Helsingin yliopiston ja Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gelman on kirjoittanut Helsingin Sanomiin esseen ”Venäjä äänestää tulevaisuuttaan vastaan”, joka julkaistiin 28.6.2020. Gelman kiteyttää kirjoituksensa Vladimir Putinin aseman arvioimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Referoin ja kommentoin ohessa kirjoitusta.
Kaiken taustalla on perustuslain muutos, jonka keskeinen tarkoitus on Gelmanin ja monen muunkin mielestä varmistaa Putinille yhdestä kahteen presidenttikautta vuoden 2024 jälkeen. Yksi peruste kausien laajentamiselle on autoritaarisuuden jatkuvuuden takaaminen, joka merkitsee demokratiaperiaatteen vesittämistä.
Toisaalta perustuslain muutoksella on tarkoitus hakata kiveen putinilainen konservatiivinen maailmankuva. Muutoksessa on tärkeitä tätä ilmentäviä käsitteitä ja sanoja, kuten ”Jumala”, perhearvojen puolustaminen valtion taholta ja Venäjän lakien meneminen kansainvälisten sopimusten edelle.
Perustuslakimuutoksia koskevaa kansanäänestystä siirrettiin koronaepidemian takia, mutta mikään ei estänyt lopulta sen toteuttamista. Tulosta spekuloitiin monin tavoin ennen äänestystä.
Tätä kirjoitettaessa äänestystulos on selvinnyt: perustuslain muutokset hyväksyttiin tuloksella 78 prosenttia puolesta, 21 prosenttia vastaan, äänestysaktiivisuuden oltua 65 prosenttia. Tulos ei ainakaan omissa arvioissani johda oikein mihinkään johtopäätöksiin. Esimerkiksi äänestysaktiivisuuden nostamiseksi viriteltiin kaikkia mahdollisia temppuja. Entinen meno jatkuu.
::::::::::::::::::
Gelman kiinnittää huomiota mielenkiintoiseen asiaan nimittäin siihen, että suurimmassa osassa Euroopan maita hallitusten asema on vahvistunut koronaepidemian myötä, kun taas Venäjällä vastaavassa tilanteessa Putinin kannatus on laskenut romahdusmaisesti. Johdolta puuttuva vastuunkanto tuo heti mieleen Donald Trumpin vastaavan menettelyn koronaepidemian hoidossa Yhdysvalloissa.
Gelmanin mielestä kysymys Venäjällä on perimmältään nykyaikaisen kehityksen vastustamisesta, olemassa olevan henkisen tilan ja tilanteen ”betonoimisesta”.
Gelman väittää, että kysymys on sukupolvikokemuksesta. Vallassa ovat edelleen kylmän sodan ”sotilaat”, konkarit, jotka eivät päästä nuorempia (40-50-vuotiaat) ohitseen. Heillä on hyvässä muistissa Neuvostoliiton mahdin päivät armeijoineen. Venäläinen maailma muistuttaa tällä hetkellä Gelmanin mukaan Breznevin ”pysähtyneisyyden aikaa”. Houkutus jakaa maailma etupiireihin on suuri ja sitä kautta nostaa Venäjän statusta. Tuntuu melkein siltä, että on luovuttu osaamisen maksimoimisella pätemisestä muiden kansakuntien rinnalla. Mikä jää jäljelle? Voimapolitiikka! Globaalit turvallisuuspoliittiset ongelmat saattavat lisääntyä lähitulevaisuudessa.
Edellä esitettyä tukee se, että perustuslakimuutoksia vastustivat kaikkein eniten nuoret, koulutetut ja suurkaupunkien asukkaat. Niitä kannattivat iäkkäät, niukasti koulutetut ja syrjässä asuvat.
Olisiko siis syytä valmistautua lisääntyvään paineeseen Venäjän ympäristössä? Tämä on varteenotettava vaihtoehto, mutta vain yksi vaihtoehto.
Yhteenvetona Gelman toteaa, että ”ei ole poissuljettua, että jonkin ajan kuluttua Venäjä toistaa Neuvostoliiton kohtalon”. Rohkenen epäillä. Romahtaminen lienee liioiteltu oletus, sillä Venäjä on säilynyt ja säilynee vielä pitkään voimatekijänä. Se rakentaa haurasta yhtenäisyyttä kristinuskon, sotilaallisen voiman ja luonnonvarojensa varaan.
Mitä tulee Putinin jälkeen? Vastaus: toinen Putin. Tämäkin toistaa muuttumattomuuden kaavaa.
Venäläiseen perinteeseen kuuluu riippuvuus toisista ihmisistä, toisten ihmisten asemasta. Varsinkin tämä pitää paikkansa eliitin keskinäisissä suhteissa. Rohkeasti väittäisin, että pätevyys ja osaamisen hyödyntäminen ovat usein väistyvä elementti. Tässä on ratkaiseva ero läntisiin ja Kaukoidän kulttuureihin. Ikään kuin Venäjä olisi luovuttanut kilpailun tiedon markkinoilla USA:lle ja Kiinalle. Se pystyy tarjoamaan vain voimankäyttöä kilpailukykyisesti – jos sitäkään.
On se kyllä outo maa. Kehitysmaa, jonka talous perustuu energian ja raaka-aineiden vientiin. Korkea teknologia, esimerkiksi IT- tai lääkkeiden kehitys puuttuu kutakuinkin kokonaan. Toki länsimaiden ja nykyisin kai kaakkois-Aasian maiden patentteja osataan kyllä hyödyntää. No, ase- ja asejärjestelmäteknologia lienee kyllä omassa hallussa - ja miksei väkevien viinaksien värkkääminenkin. Kalashnikoveilla ja Stolichnaya votkalla lienee aina omat markkinansa. Vaan hoitakoot omat asiansa niinkuin parhaaksi näkevät. Kunhan mekin pääsisimme EUn lieasta ja voisimme viedä sinne vapaasti esimerkiksi meijerituotteita - joilla olisi lähes rajattomat markkinat.
VastaaPoistaMistä siis johtuu, että kuluttajamarkkinoiden uusia tuotteita ei saavu Venäjältä länteen?
PoistaJos ja kun Malofajev,mahdollisesti seuraavissa duuman vaaleissa menestyy ja hän toteuttaa Venäjän valuutan rankan devalvoitumisen,silloin alkaa, kaikista kaupan esteistä huolimatta Venäläisen vientiteollisuuden tuotteita vyöryä, myös Suomen markkinoille.
PoistaOnko Venäjällä massivisesti Suomen markkinoille soveliaita vientituotteita?
PoistaEnsiksikin uusi perustuslaki tosiasiallisesti heikentää presidentin valtaoikeuksia,eli siis palataan osittain Jeltsinin terroriluonteisesti ja aseellisella kaappauksella tuhoaman edellisen perustuslain lähtokohtiin, missä maan duuma oli korkein vallankäyttäjä.
VastaaPoistaHistoriallinen paradoksi on että Putinin vahva valtakausi ei olisi ollut mahdollinen ilman tuota meillä ja muualla lännessä kilvan kehuttua Venäjän valkoisessa talossa istuneen parlamentin tuhoamista.
Toisekseen Venäjän polittinen kenttä on moniulotteisempi, mitä lännessä annetaan ymmärtää,toki sieltä puuttuvat uskottavat liberaalit tahot,ne ovat todellisessa marginaalissa,ellei sellaisia henkilöitä, kuin Nabulina ,Gref tai Kudrin tulkita liberaaleiksi.
Tsargrad kanava mitä seuraan on mielenkiintoinen,siellä Malofajev ja taloustieteilijä IVY n pääsihteeri Glzyrov ovat esittäneet oman ohjelmansa Venäjän talouden siirtämistä kasvun uralle.
He ovat esittäneet muutosta maan keskuspankin, läntisiä intressejä vaalivaan politikkaan.
Kaksikko on esimerkiksi esittänyt ruplan ulkoisen aseman heikentämistä, todella kilpailukykyiselle tasolle,eli 200 ruplaan yhdestä Eurosta.
Jos tuollainen toteutettaisiin,tietäisi se hyvää ,esimerkiksi meille suomalaisille, silloin esimerkiksi vodkaturismi voisti nousta uuden kukoistuksen aikaan,samoin muut elämän pikkunautinnot saisi Karjalasta meille todella edullisesti.
Suuremmassa kuvassa Venäjän kilpailukyky raakaine markkinoilla kohenisi huomattavasti,mikä puolestaan ajaisi meikäläisen metsäteollisuuden,esimerkiksi vaikeuksiin.
Käytäntöhän ratkaisee. Venäjän ongelma on, että se, mitä sanotaan tai kirjoitetaan toteutuu autoritaarisuuden keinoin, mutta aika näyttää. Todellisen opposition olemassa oloon on pitkä matka.
PoistaMeduza julkasu kertoo vuoden 21 vaaleihin valmistautuvasta Venäjästä.
VastaaPoistaMerkittävin tieto ja uusi käänne on Konstantin Malfajevin liittyminen Oikeudenmukainen Venäjä puolueeseen.
Kyseinen käännös kertonee nykyisen valtapuolueen Yhtenäinen venäjä ahdigosta,samasta kertoo myös uuden hallituksen muodostuminen konservatiiviseen vasemmistoon kuuluvista politiikoista. Varapääministeri ja taloudesta vastaava Belousov on hallituksen vahva nimi.
Meduzassa kerrottin myös Putinin serkun pojan Roman Putinin tulleen valituksi krruptionvastaisen puolueen puheenjohtajaksi, myös tämä turvallisuuskoneisto taustainen liikemies testaa kannatustaan tulevissa vaaleissa.