torstai 1. elokuuta 2013

Kyllä kaikki maksaa aivan liikaa

Yleinen valitusvirsi Suomessa on, että kaikesta saa maksaa liikaa ja vielä verojakin saa pulittaa muita enemmän. Loppujen lopuksi kysymys on, siitä mihin elintasoryhmään halumme kuulua. Tilastokeskuksen juuri julkaisemassa EU-valtioiden ruokakorivertailussa kuulumme juuri siihen hintaryhmään, mihin meidän mielestäni pitääkin kuulua.

Suomen hinnat ylittävät EU:n keskitason 19 prosentilla. Jos verrataan yksittäisiä maita, niin korkein ruoan hinta on Pohjoismaissa (Norjassa on vielä ”öljylisä”). Suomessa hinnat ovat alle kaikkien Skandinavian maiden! Pitkät kuljetuskustannukset ja harva asutus ovat kaikkien Pohjoismaiden vitsauksena. Jossain määrin Suomi hyötyy halvasta eurosta suhteessa muihin Pohjoismaihin, muttei ratkaisevasti. Että hintatasomme on samaa luokkaa kuin Itävallassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä kertoo, että olemme hyvässä seurassa.

Oheisia asioita esittäessäni en ole unohtanut päivittäistavarakaupan ohutta kilpailutilannetta. Se on realiteetti. Mutta mikä on K:n ja S:n harvainvallan hinta ruokakorissa? Kaksikymmentä prosenttia? Enpä usko. Kilpailun lisäämisen vaikutus voisi olla viisi prosenttia.

Mihin valtioryhmään meidän pitäisi arvostelijoiden mukaan kuulua? Itä-Eurooppaan vai Etelä-Eurooppaan? On helppoa valita halvat hinnat, mutta juuri kukaan ei halua noiden maiden suhteellisen alhaista elintasoa. Epäilen myöskin, että Suomessa ollaan päivittäistavarakaupassa varsin kriittisiä koskien ruoan laatua. Tämä voi nostaa ruokakorin hintaa.

Veronmaksajien Keskusliiton selvitys (Jaana Kurjenoja: Työn verotus ja perheet Euroopassa) tuloveroprosenteista vuodelta 2007 - vuosipalkkatasolla 32 900 euroa - osoittaa, että Suomessa perheellistä verotetaan keskimääräistä eurooppalaista tasoa selvästi rankemmin. Olemme kuitenkin tasoissa vastaavan elintason tarjoavien Tanskan ja Itävallan kanssa. Perheettömien osalta Suomessa on alempi verotus kuin Itävallassa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa ja Belgiassa. Jälleen totean, että olemme hyvässä seurassa yhdessä muiden korkean elintason maiden kanssa.

Jos taas vertaillaan kokonaisveroastetta (Veronmaksajien tekemä kansainvälinen palkkaverovertailu 2010/Minna Punakallio), voidaan todeta Suomen sijoittuvan OECD-maiden joukossa sijalle kuusi. Meitä suurempi kokonaisveroaste on Tanskassa, Ruotsissa, Belgiassa, Italiassa ja Ranskassa. Itävalta ja Norja ovat samalla tasolla meidän kanssamme. Saman tekijän vertailussa vuodelta 2011 Norja oli ohittanut Suomen pudottaen meidät sijalle seitsemän.

Samaan aikaan – kuin varkain – Suomen palkkataso on noussut Euroopan maiden kärkipäähän. ”On maamme köyhä ja siksi jää” ei pidä siis paikkaansa. Tilastokeskuksen lehden, Hyvinvointikatsauksen artikkelissa ”Mitä on tapahtunut eurooppalaisten palkoille?” (numero 1/2013) Suomi sijoittuu tuntipalkkavertailussa sijalle kuusi. Eikä tässä kaikki: vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot olivat ”pelottavan” korkealla tasolla. Suomalaiset olivat peräti kolmantena (7 prosenttia ruotsalaisten, 9 prosenttia saksalaisten ja peräti 61 prosenttia eurooppalaisten keskiarvon YLÄPUOLELLA). Artikkeli on herättänyt mielestäni hämmästyttävän vähän huomiota julkisuudessa. Tulos on upea, mutta työn tuottavuuden pitää olla tosi korkealla, että näillä palkoilla pärjätään globaalisti. Eivätkä kaikki yritykset pärjääkään.

Enää ei ole syytä ihmetellä, että Tilastokeskuksen mukaan meillä palkkataso on noussut vuodesta 2000 tähän päivään 25 prosenttia reaalisesti, kun teollisuusmaissa nousu on ollut keskimäärin viisi prosenttia vastaavana aikana.

On vaikeaa irrottaa korkeaa elintasoa, korkeahkoa hintatasoa ja verotusta toisistaan. Keski- ja Pohjois-Euroopan maat rahoittavat verovaroin laajaa julkisten palvelujen kirjoa. Tutkimusten mukaan useimmat ovat tyytyväisiä julkisiin palveluihin. Korkeahko verotus ja palvelujen laajuus käyvät käsi kädessä.

No, ainakin autojen hinnat ovat Suomessa törkeän kalliit. Väärin meni tämäkin mielipide. Vuonna 2011 EU:n sisäisessä selvityksessä Suomen autojen hinnat olivat vain hieman kalliimpia kuin EU:ssa keskimäärin.

Miksi siis valitamme? Osittain varmaan siitä syystä, että ihmiset yleensä valittavat näistä asioista. Ruoho on aina vihreämpää muualla. En kuitenkaan usko, että vastuulliset ihmiset haluaisivat torpedoida hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, vaikka hinnakkaita ovatkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti