Paul Krugman pohdiskelee kolumnissaan ”The Populism Perplex” (New York Times 25.11.2016), miksi valkoiset työläiset äänestivät Trumpia. Hän tulee samaan johtopäätökseen kuin minäkin: Trumpin äänestämisessä ei ollut mitään järkeä, mutta tämän pohtimiseen ei yksi kolumni välttämättä riitä.
Mutta ensin muutama fakta vaaleista: 1) Clinton sai yli 2 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump ja 2) Clinton olisi luultavasti Yhdysvaltain presidentti, jos FBI:n johtaja ei olisi virittänyt pommia Clintonin kampanjan alle.
Valkoiset kouluttamattomat ratkaisivat vaalin. Mutta miksi näin kävi, vaikka Trumpin ei olisi pitänyt olla edes lähellä Clintonia valitsijamiesten määrällä mitaten? Krugmania suututtaa myös median antama nelinkertainen huomio (minuuteissa lakien) uutislähetyksissä Clintonin sähköpostiasioille verrattuna asiakysymyksiin.
Erityisesti Krugmania harmittaa, että jo Obaman politiikalla saatiin valkoisille kouluttamattomille aikaan parannuksia, joiden lähellekään republikaanit eivät ole päässeet. Mitään palkintoa ei tästä saatu presidentinvaaleissa.
Krugman ottaa esille kovia kokeneen Clay:n piirikunnan Länsi-Virginiassa (”The hardest place in America to live”). Sen asukkaiden Obamacaren kautta vakuuttamattomien määrä putosi 27 prosentista (2013) 10 prosenttiin (2016). Ja Obamacaren Clinton ilmoitti säilyttävänsä ja laajentavansa, kun taas Trump kampanjansa aikana ilmoitti mitätöivänsä lain.
Trump sai 87 prosenttia Clayn piirikunnan äänistä. Terve.
Mutta eivätkö ihmiset halunneet työpaikkoja? Kyllä! Alue on hiilityöntekijöiden aluetta ja Trump päinvastoin kuin Clinton lupasi tuoda työpaikat takaisin. Lupaus on hölynpölyä.
Menivätkö Appalakkien työpaikat Meksikoon tai Kiinaan? Eivät menneet. Ne eivät menneet minnekään. Kysymys oli luonnollisesta kymmeniä vuosia kestäneestä kehityksestä, jonka aikana työntekijöiden määrä väheni vähenemistään kaivannaisteknologian muuttaessa muotoaan. Työntekijämäärän huippu saavutettiin vuonna 1979! Vuoteen 2007 mennessä työntekijämäärä oli puolittunut. Viimeinen vaihe oli vesisärötyksen käyttöönotto. Tätä ei voida peruuttaa.
Parhaat uudistusehdotukset tulivat itse asiassa Clintonilta: terveydenhuoltouudistuksen jatkaminen ja minimipalkan nostaminen. Mutta nämähän Trump uhkasi tuhota.
Clayn piirikunnan menetettyjä työpaikkoja ei voida palauttaa. Ainoa keino säilyttää Trumpin kannattajat Trumpin takana on ruokkia näitä mielensäpahoittajia parannetuilla valheilla.
Krugman ei pysty selittämään, miksi nämä valkoiset äänestivät sellaisen puolueen presidenttiehdokasta, joka yleensä selittää työttömyyttä henkilökohtaisella kyvyttömyydellä. Toinen asia, joka odottaa vastausta on, miksi nämä valkoiset äänestivät omaa etuaan vastaan?
Krugmankin tietää, mutta ei tohdi ääneen sanoa yksinkertaistettu enemmistö on puhunut ja jos asian suhteen ei mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä, niin pulinat pois.
VastaaPoistaModerni populismi on vaarallisempaa kuin sadanvuoden takainen, se josta käytetiin nimeä progresiivinen liike,sekin oli lähellä rebublikaaneja.
Aikakausi josta puhutiin historian loppuna,on päättynyt nyt pitäisi osata tehdä oikeat johtopäätökset,eivätkä ne näytä kansanvallan kannalta mitkään kovin hyviltä.
Autoritäärinen kapitalismin suuntaus etenee uusliberaalien ja neoconservativien mullistamissa yhteiskunnissa.
Työväenluokka on muuttunut yrittäjä identiteetin elähdyttämiksi ,joilla on sielussa ideana kapitalistiksi nouseminen, ennen kuoleutumista,he ovat todella katkerassa mielentilassa havaittuaan, joutueensa varsinaisen proletaarismin loukuun,kaikki mahdolliset vastuut ovat heidän harteilaan.
Historian loppua ei tietenkään ollutkaan. Jo kun luin tuoreeltaan 1990-luvun alussa Francis Fukuyaman kirjan ""The End of History", herätti väite ärtymystä. Fukuyama (joka on muutoin todella analyyttinen historioitsija) erehtyi yhtä pahasti kuin suuri esikuvansa Friedrich Hegel, joka ennusti historian loppua Napoleonin sotien aikaan. "Historia jatkuu" -blogi on oikaisu juuri tälle tälle ajattelulle.
VastaaPoistaDemokratiassa ei sovi lopettaa pulinaa, jos valtaan päästään valheen avulla.
Yhdysvalloissa on siksi ajastaann jälkeenjäänyt perustuslaki,ettei maan tulevaa kohtaloa voi muuta kuin arvailla ja pienelä pelolla seurata.
PoistaEnsiksikin väestön muuttoliikeen tuottama epäsuhta kasvukeskusten ja periferian välillä on kiistämätön,periferialla on liikaa painoarvoa valtasuhteisa,minkä osoitus on tuo Clintonin erittäin merkittävä enemmistö annetuista äänistä, silti hän hävisi,toisaalta mielestäni onneksi,koska hänen kautaan uuskonservatiivit olisi pääseet levittämään evankeljumiaan,vieden maailmaa entistä pahempaan kaaokseen, koska heidän tavoite on pax americana, koko maailman tekeminen amerikkaliseeksi.
Rebublikaanien pitkäaikainen tavoite on ollut hajautettu liittovaltio,elienemmän päätösvaltaa siis osavaltioille, mikä on toisaalta historiallisesti paradoksaalista koska juuri demokraatit olivat alkujaan konfederalisteja, joksi sivumennen sanoen itsenikin koen suhteessa europan unioniin, sekin tulisi muutaa itsenäisten kansakuntien valtioliitoksi, ja saada Venäjä mukaan, ja britit ulos.
Vaalijärjestelmän suuri ongelma on valitsijamiespohjaisuus. Tarvittaiin suora kansanvaali. Sellainen on mahdollinen, sillä perustuslakiin sisältyy määräys, jonka mukaan osavaltio voi päättää vaalitavastaan. Siihen tarvitaan osavaltioiden sitoutuminen siihen, että kaikki valitsijamiehet äänestävät sitä ehdokasta, joka saa valtakunnallisesti eniten ääniä. Yksitoista osavaltiota on jo muuttanut lainsäädäntöään. Näin saataisiin kiertokautta suoratyyppinen vaali.
Poista