perjantai 28. kesäkuuta 2013

Mäntsälä kapinoi trendiä vastaan

Uudet kesäkuun työttömyysluvut vahvistavat Mäntsälän hyvää työllisyyskehitystä. Minulla on tunne, että tälle ei osata antaa aivan sille kuuluvaa arvoa. Siksi on syytä eritellä hieman olemassa olevaa tilannetta.

Mäntsälän työttömyys on vähentynyt viimeisen kuukauden aikana 5,3 prosentista 4,9 prosenttiin. Saavutus on huomionarvoinen, sillä muualla työllisyys on huonontunut. Tietenkin Mäntsälän menestymiseen on jätettävä varaus: sen jatkuvuus testataan seuraavissa työllisyyskatsauksissa.

Valtakunnallisesti olemme saaneet lukea jatkuvista isojen yritysten irtisanomisista. Niinpä työllisyys on heikentynyt viime viikkoina rajusti. Vain osa tästä voidaan selittää normaali-ilmiöllä eli opiskelijoiden tulolla työnhakuun. Yleensä Mäntsälä on ollut Helsingin seutukunnan tilastoissa 10. sijan vaiheilla (19 kuntaa). Nyt se on kuudentena. Mäntsälä on parantanut suhteellista asemaansa selkeästi. Lähinaapureissamme työttömyysluvut ovat paljon rumemmat: Kerava 7,1 %, Järvenpää 7,2 % ja Hyvinkää 8,1 %. Helsingin seutukunnan kärki on vain hieman edellä (Nurmijärvi 4,2 % ja Pornainen, Kauniainen ja Sipoo 4,5 %).

Mäntsälän menestymiseen vaikuttaa kaksi syytä: ensinnäkin pääkaupunkiseudun läheisyys mahdollistaa työssäkäynnin metropolialueella. Tämän seikan voivat laskea edukseen kaikki kehyskuntien kunnat. Toiseksi Mäntsälän asemaa parantaa uusien yritysten sijoittuminen kuntaan. Kun kunnan väkiluku on ollut nousussa on kuntaan myös jouduttu palkkaamaan lisää väkeä.

Monet ovat harmitelleet sitä, että Tokmanni (halpaketjun pääkonttori ja logistiikkakeskus, lähes 400 työntekijää) ja Rexam (tölkkitehdas, nyt noin 100 työntekijää, laajennuksen jälkeen noin 120 työntekijää) eivät palkkaa enemmän väkeä omasta kunnasta. On kuitenkin selvää, että kunnasta ei löydy tarpeeksi osaajia kaikkiin erikoistehtäviin joita yrityksistä tarjoutuu. Tärkeää on se, että meillä on kunnassa merkittäviä työllistäjiä, jotka toimivat puskurina työttömyyttä vastaan. Monista kunnista tällaiset puskurit puuttuvat. Myös suurten yritysten kerrannaisvaikutukset (siivous, logistiikka, huolto, ruokahuolto jne.) työllisyyteen ovat merkittävät. Joskus muistan käyttäneeni kerroinlukua 1,7 kuvaamaan sijoittuvat yrityksen tosiasiallista vaikutusta työllisyyteen.

Ei todellakaan ole vähämerkityksinen asia, jos monissa kunnissa suuryritykset sanovat väkeä irti ja Mäntsälään päinvastoin sijoittuu uusia merkittäviä työllistäjiä.

Mielestäni monet dynaamiset vaikutuksen kumoavat faktan, että Tokmanni ja Rexam eivät palkkaa ”riittävästi” (Tokmannilla on yli 100 mäntsäläläistä työntekijää!) oman kunnan väkeä. Monesti aiemmin olen tuonut esille kehitystrendin, jossa Mäntsälästä on kehittymässä asumiskunnan ohella myös työssäkäyntikunta. Me siis houkuttelemme hyvillä työpaikoillamme muiden kuntien asukkaita työllistymään. Tuloverot ovat tietenkin yksi aspekti: vieraskuntalaiset eivät maksa tuloveroa Mäntsälään. Korostaisin muita dynaamisia vaikutuksia: paikkakunnan elinkeinoelämä vilkastuu muualta tänne töihin tulevien suorien ja kerrannaisvaikutusten seurauksena.

Kunnan imagon kannalta on erityisen merkittävää, että kuntaan virtaa ulkopuolelta työntekijöitä. Maine kasvaa, kun voidaan perustella, että Mäntsälä on kunta, jossa on hyviä työpaikkoja. Venäläisen palvelinkeskuksen, Yandexin sijoittuminen Mäntsälään vahvistaa tätä kuvaa.

Mäntsälän työttömyys - konkreettisesti vajaat 500 työtöntä - on tietenkin suuri luku, mutta eriteltynä se tulee paremmin ymmärretyksi. Työttömyyttä on mahdotonta poistaa, vähintään kitkatyöttömyyttä on 3-4 prosentin verran. Mäntsälän työttömyysprosentti 4,9 on niin alhainen, että reilu yksi prosenttiyksikkö siitä pois merkitsisi alkavaa työvoimapulaa. Ja kansakunta elää taantumassa!

Mäntsälän avoimien työpaikkojen määrä (139), kertoo, että työttömien joukko vaihtuu koko ajan. Todellinen huolenaihe ovat pitkäaikaistyöttömät (104 henkeä). Heidän työllistämiseensä tarvitaan yhteiskunnan taloudellista panostusta ja räätälöityä työvoimahallinnon palvelua. Myös nuorten työttömyys (71 henkeä) on liikaa, mutta epäilen että juuri tässä joukossa vaihtuvuus on suuri. Se, että työttömistä peräti 202 henkeä on yli 50 vuotiaita, osoittaa kuinka vaikeaa on pidentää työuria. Pitäisi luoda aidosti kysyntää iäkkäämmille työntekijöille. Jospa aloitettaisiin työllistäminen helpommasta päästä eli viisikymppisistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti