Kolmiodraama Yhdysvallat, Kiina, Venäjä

 

 Viime viikkoina on käyty tiheään neuvotteluja rauhan saamiseksi aikaan Ukrainassa. Tämä prosessi sisältää uskomattomia ja jopa epätodellisia piirteitä, joita yritän määritellä seuraavassa edes jollakin tarkkuudella. Näistä tähdellisimpänä nostaisin esille Donald Trumpin hyväuskoisuuden  ja itserakkauden (Nobelin rauhanpalkinto! )yhdistettynä äärimmäiseen optimismiin (valehteluun saakka) ja itsepetokseen. Pekkaa pahempia eivät ole länsivallat, jotka naiiveissa mielikuvissaan näkevät harhaisen mahdollisuuden saada rauha aikaan jopa niin, että se on käden ulottuvilla. Turhaan. Kaikki kilpistyy Vladimir Putinin kyyniseen asenteeseen Ukrainan todellisuudesta.  Ukraina ei Putinin mielestä ole suvereeni valtio lainkaan eikä sen tule tavoitella tästä johdettavaa statusta. Niinpä Putin on ilmoittanut lännen turhaan kokoavan rauhanturvaajia Ukrainaan. Jos niitä sinne tuodaan, niin ne kohtaavat Venäjän armeijan. Lännessä suunnitellaan myös turvatakuita (rehellisemmin turva-apua) Ukrainalle. Nekin roikkuvat ilmassa, koska Venäjän sitoutumisesta ei ole mitään varmuutta.

Entä jos Putin ovelasti bluffaa imperiumin tavoittelussaan ja tosiasiassa saalistaa vain mahdollisimman suurta, mutta rajattua etua, ja sen saavutettuaan pistää rauhankyyhkyt asialle. Suhtaudun skeptisesti tällaiseen spekulaatioon: Putin tavoitellee, jotain suurta, josta tarkemmin  lisää seuraavassa. Ensitavoitteena on moninapaisen valtakeskittymän toteuttaminen käytännössä.

Putin pyrkii viemään Ukrainan sodan ratkaisun ”päätyyn saakka”, so. maa-alueiden anastamiseen Ukrainalta siinä määrin, että Ukraina ei pysty enää säilyttämään suvereniteettiaan.

Putin tavoittelee asemia vielä paljon laaja-alaisemmin: Venäjän vaikutuksesta on synnytettävä venäläinen maailma, so. putinilainen maailmanjärjestys eli imperiumi, joka ulottuu kattavasti (?) entisen Neuvostoliiton alueelle. Tässä kohtaa suurvaltojen (Kiina, Venäjä, Yhdysvallat  ja maailman väkirikkain valtio, Intia) intressit menevät tosin ristiin. Niillä kaikilla on tavoitteena saavuttaa johtoasema maailmanpolitiikassa joko yksin tai kumppani(e)n avulla, joka on jokin noista neljästä.

Yhdysvaltojen asema ei tässä asetelmassa ole mitenkään kristallinkirkas. Päinvastoin sillä on runsaasti haasteita edessä. Ensinnäkin MAGA-iskulause on täysin liioiteltu ja perustuu Trumpin epätodellisiin haaveiluihin, jotka hän näkee siintävän horisontissa (horisontti: kuviteltu viiva kaukaisuudessa, joka loittonee sitä mukaa kuin sitä lähestytään!). Uskottavammalta tuntuu Hillary Clintonin aikoinaan kehittämä MAGA-vastapallo: ”Yhdysvallat on jo suuri” (ellei sitä tarkoituksellisesti heikennetä, kuten Trump näyttää tekevän). Entä miltä tuntuisi myönteisenä iskulauseena ”Let´s Make America Again a Dream Come True”.

Yhdysvaltoja uhkaa Trumpin toimenpiteiden (tullit, kilpailunrajoitukset, rasismin nousu ym.) seurauksena  tosiasiallinen heikentyminen. Yhdysvalloilla on täysi työ pitää asemansa johtavana suurvaltana, eikä se taida siinä onnistuakaan. Jo nyt monet arvioivat, että Kiina on ohittanut tai ohittamassa Yhdysvallat monilla teknologian osa-alueilla. Tässä mielessä Trump on uhka USA:n omille tavoitteille.

  Toisen maailmansodan päättymistä (80 v.) juhlittaessa saatiin nähdä Pekingissä sotilasparaati, joka monelle lännessä osoitti, että aseet eivät suinkaan ole pelkkää paraatitavaraa vaan osoitus Kiinan noususta  sotateknologiassa Yhdysvaltojen rinnalle, aivan kuten se on autojen kehittelyssä jo rinnalla ja jättämässä taakseen Yhdysvallat.

Pekingissä tapahtui muutakin oireellista. Kun mikrofonit olivat vahingossa jääneet päälle, kuulivat ihmiset  Xi:n ja Putinin haaveilevan ikuisesta elämästä vai oliko se 150 vuotta kestävästä elämästä? Ikuinen elämä kuulostaa Putinilta ja 150 vuotta ihmisen elinikänä Xi:ltä.

Kiina  on siis luomassa omaa maailmanjärjestystään luomansa teknologisen kehityksen ehdoin. Loppujen lopuksi Venäjä on se, jolle Musta Pekka uhkaa jäädä käteen. Se on edelleen fossiilisten polttoaineiden vanki. Se pystyy parhaimmillaan vain kopioimaan, ostamaan tai salakuljettamaan  Kiinan ja lännen saavutuksia teknologian alueella pl. sotilasteknologia, jossa sillä itsellään on näyttöjä osaamisesta.

Putinista on paljastumassa jonkinasteinen strategikko, joka on houkutellut luomaan siteet Kiinan ja Intian kaltaisiin globaaleihin toimijoihin. Diktaattorina hänen ei ole tarvinnut tehdä kompromisseja edes kannattajiensa kanssa.

Suurisuinen Trump on pitkälti niiden ihmisten varassa, jotka ympäröivät Trumpia. Heidän on pystyttävä pitämään yllä realistista amerikkalaista todellisuutta vahvuuksineen.