Kirjahyllyssäni on vanha, hirtehisiä juttuja itäblokin maista kertova kirja ”Ole totinen, toveri” (Weilin & Göös). Sain sen joululahjaksi vuonna 1965. Kirjan ovat toimittaneet Harri Kaasalainen ja Pekka Lounela. Kirjan alaotsakkeena on ”Kaskuja kansandemokratioista”. Oleellinen osa kirjaa ovat Olavi Hurmerinnan piirrokset.
Jo kirjan johdanto on mielenkiintoinen. Kannattaa panna merkille kirjan kirjoittamisen ajankohta: Nikita Hrustsev oli juuri syrjäytetty ja kolmikko Brezhnev – Kosygin – Podgorny jakoi vallan. Tuohon aikaan suomettuminen ei ollut sillä tavoin päivittäin esillä kuin myöhemmin tosikkomaisella 1970-luvulla. Kirjoittajat muistuttavat huumorin korkeasta tasosta Itä-Euroopan maissa, eikä mielestäni lainkaan liioitellen: ”…olemme havainneet , miten poliittisen huumorin terävyydestä ylpeillään mm. Puolassa, Unkarissa, Neuvostoliitossa, Tsekkoslovakiassa…”.
Oivaltavasti kirjoittajat toteavat, että huumori on usein kaksipiippuinen juttu: huomaamatta propagoidaan sosialismin puolesta, vaikka lukija ensin kuvittelee päinvastaista…..
Aiheellisesti tekijät huomauttavat, että samaa vitsiä kerrotaan vaikkapa Mussolinista, Kekkosesta ja Ulbrichtista. Kaskut kiertävät maailmaa ja ovat yhteistä omaisuutta. Tekijät muistuttavat, että kasku on vaarallinen asia. Esimerkki: ”Pääministeri Hrustsev oli tunnettu huumorintajustaan. Hänestä sanottiin, että hän suorastaan keräsi itsestään kerrottuja kaskuja. Lisäksi on kerrottu, että hän keräsi näiden kaskujen kertojia”.
No, ei Hrustsev ollut minkään varsinaisen vainolaisen maineessa.
Nauraa hihitin ”Ole totinen, toveri” -kirjan vitseille vaikka kuinka pitkään. Poliittiset kaskut ovat siitä kommervenkikkaita, että niistä hyvin helposti tulee ns. sisäpiirin vitsejä. Miksi? Koska taustatietojen täytyy olla selvillä, muutoin vitsit eivät tehoa. Huomasin moisen myöskin käytännössä yrittäessäni lainata kirjan kaskugalleriaa. Varoitettakoon siis tästä jo etukäteen.
Kirjassa on punaisena lankana tiettyjä teemoja. Yksi näistä teemoista on Albania-kaskut. Albania oli irronnut Moskovan talutusnuorasta ja tukeutui Kiinaan. Niinpä sen kustannuksella voitiin vapaasti pilailla (seuraavassa viitataan Laika-koiran lähettämiseen avaruuteen):
”Ensimmäinen Sputnik oli saanut kaikki kansandemokraatit juhlamielelle ja albanialaisetkin lähettivät sähkeen Moskovaan: SEURAAMME. PISTE. KOIRA ON. PISTE. LÄHETTÄKÄÄ LAITTEET.”
Ja vielä:
”Moskovan Pravda julisti äskettäin matkailuaiheisen palkintokilpailun lukijoilleen. Palkinnot olivat:
Ensimmäinen palkinto viikon loma Albaniassa.
Toinen palkinto kahden viikon loma Albaniassa.
Kolmas palkinto kuulakärkikynä.”
--------
Avaruuden valloitus sai osakseen lukemattomia kaskuja, samalla kun niihin liitettiin Neuvostoliitto-antipatiat:
”Prahan lähistöllä kierteli muuan valistaja kolhooseissa ja julisti:
-- Neuvostoliitossa edetään hyvin voimakkaasti, kehitys on kerrassaan suurenmoista. Pian venäläiset lentävät jo kuuhun.
Ääni kuulijain joukosta:
-- Kaikkiko?”
-----
Sosialistinen utopia sai osakseen paljon huomiota:
”….toveri Hrustsev sanoi, että tämä (tulevaisuuden) kommunistinen yhteiskunta kangastaa jo taivaanrannalla, sen tien päässä, jota kuljemme. Hrustsevin kannattaja innostui kovasti ja päätti ottaa selvää siitä, missä taivaanranta on. Hän avasi suuren neuvostotietosanakirjan ja siinä luki:
`Taivaanranta´: kuviteltu viiva kaukaisuudessa, joka etääntyy sitä mukaa kuin sitä kohti kuljetaan”.
------
Sosialistinen todellisuus paljastettiin leikin varjolla:
”Nikita Hrustsev pysähtyi tarkastusmatkallaan kolhoositalonpoika Ivan Ivanovitshin kohdalle.
–Miten menee kysyi pääministeri leikillisesti.
– Hyvin menee, vastasi Ivan Ivanovitsh. Leikillisesti.”
------
KGB:n vertahyytävästä tehokkuudesta kerrotaan seuraavaa:
”Egyptiläiset tutkijat olivat epätietoisia erään muumion iästä ja siksi pyydettiin apuun tiedemiehiä kaikkialta maailmasta. Löytöä tutkittiin ja tutkittiin, mutta parhaiten onnistuivat tutkimuksessaan neuvostoliittolaiset egyptologit. Hekin vasta sitten, kun heidän avukseen oli lähetetty salaisen poliisin miehiä. Nämä selvittivät kaiken nopeasti, sillä kahden tunnin kuluttua he ilmoittivat:
--Ikä 3056 vuotta.
--Kuinka nopeasti te selvisittekään, ihmettelivät egyptiläiset.
-–Hän tunnusti
Seuraavassa esimerkki Olavi Hurmerinnan taiteesta/"Ole totinen, toveri"
Kuva: Olavi Hurmerinta
Kirjan ilmestymisen aikaan elettiin kylmän sodan aikaa, mutta ei se estänyt laskemasta leikkiä vakavilla asioilla. Huumori vapauttaa ja suo helpotusta kireimmässäkin tilanteessa.
Niin, tänä päivänä, kun kylmä sotaa kolkuttelee ovella, moni ”Ole totinen toveri” -kirjan huuli saa hymyn hyytymään. Aivan kuin historian havina tulisi kuultavaksi tässä ja nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti