Viimeiset kolmekymmentä vuotta on elinkeinoejen kehittämisessä vannottu palveluiden nimiin. Se on ollut vahva trendi. Epäilemättä palvelut ovatkin vahvistuneet, missä ei ole mitään pahaa. Joskus kannattaisi kuitenkin miettiä onko trendi kaikilta osin loppuun saakka mietitty. Ei se, että kehitetään teollisuutta ole palveluilta pois. Pikemminkin asia on nähtävä niin, että teollinen toiminta synnyttäää palveluja.
Olisi tärkeää, että Uudenmaan alueella vaikkapa Kehä V -vyöhykkeellä panostettaisiin teollisuuden etabloitumiseen alueelle. Kehä V on sovelias alue pääkaupunkiseudun ympärillä tällaiseksi alueeksi. Tämä ei ole pois pääkaupunkiseudun teollisuudelta eikä tämä ole pois Kehä V -alueen palveluilta.
Suomessa, Saksassa ja Etelä-Koreassa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on vielä yli 20 %, mutta esim. Yhdysvalloissa enää runsaat 10 %. Vasta nyt Barack Obaman kaudella on herätty tukemaan teollisuutta. On tajuttu, että vaikka palvelutase on 150 miljardia dollaria ylijäämäinen niin tavaratease on 700-800 miljardia alijäämäinen. Tästä seuraa pysyvän tuntuinen 600-700 miljardin dollarin kauppataseen alijäämä.
Teollisuustyön heikentymisellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten toimeentuloon ja liittovaltion budjettialijäämiin. Otetaan esimerkki: 50 vuotta sitten General Motorsin keskimääräinen tuntipalkka oli 60 dollaria. Työntekijämäärä oli tuolloin 350 000. Vuoden 2010 lopussa työntekijämäärä oli 211 000. Wall Martilla oli vuonna 1962 nolla työntekijää, koska yritys perustettiin tuona vuonna. Tänään Wal Martilla on 1 600 000 työntekijää. Näiden ihmisten tuntipalkka on keskimääri 10 dollaria. On tapahtunut dramaattinen muutos huonopalkkaisten palveluelinkeinojen suuntaan. Sitä paitsi muuttuvatko kaupan kassat aikaa myöten automatisoiduiksi palveluiksi. Verotuksellisesti tilanne on onneton. Arvioni mukaan Yhdysvaltain menotalous on 4000 miljardia dollaria ja tulot 2500 miljardia dollaria vuonna 2011. Luonnollisesti tähän on monia muitakin syitä kuin heikoista palkoista johtuvat alhaiset verotulot.
Tietenkin meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten teollista tuotantoa on siirretty kaukoitään ja arvoketjun parhaat osat (johtaminen, tuotekehitys, markkinointi) ovat säilyneet Suomessa. Tällainen ala on esim. vaatetusala joiltakin osin. Mutta tämä ei riitä.
Kantani ei johdu siitä, että oma kuntani on saanut pienen lottovoiton, kun Rexam -niminen tölkkitehdas sijoittuu Mäntsälään (kaikkine välillisine vaikutuksineen varmaan 150 työpaikkaa). Olen pitkään ollut teollisen toiminnan vahvistamisen kannalla. Ilokseni totesin, että Uudenmaan liiton elinkeinoryhmässä hyvin monet näyttivät olevan samaa mieltä. Miten tukeminen tapahtuisi ? Vaikka yleensä olen sitä mieltä, ettei verohelpotuksilla kannata elämöidä, niin tässä tapauksessa voisi tehdä poikkeuksen (yhteisöverot). Verotusta voisi keventää myös teollisuuden energian osalta. Invest In Finland ja Tekes voitaisiin sitoa nykyistä laajemmin Uudenmaan alueen teollisuuden kehittämiseen. Tärkeintä olisi kuitenkin käynnistää laaja-alainen keskustelu, mitä voitaisiin tehdä tulevaisuudessa . Yhdysvaltain tapahtuneen kehityksen suuntaan asioita ei voi viedä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti