tiistai 4. lokakuuta 2016

Pressiklubissa kuultua

Pressiklubissa oli 30.9.2016 mielenkiintoinen keskustelu erityisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien tiimoilta. Ohjelmassa esitettiin joitakin teesejä, joihin haettiin osallistujilta eli Saska Saarikoskelta, Risto E.J. Penttilältä ja Johanna Korhoselta vastauksia. Kaikki olivat nopeasti ja oivaltavasti reagoivia keskustelijoita. Suurimpaan osaan heidän kannoistaan oli osin tai kokonaan helppo yhtyä. Tässä blogikirjoituksessa esitetyt teesit kuvaavat aiheita, joita puheenjohtaja Ruben Stiller otti esille, tai jotka nousivat keskustelussa puheenaiheiksi. Kommentit ovat omia huomautuksiani.

1.teesi

Some edustaa uutta mielipiteen vapauden/ilmaisun sukupolvea, joka on verrattavissa kirjapainon keksimiseen tai uskonpuhdistukseen. Haluttiin siis sanoa, että somella on uusi asiantuntijamielipiteen käyttöarvo, mutta sitä aliarvioidaan ja sitä vastustetaan ns. asiantuntijapiireissä, kuten aikanaan uskonpuhdistusta silloisten auktoriteetien taholta, kunnes vastustajat jäävät tappiolle. Somella on myös nykyaikaisessa vaalityössä merkittävä asema.

Kommentti:

Some edustaa koko kansan näkemystä melkein mistä tahansa asiasta ja tämä resurssi on arvokas asiantuntijamielipiteen jatke, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Mutta somessa mielipiteet myös polarisoituvat (paljon arvokkaita mielipiteitä, paljon turhia mielenilmaisuja) ja suuri osa kannanotoista on pelkkiä epä-älyllisiä roiskaisuja: vastustetaan jotakin vastustamisen vuoksi.

2. teesi

Trumpin kannattajat ovat sivistymättömiä ihmisiä. Vastaväite keskustelussa kuului, että eivät ole. Sen sijaan he ovat suurelta osin alhaisen koulutuksen omaavia vihaisia ihmisiä, joilla on syy vihaisuuteensa. Saarikosken mukaan politiikan rooli on laskussa (ihmiset ovat kyllästyneet politikoimiseen), mutta juuri Trump on saanut politiikan kiinnostavuuden nousuun. Trump on pitkiin aikoihin ensimmäinen täysin populistinen vakavasti otettava presidenttiehdokas Yhdysvalloissa.

Kommentti:

Tarkemmin sanottuna Trump on saanut vähän koulutettujen aktiivisuuden nousuun, mutta tämä realisoituu vasta, kun he myös äänestävät. Vähän koulutetut äänestävät yleensä laiskasti. On eri asia ovatko he koko kansakunnan kannalta oikealla asialla eli johtavatko heidän mielipiteensä toteutettuna järkeviin ratkaisuihin.

3. teesi

”Trump löysi unohdetun kansan”. ”Trumpilla on uusi tapa tehdä politiikkaa”. Kysymys on vihapolitiikasta. Jos Trump voittaa, Suomi seuraa häntä populismissa.

Kommentti:

Epäilemättä Trump on vastannut huutoon eri tavalla kuin aiemmat presidenttiehdokkaat. Trumpin kannattajat ovat ainoastaan antaneet suullisen lupauksen kannatuksesta. Se pitää vielä realisoida.

Trumpilla on uusi tapa tehdä politiikkaa. Kyllä, pitää paikkansa. Mutta tehdäänkö vihapolitiikan avulla läpimurto, on täysin testaamatta.

Lisäksi: ainakin Suomen kokemus on, että populismin kannatus on romahtanut, kun hallitusvastuuta on tarjottu. Skandinaviassa ollaan edellä populismin soveltamisessa käytäntöön (meillä ei siis välttämättä ”seurata” Trumpia, jos hän voittaa). Suomessa on meneillään jo populismin toinen sukupolvi, Tanskassa peräti kolmas sukupolvi. Teoriassa on mahdollista sekin että sama puolue – perussuomalaiset – nousevat uuteen minijytkyyn, kuten vennamolaisten osalta tapahtui.

4. teesi

Clintonia ei kannateta, koska hän on epämiellyttävä ihminen, äärimmäisen kunnianhimoinen ja liian vanha ja uupunut.

Kommentti:

Pääsyyt, miksi Clintonia ei kannateta ovat: 1) hän nainen, ja 2) hän on pätevä. Kun Clinton oli ulkoministerinä hän sai gallupeissa kaikista ministereistä korkeimmat kannatuspisteet – yli puoluerajojen. Ulkopolitiikka on presidentin ykköstehtävä. Hän on kieltämättä kunnianhimoinen, mutta siksi hän on presidenttiehdokkaana. Hänen ”epämiellyttävyytensä” johtuu paljolti siitä, että hän ei vastaa patriarkaalisen yhteiskunnan naiskuvaa.

Miksi Clintonista esitetään jatkuvasti julkisuudessa arvio ikään kuin Trumpin (propagandan) näkökulmasta?

5. teesi

Jos Trump valitaan presidentiksi, on hän ulkomaansuhteiden kannalta iso riski. Hän on useaan otteeseen kohdistanut syytöksiä ulkovaltoja kohtaan, mitä aiemmat presidenttiehdokkaat eivät ole tehneet. Trump ei edistä monenkeskisiä neuvotteluja, vaan periaate on ”America First”, joka on huono uutinen esimerkiksi Suomen kaupalle ja turvallisuuspolitiikalle.

Kommentti:

Pitää pääosin paikkansa. Puhuminen valtionpäämiehille on eri asia kuin puhua kannattajille vähän väliä mielipidettään vaihtaen.

6. teesi

Meneillään on valistuksen loppumisprosessi (ihmisten sivistystaso ei näytä enää paranevan). Olemmeko siirtyneet faktojen jälkeiseen maailmaan? Tosiasioista tehdään jopa pilkkaa. Jokainen iso globaali murros taannuttaa ihmisiä. Niin nykyinenkin.

Kommentti:

Aivan liian ennenaikaisia ja maailmoja syleileviä johtopäätöksiä. Teesi osoittaa lähinnä, kuinka yliarvioimme oman aikamme merkitystä historian saatossa. On kuitenkin havaittavissa, kuinka faktat ovat menettäneet merkitystään ja muovaillaan omaksi eduksi. On syytä olla huolissaan yleissivistyksen vähenevästä merkityksestä. Monissa länsimaissa nyt työmarkkinoille tuleva sukupolvi on heikommin koulutettu kuin edellinen. Hyvä sivistyksen taso on demokratian toteutumisen edellytys.

7. teesi

Yhdysvaltain presidentinvaalikampanja on paljastanut kaksi lähestymistapaa rehellisyyteen 1) faktarehellisyyden ja 2) ”puhun niin kuin tunnen” -rehellisyyden.

Kommentti:

Kun kysytään minulta, kysytään väärältä henkilöltä. Mielestäni on vain faktarehellisyyttä. Omien tuntemusten esitteleminen faktoina on lähinnä subjektiivisen mielipiteen esille tuontia. Ovatko autenttisuus (aitous; sanon niin kuin tunnen) ja faktarehellisyys yhteismitalliset?

8.teesi

Lopputulema on massojen kapina.

Kommentti:

Joka tapauksessa poliittisen ja taloudellisen eliitin on löydettävä uusia lähestymistapoja tavallisten ihmisten elämänolosuhteisiin. Kun kapitalisti havaitsee, että bisneksen teon lait muuttuvat, hän on valmis tarkistamaan kantaansa rahvaaseen. Trumpin kaltaiset ihmiset menestyvät, kun eliitti ylenkatsoo tavallisia ihmisiä. Trumpille he ovat kuitenkin viime kädessä vain vaalikarjaa, hyväksikäytön lähde.

9. teesi

Yhteiskunnallinen tilanne johtuu Yhdysvalloissa finanssikriisin jälkiseuraamuksista (regulaation epäonnistumisesta).

Kommentti:

Nykyinen tilanne johtuu kymmeniä vuosia jatkuneesta uusliberalistisesta tuloerojen kasvattamisprojektista. Ihmiset ovat vihaisia ja turhautuneita Yhdysvalloissa palkkojen alenemiskierteen takia. Republikaanisten arvojen (koti, uskonto ja isänmaa) korostaminen ei riitä, jos lompakko ohenee inflaatiotarkistettuna kymmenien vuosien ajan.

10. teesi

Trumpin menestystä selittää hänen autoritäärinen persoonansa ja kuri ja järjestys -ideologia. Osa ihmisistä odottaa, että tulisi joku, joka sanoo, miten asiat tehdään.

Kommmentti:

Kyllä. Trump ratsastaa muodikkaan autoritäärisen ajattelun huipulla. Illiberaalit ihanteet ovat voimistuneet kaikkialla lännessä, eivät vain Yhdysvalloissa. Ihmiset haluavat alistua auktoriteetille, mutta eivät huomioi läheskään kaikkia seuraamuksia. Olen optimisti: kaiken kaikkiaan kysymys lienee välivaiheesta länsimaisten yhteiskuntien kehityksessä.

2 kommenttia:

  1. Yleisradio, ja Helsigin Sanomat, ovat rapauttamassa uskottavuutaan, liian dendenssin omaisena,yksisilmäisinä viestiminä. Tilanne on pahempi, kuin joidenkin paheksumalla reporadion aikakaudella, itse toki pidintuosta informatiivisestä ohjelmapolitiikasta.

    Kaikissa asiaohjelmissa pyörivät samat,ilmeisen transatlanttisesti suuntautuneet asiantuntijat.
    Sande Parkkosen, räyhäblogissa,niin ärhäkkä, kuin se onkin oli eräs koumni, jossa käsiteltiin,silläkertaa Viroa orjamoraalin omaavana kansakuntana,ideana oli, miielistely kunkin aikakauden maailman kuvitellulle valtiaalle, milloin se oli Saksa,milloin Neuvostoliitto,nyt taas Yhdysvallat.
    Myös meidän eliitillämme taitaa olla vähän samaa vikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ns. Reporadion innovatiiviset ohjelmaideat ovat jääneet ideologisen väännön alle ja ansaitsisivat tulla paremmin esille median historiakirjoituksessa.

      Poista