Sadat mielipidemittaukset ovat julkaisseet ennusteensa viime
aikoina Donald Trumpin ja Joe Bidenin voimasuhteista Yhdysvaltain
presidentinvaalikamppailussa. Käytän tässä lähteenä Financial Timesin (FT) tuoretta
jatkuvaseurantaista mielipidetiedustelua.
Vaalit ovat näillä näkymin menossa selkeästi Bidenille,
mutta Trumpilla on kuitenkin vaalipäivän 3.11.2020 yllätyksellä pienet
mahdollisuudet pistää peli tiukaksi. Valitsijamiehet jakautuvat tässä FT:n ennusteessa 279-125 (270 riittää valintaan) Bidenin
hyväksi. Hienojakoisemmassa tarkastelussa
Bidenin tukena on Financial Timesin mukaan ”varmat” 203 valitsijamiestä ja melko
varmoja (”Leaning”) on 72. Vastaavasti
varmoja Trumpin kannattajia on 83 ja melko varmoja on 42. Tasaisia valitsijamiespaikoittain
laskettaessa on 134. Monet
republikaanien osavaltiolinnakkeet ovat horjumassa ja äänten jakautuminen on
kiikun kaakun. Trumpin mahdollisuus perustuu juuri siihen, että lähes kaikki ”horjuvat” kääntyvät lopulta
Trumpin hyväksi.
Koska osavaltiosta tulevat valitsijamiehet menevät
voittavalle puolueelle kokonaisuudessaan (lähes) joka osavaltiossa, ovat Biden
ja Trump kampanjoineet kovasti avainosavaltioissa. Näitä ovat Pennsylvania,
Michigan, Wisconsin ja Ohio. Ne ovat vaa´ankieliosavaltioita koko turneen
osalta ja jaossa on runsaasti valitsijamiehiä. Edelliset vaalit ratkesivat
juuri avainosavaltioiden äänillä, jotka ratkaisevilta osin menivät äärimmäisen
niukalla erolla Trumpille. Vuonna 2016 annettiin noin 120 000 000
ääntä. Voittaja ratkesi yhteensä 77 000 äänen erolla muutamissa ns. ruostevyöhykkeen osavaltioissa.
Valtakunnallisesti Clinton voitti prosentein 48,0-45,9 ja äänissä hän peittosi
Trumpin 2,9 miljoonalla äänellä. Ei ole oikeastaan ihme, että vaaligallupit ennustivat
Hillary Clintonin olleen vahvoilla.
Tilanne on monissa osavaltioissa se, että Trump vei ne edellisellä kerralla
niukasti. Nyt ne ovat liikkumassa suurelta osin hänen ulottumattomiinsa.
Yksi mielenkiintoinen seikka ovat postiäänet, joita näissä
vaaleissa on annettu verrattomasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tämäkin äänestystapa
suosii demokraatteja, jos ääniä annetaan runsaasti niin kuin nyt näyttää. Trump
on heittänyt epäilyksen varjon postiäänten laskemisen ylle. Hän on yrittänyt
leimata postiäänestyksen epärehelliseksi jo etukäteen arvatenkin siitä syystä, että voisi vedota – tappion uhatessa - koko
vaalitoimituksen olevan sabotoitu.
Arvokkaita osavaltioita kandidaattien kannalta ovat Kalifornia,
Texas ja Florida niistä valittavien valitsijamiesten
runsauden takia
Biden on saanut puolelleen paljon valkoisen työväestön,
mustien ja latinojen ääniä, joiden pitäisi varmistaa Bidenin voitto. Financial
Timesin valtakunnalliset kannatuskäyrät näyttävät nyt Bidenille etua prosentein
51,6 – 43,0, joka vastaa viimeaikaisia tuloksia muissa mielipidemittauksissa.
Tällä kertaa mielipidemittausten toteuttajat ovat pyrkineet
korjaamaan vuoden 2016 virheitä, jotta ennusteet osuisivat paremmin kohdalleen.
Itse asiassa valtakunnallisella tasolla aiemminkaan ei ollut ongelmia. Haasteet
tulivat vastaan osavaltiotasolla: valtakunnallinen tulos on riippuvainen
osavaltioiden äänijakaumista.
Järjestelmän yksi ongelma on, että mielipidemittausten
järjestäjien taso varsinkin osavaltiotasolla on luvalla sanottuna kirjava. Jo yksin
se, että väestön pohjatiedot ovat epätarkempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa
vaikuttaa luotettavien ennusteiden laatimista.
Tänä päivänä ennusteiden ja vaalien suuri ongelma on koronapandemia.
Tauti on mm. estämässä ihmisiä menemästä äänestyspaikoille sairastumisen
pelossa. Äänestys tapahtuu tästäkin syystä mieluiten postitse.
Suomessa Ylen keskeinen tulostaho on FiveThirtyEight, joka
julkaisee painotettua keskiarvoa kaikkien julkaistujen mielipidemittausten
tuloksista. Toivottavasti valinta on oikea.
:::::::::::::::::::::::::::
Yksi kaikkein merkittävimmistä tuloksista, mikä vaaleilla
voitaisiin saavuttaa, jos Biden ne
voittaa, olisi presidentin tehtävien
normalisoiminen. On ollut järkyttävää havaita,
kuinka Donald Trump on vienyt lokaan presidentin tehtävien periaatteet, asiallisen esiintymisen, rehellisyyden kunnioittamisen ja
toisten arvostamisen periaatteet. Ydinkannattajille nämä ovat toissijaisia valintaperusteita,
mutta muut jäävät kaipaamaan Trumpilta käsitteen ”decent” sisältöjä (rehellinen,
kelvollinen, kunnollinen, kohtuullinen).
Trumpin paljon mainostetut ”toteutuneet vaalilupaukset” ovat
osin hyvin kyseenalaisia tarkoitusperältään (Meksikon rajan vastainen muuri,
Kiina-kaupan rajoitukset, vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta samoin kuin
monista muista merkittävistä sopimuksista). Ne kyllä vetoavat ydinkannattajiin,
mutta miten on muiden laita?
Trump on myös onnistunut joissakin tärkeissä asioissa. Yksi
näistä on työllisyyden hoito, jossa Obaman aikana alkanut lähes lineaarinen työllisyyden
kohentuminen on jatkunut koronakriisiin saakka.
Yhteistyökyvyttömyys koronan vastaisessa taistelussa (itse
asiassa periksi antaminen) on yksi suurimmista epäonnistumisista Trumpin kaudella.
Koronaepidemian kehittymiseen liittyvä totuuden vääristelyn määrä on puistattava.
Avokätisesti jaetut verohelpotukset varsinkin omille kannattajille
ovat tuhoamassa talouden perustuksia. Velan määrä on saavuttanut tähtitieteelliset
mittasuhteet, velkakellon mukaan 30.10. klo 02.57 velka oli 27 188 540 500 000
dollaria (loppu vahvasti pyöristetty, koska luvut vilistävät silmissä niin nopeasti,
ettei hyödytä olla turhan tarkka). Eli selvällä suomen kielellä sanottuna velka on 27 000 miljardia
dollaria. Osa siitä johtuu toki meneillään olevasta elvytyksestä.
Trumpin äärimmäisen tempoileva politiikka, vaihtelevat linjaukset ja epäpresidentillinen
käytös täydentävät ”Trumpin linjan”. On vaikeaa edes käsittää, miten suuressa määrin hän on heikentänyt mielikuvaa
presidentti-instituutiosta.
Jos valinta kohdistuu Bideniin, jää hänelle iso tehtävä
muutoksen aikaansaamiseksi lukuisissa asioissa. On selvää, että tehtävä on niin
iso, että kaikkea ei pysty hoitamaan.