Terveyspalveluja tarjoava Carema Oy on ollut lehtien palstoilla viime aikoina. Yhtiö tarjoaa hoitopalveluja erityisesti vanhuksille. Palvelujen laatu on herättänyt paljon kritiikkiä Ruotsissa. Palvelujen laaduttomuus on yhdistetty rahan tekemiseen yksinomaisena päämääränä.
Tarina on monesta yhteydestä tuttu. Ensimmäinen johtopäätös on palvelujen ketjuuntuminen omistuksien kautta kauas palveluja tarvitsevista ihmisistä. Helsingin Sanomat toteaa (16.11.2011), että Careman omistaa Ambea ja Ambean taas omistaa amerikkalainen sijoitusyhtiö. Suomen Careman omistusketjun välissä on vielä terveydenhuoltoyritys Mehiläinen. Jos ajatellaan asiaa kunnan näkökulmasta niin paisuessaan tällainen ulkoistamisvimma johtaa tilanteseen, ettei kokonaisuutta hallita. Pienet paikkakunnan yritykset tai kunnan oma tuotanto on hylätty markkinoilta. Esimerkkejä tällaisesta on paljon. Hesarin jutussa kiinnittää huomiota vielä seuraava kommentti, joka paljastaa mistä on kysymys: ”Ruotsissa Carema on hyvin kannattava yritys, joka ei maksa veroja Ruotsiin taitavan verosuunnittelun ansiosta. Voitot siirtyvät omistajien korkotuottoina Jerseyn veroparatiisiin”. Ruotsin valtiovarainministeri on herännyt vastustamaan moisia veroratkaisuja. Mutta mitä hän tekee, sitä odotan mielenkiinnolla ?
Kysymys on hyvin isoista asiasta: miten nykyiset kunnalliset palvelut tuotetaan tulevaisuudessa ? Koska globaalisti toimiva talous suosii jättimäisiä kansainvälisiä toimijoita on kuntien ja pk-yritysten syytä herätä. Palvelut - asioiden tilan näin jatkuessa - liukuvat pikkuhiljaa ulos kuntalaisten ja heidän valitsemiensa edustajien valvonnasta ja ulottuvilta. Mikä lääkkeeksi ?
Paras keino päästä eteenpäin on löytää yhteinen sävel kunnnan ja kunnassa toimivien (pien)yritysten välillä. Toimiva kumppanuus voisi pelastaa paljolta harmilta. Tietenkin tarvitaan oikeat toimenpiteet kumppanuuden välineiksi. Yksi merkittävä väline on kunnan päätösten yrittäjyysvaikutusten arviointi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että lautakunnat ja lautakuntien esittelijät joutuvat arvioimaan tehtyjen päätösten vaikutukset yrityskenttään. Tietenkään kysymys ei ole kaikista päätöksistä, vaan nimenomaan hankintoihin ja rakentamiseen liittyvistä palveluista unohtamatta laajoja palveluihin kohdistuvia päätöksiä.
Vielä yksi tärkeä ehto: tehdyistä päätöksistä on pystyttävä tiedottamaan heti tai jopa valmisteluvaiheessa. Vain siten varmistetaan kunnan omien yritysten ja seudun yritysten tiedonsaanti valmisteilla olevista hankkeista. Trendi, joka johtaa palvelujen ulkoistamiseen on valtava. Kuka hallitsee kokonaisuuden ? Sopimukset eivät riitä. On pystyttävä valvomaan ja koko ajan kehittämään palveluympäristöä. Se vaatii henkilökuntaa, jota ei välttämättä löydy, koska suunta on päinvastoin henkilöstöä supistava.
Jos palvelut pilkotaan riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi pystyvät oman kunnan pk-yritykset niistä kilpailemaan. Demokratia toteutuminen ei vaadi suuruuden ekonomiaa, vaan lähipalvelujen saannin turvaamisesta. Parhaiten tässä onnistutaan, kun palvelua koskevat päätökset tehdään lähellä paikkaa, jossa palvelu tapahtuu.
Kunnan talouden hoidossa on pystyttävä arvoimaan koko palveluketjua. Jos päätökset tehdään veroparatiiseissa voidaan odottaa merkittäviä verotulomenetyksiä kuntaloudessa lähitulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti