoistaEpäilen, että uusavuttomuus koskee kaikkia länsieurooppalaisia.... mutta tottahan se on. Kuulun niihin, jotka suhtautuvat sodan syttymiseen toistaiseksi skeptisesti.
VastaaPoistaKyllä, ja Putin ja Venäjän johto ymmärtää myös sen,että heillä väestön valtaosa ei elä vielä kulutusyhteiskunnassa,mikä on nykytilanteessa selvä voimavara.
Poista