perjantai 30. lokakuuta 2020

Biden vs. Trump: loppusuora

  

Sadat mielipidemittaukset ovat julkaisseet ennusteensa viime aikoina Donald Trumpin ja Joe Bidenin voimasuhteista Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailussa. Käytän tässä lähteenä Financial Timesin (FT) tuoretta jatkuvaseurantaista mielipidetiedustelua.

Vaalit ovat näillä näkymin menossa selkeästi Bidenille, mutta Trumpilla on kuitenkin vaalipäivän 3.11.2020 yllätyksellä pienet mahdollisuudet pistää peli tiukaksi. Valitsijamiehet jakautuvat tässä FT:n ennusteessa  279-125 (270 riittää valintaan) Bidenin hyväksi. Hienojakoisemmassa  tarkastelussa Bidenin tukena on Financial Timesin mukaan ”varmat” 203 valitsijamiestä ja melko varmoja (”Leaning”)  on 72. Vastaavasti varmoja Trumpin kannattajia on 83 ja melko varmoja on 42. Tasaisia valitsijamiespaikoittain laskettaessa  on 134. Monet republikaanien osavaltiolinnakkeet ovat horjumassa ja äänten jakautuminen on kiikun kaakun. Trumpin mahdollisuus perustuu juuri siihen,  että lähes kaikki ”horjuvat” kääntyvät lopulta Trumpin hyväksi.

Koska osavaltiosta tulevat valitsijamiehet menevät voittavalle puolueelle kokonaisuudessaan (lähes) joka osavaltiossa, ovat Biden ja Trump kampanjoineet kovasti avainosavaltioissa. Näitä ovat Pennsylvania, Michigan, Wisconsin ja Ohio. Ne ovat vaa´ankieliosavaltioita koko turneen osalta ja jaossa on runsaasti valitsijamiehiä. Edelliset vaalit ratkesivat juuri avainosavaltioiden äänillä, jotka ratkaisevilta osin menivät äärimmäisen niukalla erolla Trumpille. Vuonna 2016 annettiin noin 120 000 000 ääntä. Voittaja ratkesi yhteensä 77 000 äänen erolla muutamissa ns.  ruostevyöhykkeen osavaltioissa. Valtakunnallisesti Clinton voitti prosentein 48,0-45,9 ja äänissä hän peittosi Trumpin 2,9 miljoonalla äänellä. Ei ole oikeastaan ihme, että vaaligallupit ennustivat Hillary Clintonin olleen vahvoilla.

Tilanne on monissa osavaltioissa se,  että Trump vei ne edellisellä kerralla niukasti. Nyt ne ovat liikkumassa suurelta osin hänen ulottumattomiinsa.

Yksi mielenkiintoinen seikka ovat postiäänet, joita näissä vaaleissa on annettu verrattomasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tämäkin äänestystapa suosii demokraatteja, jos ääniä annetaan runsaasti niin kuin nyt näyttää. Trump on heittänyt epäilyksen varjon postiäänten laskemisen ylle. Hän on yrittänyt leimata postiäänestyksen epärehelliseksi jo etukäteen arvatenkin siitä syystä,  että voisi vedota – tappion uhatessa - koko vaalitoimituksen olevan sabotoitu.

Arvokkaita osavaltioita kandidaattien kannalta ovat Kalifornia, Texas ja Florida  niistä valittavien valitsijamiesten runsauden takia

Biden on saanut puolelleen paljon valkoisen työväestön, mustien ja latinojen ääniä, joiden pitäisi varmistaa Bidenin voitto. Financial Timesin valtakunnalliset kannatuskäyrät näyttävät nyt Bidenille etua prosentein 51,6 – 43,0, joka vastaa viimeaikaisia tuloksia muissa mielipidemittauksissa.

Tällä kertaa mielipidemittausten toteuttajat ovat pyrkineet korjaamaan vuoden 2016 virheitä, jotta ennusteet osuisivat paremmin kohdalleen. Itse asiassa valtakunnallisella tasolla aiemminkaan ei ollut ongelmia. Haasteet tulivat vastaan osavaltiotasolla:  valtakunnallinen tulos on riippuvainen osavaltioiden äänijakaumista.

Järjestelmän yksi ongelma on, että mielipidemittausten järjestäjien taso varsinkin osavaltiotasolla on luvalla sanottuna kirjava. Jo yksin se, että väestön pohjatiedot ovat epätarkempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa vaikuttaa luotettavien ennusteiden laatimista.

Tänä päivänä ennusteiden ja vaalien suuri ongelma on koronapandemia. Tauti on mm. estämässä ihmisiä menemästä äänestyspaikoille sairastumisen pelossa. Äänestys tapahtuu tästäkin syystä mieluiten postitse.

Suomessa Ylen keskeinen tulostaho on FiveThirtyEight, joka julkaisee painotettua keskiarvoa kaikkien julkaistujen mielipidemittausten tuloksista. Toivottavasti valinta on oikea.

:::::::::::::::::::::::::::

Yksi kaikkein merkittävimmistä tuloksista, mikä vaaleilla voitaisiin saavuttaa,  jos Biden ne voittaa, olisi presidentin  tehtävien normalisoiminen. On ollut järkyttävää havaita,   kuinka Donald Trump on vienyt lokaan presidentin  tehtävien periaatteet, asiallisen  esiintymisen, rehellisyyden kunnioittamisen ja toisten arvostamisen periaatteet. Ydinkannattajille nämä ovat toissijaisia valintaperusteita, mutta muut jäävät kaipaamaan Trumpilta käsitteen ”decent” sisältöjä (rehellinen, kelvollinen, kunnollinen, kohtuullinen).

Trumpin paljon mainostetut ”toteutuneet vaalilupaukset” ovat osin hyvin kyseenalaisia tarkoitusperältään (Meksikon rajan vastainen muuri, Kiina-kaupan rajoitukset, vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta samoin kuin monista muista merkittävistä sopimuksista). Ne kyllä vetoavat ydinkannattajiin, mutta miten on muiden laita?

Trump on myös onnistunut joissakin tärkeissä asioissa. Yksi näistä on työllisyyden hoito, jossa Obaman aikana alkanut lähes lineaarinen työllisyyden kohentuminen on jatkunut koronakriisiin saakka.

Yhteistyökyvyttömyys koronan vastaisessa taistelussa (itse asiassa periksi antaminen) on yksi suurimmista epäonnistumisista Trumpin kaudella. Koronaepidemian kehittymiseen liittyvä totuuden vääristelyn määrä on puistattava.

Avokätisesti jaetut verohelpotukset varsinkin omille kannattajille ovat tuhoamassa talouden perustuksia. Velan määrä on saavuttanut tähtitieteelliset mittasuhteet, velkakellon mukaan 30.10. klo 02.57 velka oli 27 188 540 500 000 dollaria (loppu vahvasti pyöristetty,  koska luvut vilistävät silmissä niin nopeasti, ettei hyödytä olla turhan tarkka). Eli selvällä suomen kielellä  sanottuna velka on 27 000 miljardia dollaria. Osa siitä johtuu toki meneillään olevasta elvytyksestä.

Trumpin äärimmäisen tempoileva politiikka,  vaihtelevat linjaukset ja epäpresidentillinen käytös täydentävät ”Trumpin linjan”. On vaikeaa edes käsittää,  miten suuressa määrin hän on heikentänyt mielikuvaa presidentti-instituutiosta.

Jos valinta kohdistuu Bideniin, jää hänelle iso tehtävä muutoksen aikaansaamiseksi lukuisissa asioissa. On selvää, että tehtävä on niin iso,  että kaikkea ei pysty hoitamaan.

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti