Meitä oli 80 100. Tarkoitan Helsingin kirjamessujen kävijämäärää. Tavan mukaan vierailin lasteni kanssa paikalla joka päivä. Kysymyksessä ei ollut mikään käväisy, vaan paikalla oltiin kahdeksan-kymmenen tuntia päivää kohden. Kunto nousi sillä kävelymatkoja tuli erinäisiä kilometrejä. Messujen organisointi on hyvällä mallilla. Huolto pelasi ja oli lähinnä itsestä kiinni, että pystyi organisoimaan oman ajankäyttönä niin optimaalisesti, että pystyi osallistumaan useimpiin haluamiinsa tilaisuuksiin.
Tietenkin jotkut kirjailijat jäivät vähälle huomiolle, mutta tälle ei kai mahda mitään ellei sitten lisää täsmämarkkinointia messuoppaassa.
Keskityin kustantajien osastoihin, antikvariaattien tarjontaan ja tietenkin luentoihin ja keskusteluihin. Keskustelut olivat markkinointivetoisia, mikä tietysti kuuluu messujen luonteeseen: tarkoitus on edistää kirjojen myyntiä. Mutta eikö teemaperusteisiin aiheisiin sopisi myös kipakka väittely paneelin ym. kesken. Tämä senkin takia, että kuuntelijoiden osallistuminen keskusteluun sadan hengen ollessa läsnä on kovin hankalaa.
Pääkiinnostukseni aiheena olivat poliittista historiaa, politiikkaa, yhteiskuntaa, psykologiaa käsittelevät kirjaesittelyt. Mielenkiintoisimpia kuunneltavia olivat Erkki Tuomioja (päiväkirja + historian väärinkäyttö), Ville Laamanen ja H.K. Riikonen (Paavolainen), Hentilät (”saksalainen Suomi”), Matti Klinge (päiväkirja), Teemu Keskisarja ja Martti Turtola (Mannerheim-kirjat), Esko Seppänen (”vaikeneminen”), Juho Saari (yksinäisyys). Ahtisaari, Iloniemi, Ruokanen (keskustelukirja Suomen asemasta), Juhani Suomi (YYA), Tietokirjaraati, Suomalainen koulutusihme …. Monet teokset olivat tuttuja jo entuudestaan, mutta halusin kuulla kirjoittajan ajatustavasta…. Tietenkin tulevalla lukulistalla olevien kirjojen esittelyt kiehtoivat. Moni aihe jäi harmittavasti väliin päällekkäisyyksien takia, mutta hyvä näinkin.
Sen sijaan JVG, Cheek, Anneli Auer eivät olleet suosiossani, vaikka populaarikulttuuri historiallisena ilmiönä kiinnostaakin kovasti.
Vaikka 80 000 kävijää kuulostaa mahtavalta määrältä, jakautuu porukka lopulta pieniin kirjakohtaisiin ryhmiin ja kun muistetaan, että bestsellerit imuroivat suurimmat yleisöt jää monille alkaville kirjailijoille pikkuruiset lukijakunnat.
Mitkä teemat nousivat mielessäni parhaiten esille? Kyllä sivistys, huoli sivistyksestä ja kouluopetuksen muutokset ja taso olivat aivan kärjessä mielenkiinnon kohteina messutarjonnassa. Ajankohtaiset tapahtumat koulumaailmassa saivat aikaan vilkasta mielipiteenvaihtoa käydyissä keskusteluissa. Kuulun itse niihin, jotka ovat huolestuneet yleissivistyksen tasosta.
Kirjamessut on mainio paikka ostaa joululahjat hyvissä ajoin. Nytkin meidän porukalle tarttui mukaan puolen tusinaa kirjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti