USA:n vaalit 2020 - täpärä ratkaisu

 

 

Numerot lopulta ratkaisevat kaiken kalabaliikin jälkeen vaalien tuloksen, niin tapahtuu Yhdysvaltain presidentinvaalienkin  osalta. Vaikka vaalien tulosta ei ole vahvistettu ja republikaanit pyrkivät parhaansa mukaan asettamaan kyseenalaiseksi tuloksen, tarkahko kuva on jo nähtävissä. Se paljastaa, että jälleen,  kuten vuoden 2016 vaaleissakin,  tulos meni täpärälle. Ei siksi, etteikö valitsijamiesten ylivoima ollut Joe Bidenin puolella, vaan amerikkalaisen vaalijärjestelmän sokkeloisuuden takia.

Periaatteessa  vaalin lopputulos ratkeaa helposti: se presidenttiehdokas, joka on saanut osavaltiossa eniten ääniä,  saa laskea hyväkseen kaikki osavaltiolle määrätyt valitsijamiehet. Kaikkien osavaltioiden yhteistulos sitten ratkaisee koko vaalin. Joissakin tapauksissa  vaalin tulos voi jäädä roikkumaan pitkäksikin aikaan riippuen tarkistusten onnistumisesta.

Presidentinvaaleissa on jaossa 538 valitsijamiestä, joista voittajan tulee saada kokoon 270 valitsijamiestä. Vaalit olivat tiukat. Vuoden 2020 tulosta arvioitaessa vaalin tiukkuus ei johtunut voittajan, Joe  Bidenin valitsijamiesten riittämättömästä määrästä, hänhän sai taakseen 306  valitsijamiestä Donald Trumpin 232 valitsijamiestä vastaan, vaan syyt ovat hienosyisemmät.  Trump käytti vastaavan suuruisesta voitostaan vuoden 2016 vaaleissa nimeä ”maanvyörymävoitto” (landslide victory).

Vaaleissa annettiin peräti 151 miljoonaa ääntä (vuoden 2016 120 miljoonaa vastaan), jotka jakautuivat seuraavasti:  Biden: 78  miljoonaa ääntä, Trump 72 miljoonaa ääntä. Eroksi muodostui selkeät 5,42 miljoonaa ääntä. Ehdokkaiden eron niukkuus tuli esille osavaltiokohtaisissa äänissä,  joissa erot paikka paikoin jäivät todella pieniksi (ns. vaa´ankieliosavaltioissa ehkä keskimäärin 0,3 prosenttia). Koska voittaja nappaa osavaltiokohtaisesti kaikkien äänestäjien äänet,  saattaa ero kasvaa huomattavaksi valtakunnallisesti. Juuri niin kävi nyt. Ns. vaa´ankieliosavaltioiden äänet jakautuvat voittajan hyväksi niukasti, mutta juuri sopivassa suhteessa voiton varmistamiseksi.

Valtakunnallisen äänieron kasvaminen peräti 5,4 miljoonaan Bidenin hyväksi ei ole läheskään ratkaisevaa. Saihan Hillary Clinton peräti 2,9 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump vuoden 2016 vaaleissa ja hävisi silti niukasti vaa´ankieliosavaltioiden äänillä. Ero Clintonin hyväksi vaa´ankieliosavaltioiden äänissä oli mitättömät 79 000 ääntä (vrt. annettuun kokonaisäänimäärään eli 120 miljoonaan ääneen).

Vuoden 2020 vaaleissa kolmen Bidenin voittaman vaa´ankieliosavaltion, Pennsylvanian (20 valitsijamiestä), Arizonan (11 valitsijamiestä) ja Georgian (16 valitsijamiestä) yhteenlaskettu ero Bidenin ja Trumpin välillä oli  47 valitsijamiestä ja 93 000 ääntä Bidenin hyväksi. Juuri tuo oli se äänimäärä,  joka kuromalla umpeen tulos olisi kääntynyt  ympäri. Trump olisi saanut nyt toteutuneeseen verrattuna plus 47 valitsijamiestä eli yhteensä 279 valitsijamiestä ja Biden miinus 47 valitsijamiestä eli 259 valitsijamiestä. Ja raja valinnallehan oli 270 valitsijamiestä. Kuulisin tappion myöntämisen lisukkeena mieluusti Trumpin selityksen niukalle häviölleen.  Symmetrisesti ajatellen Trump kärsi nyt ”maanvyörymätappion”. Onko hänessä miestä myöntämään tämä?

Tietenkin asia on hieman monimutkaisempi kuin edellä esitetystä käy ilmi, sillä äänten olisi pitänyt asettua ehdokkaille juuri oikeissa suhteissa, jotta tulos olisi muuttunut. Ei siis olisi riittänyt,  jos Trump olisi  voittanut jonkun noista osavaltioista vaikkapa 200 000 äänellä,  jos hän olisi hävinnyt kaksi muuta.

Mikä oli 93 000 Trumpin vaa´ankieliosavaltioiden tappioäänen suhde annettuun kokonaisäänimäärään eli 151 miljoonaan ääneen? Osuudeksi  tulee 0,6 promillea. Hiukan keinotekoinen vertaus, mutta kuvatkoon vaalin luonnetta edes jollakin tavalla.

   

PS

Äänimäärissä Bidenia ja Trumpia erottavat 93 000 ääntä vaa´ankieliosavaltioissa jakautuivat seuraavasti: Pennsylvania 63 000 ääntä, Arizona 10 000 ääntä, Georgia (tarkistuslaskenta seuraa) 14 000 ääntä.

Kirjoituksessani vaalien hiukan keskeneräistä ja vahvistamatonta tulosta on käsitelty valmiina lopputuloksena.

Aika vähän uutisoitu äänestysprosentti käydyissä vaaleissa oli amerikkalaisittain korkea, 66,4 prosenttia. Korkein yksittäisen osavaltion äänestysprosentti oli Minnesotassa 79,9 prosenttia. 

Donald Trumpin tappio oli niukka, mutta aivan selvä. Silti maailman huonoin häviäjä ei voi sietää nöyryytystä, niinpä hän yrittää voittaa veläkin keinolla millä hyvänsä, vaikka kadulta käsin.