Tarkastelen tässä salaliittoteorioita lähinnä yhden esimerkin, John F. Kennedyn murhan näkökulmasta. Lee Harvey Oswaldin osallisuutta murhaan on käsitelty lukemattomia kertoja kymmenien vuosien aikana. Warrenin komissio aikanaan totesi hänet yksin syylliseksi murhaan. Epäilyt salaliiton olemassa olosta virisivät jo komission istuessa. Raportin julkaisun jälkeen epäilyt virallisen selityksen oikeellisuudesta on asetettu yhä voimakkaammin kyseenalaiseksi.
Lee Harvey Oswald on herkullinen esimerkki siitä, miten hän toimillaan teki itsestään jo ennen verityötään ”syyllisen”. Hän oli ollut Neuvostoliitossa 1960-1962. Mennessään sinne neuvostoliittolaiset epäilivät häntä CIA:n agentiksi, tullessaan pois häntä epäiltiin Yhdysvalloissa KGB:n agentiksi. Molemmat luopuivat nopeasti epäilyistään. Oswald oli aivan liian häilyväinen - tai epäilyttävä, jos niin halutaan sanoa - toimiakseen luotettavana agenttina. Tultuaan Yhdysvaltoihin hän liittyi Fair Play For Cuba -järjestöön (Castro-myönteinen järjestö) saaden epäilyt myöhemmästä murhasta kallistumaan kohti Castroa. Kertakaikkiaan loistava esimerkki, miten henkilö itse luo eväät salaliittoteorioille otolliseksi ! Pyrkiminen Kuubaan vähän ennen murhaa Neuvostoliiton Meksikon suurlähetystön kautta lisäsi epäilyä jostain suuresta juonesta. Tosiasiassa Oswald heitettiin ulos suurlähetystöstä kuten Kuubankin suurlähetystöstä. Oswaldin liikkuminen New Orleansin hämärämaailman liepeillä kesällä 1963 liitti hänet mafiaan. Mafia connection onkin yksi tunnetuimmista salaliittoteorioista. Kukaan ei ole todistanut tätäkään linjaa oikeaksi. Sitten on epämääräinen joukko muita salaliittokuvitelmia, joissa syyllinen on milloin Kennedyä kuljettaneen auton autokuski, milloin peräti Jacqueline Kennedy ! Vakiosyyllisiä ovat tietenkin FBI ja CIA.
Mikä mies Oswald oikein oli ? Minulle on jäänyt kuva ihmisestä, joka on epäonnistunut omissa tavoitteissaan, joka on korvannut puutteensa kuvittelemalla itselleen suuren roolin. Onko sattumaa, että sekä Oswald , Norjan joukkosurmaaja Breivik että James Earl Ray, Martin Luther Kingin murhaaja kaikki olivat elämässään epäonnistuneita luusereita. Heillä kaikilla oli mielessään jokin suuri historiallinen rooli. Paha piti saada kitkettyä pois yhteiskunnasta. Ainakin Raylla ja Breivikillä oli kuvitelma jonkinlaisesta sankaruudesta. He ikään kuin toimivat jonkin suuren tahdon toimeksiannosta.
Häviäjän rooli on ratkaiseva elementti mietittäessä salaliittoteorioita. William Manchester teki Kennedy-elämäkerran 1960-luvulla. Osuvasti hän toi esille, että Kennedy (useimpien rakastama presidentti) ja Oswald (mitätön, suureellinen hahmo) olivat täysin eri paria. Miten voi niin mitätön henkilö kuin Oswald surmata niin merkittävän hahmon kuin Kennedy ? Ei mitenkään ! Niinpä Oswaldin puolelle on pakko lisätä suurisuuntainen salaliitto, jotta saataisiin tasapaino aikaiseksi.
Yhdeksi salaliittoteorian kantavaksi ajatukseksi nousi Dallasin Dealey Plazalla ammuttujen laukausten ja ampujien määrä. Laukaukset aiheuttivat kaikuefektin. Siitä huolimatta ylivoimainen enemmistö kuuli kolme laukausta. Asian varmisti kirjavaraston (ampumispaikka) viidennessä kerroksessa työskennellyt miesparivaljakko. He olivat suoraan ampumispaikan alapuolella ja vannnoivat laukausten määräksi kolme.
Myöhemmin syntyi ns. magic bullet -teoria, jonka mukaan keskimmäisen luodin piti vikurrella uskomattomalla tavalla, jotta kolmen luodin teoria olisi totta. Koska luoti ei voi tehdä tällaisia liikkeitä, oli laukausten määrän oltava vähintään neljä. Tämä taas olisi merkinnyt vuoren varmasti sitä, että ampujia olisi pitänyt olla enemmän kuin yksi. Ja tämä taas olisi merkinnyt salaliittoa. Tosiasiassa luoti ei tehnyt siksakkia, vaan eteni suoraan lävistäen ensin Kennedyn ja sitten kuvernööri Conallyn. Tämä on pystytty osoittamaan tietokonegrafiikalla ja -animaatiolla erittäin luotettavasti, siis tekniikalla, jota ei ollut tuolloin vuonna 1963 käytössä. You tubista kuka tahansa voi todeta jutun ytimen nimittäin, että Conally ja Kennedy eivät olleet täsmälleen peräkkäin, vaan viistosti toisiinsa nähden. Luoti eteni täysin suoraviivaisesti. Silti Oliver Stone rakensi elokuvan ”JFK” virheellisen istumasennon varaan. Syntyi perusteeton salaliittoelokuva.
Tosiasiassa luoteja siis ammuttiin kolme, ei enempää eikä vähempää. Ensimmäine luoti meni ohi, kun puun oksisto peitti hetkeksi auton Oswaldin kiikaritähtäimen näkymästä, toinen luoti käyttäytyi edellä kuvatulla tavalla ja kolmas tappava luoti osui presidenttiä päähän.
Miten vaikeaa on hyväksyä sattuman oikku. Sokeaa kohtaloa ei sulateta, vaan pitää olla suuri tarkoitus, miksi raivata joku avainhenkilö pois tieltä . Samalla kasvatetaan suurmiehen legendaa. Historian merkkihenkilön merkitys kasvaa traagisen kohtalon siivittämänä samalla, kun luodaan valtava koneisto murhan suunnittelupuolelle. Molempia puolia on tarve paisuttaa . Ihmiset haluavat loppumattoman tarinan: on jännittävää spekuloida ikuisia aikoja murhasalaliitolla. Olisi suuri pettymys, jos löytyisi ”lopullinen” totuus. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä lopullista totuutta ei löydy tulevaisuudesta, se on jo löytynyt !
Epäilyjä salaliiton olemassa olosta ei voida koskaan poistaa lopullisesti. Aina on salaliittoteorioita. Yli puolet amerikkalaisista uskoo vieläkin salaliittoon. Yksikään esitetty todiste ei kuitenkaan tue väitettä. Jos tällainen todiste esitetään vakuuttavasti, on minun aika vaihtaa kantaani.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista