Hyvinvointivaltion pohjakosketus

 

 

Jari Tervon dokumenttisarjan ”Kun Suomi muuttui – levottomat ajat 1961-1981”,  jaksossa 7/10  ”Pohja pettää 1973-75” perehdytään ajanjaksoon erityisesti 1970-luvun lamatalouden näkökulmasta ja mitä kaikkea muuta siihen sisältyikin.

Tervon johdanto esittelee kahvinsuodattimen (!) ja kertoo kahvin ”läpimurrosta” suomalaisiin koteihin 1970-luvulla. Olisin itse voinut aloittaa sarjan 7. jakson omiin muistikuviini perustuvalla kahvinkeittämisen lyhyellä historialla 1950/1960-luvulta alkaen, jolloin mainosten Paula-tyttö johdatteli suomalaiset kahvin ”pauloihin”. Erityisesti muistan säännönmukaiset iltakahvit Suomenniemellä  isovanhempien maatilalla. Kahvivesi keitettiin puulämmitteisellä hellalla kiehuvaksi ja lisättiin jauhettu kahvi suoraan kahvipannuun. Porokahvit syntyivät ajoittain jauhamalla kahvinpavut itse käsin veivaamalla. Ostetussa pehmeässä kahvipaketissa taas houkuttimena oli autojen kuvia, joita serkkuni ja  minä himoitsimme keräysmielessä. Sieltä löysin Hillmanit ja Austinit ja muut brittiläisen autoteollisuuden menestyspäivien automerkit. Kahvihetkellä ennen nukkumaanmenoa rauhoitettiin mieli päivän tohinasta olemalla pääosin hiljaa.

Kylävierailu tänä päivänä ei ole mistään kotoisin ilman kahvia – ovathan suomalaiset johtava kahvinjuojakansa.

Suomi kiri 1970-luvulla muiden maiden etumatkaa kiinni. Hyvät lähtökohdat oli luotu edellisellä vuosikymmenellä. Tiede ja politiikka löysivät toisensa: piirrettiin laatikoita, joihin sopi ihmisen elämä ja kehittämiskohteet. Demokratisoitumiskehitys oli vahvasti  käynnissä esimerkiksi työpaikoilla.

Elintaso kohosi ja esimerkiksi naisten asema parani työpaikoilla, vapaa-ajalla  ja kotona. Vuonna 1973 hyvään kehitykseen tuli katko: Opec kyllästyi öljyn alennusmyyntiin kahdella dollarilla tynnyri. Suomessa  energiantuotannosta öljyn osuus oli yli 50 prosenttia: öljyn hinta viisinkertaistui. Seurasi polttoainepula ja ankara säännöstely. Talous vajosi taantumaan.

Valtio puuttui nopeusrajoituksiin, autojen kattonopeuksiin, katuvaloihin…. huonelämpötilaa jouduttiin alentamaan….kuusikymmentäluvun optimismi alkoi karista.  Kapitalismin kuolinkamppailu oli Tassin mukaan alkanut viuhahdusmuodin myötä… 

Kuusikymmentäluvun suuret tavoitteet sosiaalipolitiikan alalla toteutettiin 1970-luvulla. Puolisoiden erillisverotukseen siirtyminen edisti naisten aseman parantumista. Keskustan ja sosialidemokraattien yhteistyö tuotti hyvää tulosta noina vuosina.

Kekkosen yksinvalta saavutti huippunsa, mutta samalla merkitsi demokratian tappiota. Hallituksia kaadettiin Kekkosen toimesta aivan liian herkästi.

Tapio Bergholmin mielestä kokoomus – paitsioasemastaan huolimatta - menestyi erinomaisesti 1970-luvulla. Noina aikoina myös kaupungin ja maaseudun välinen ero kapeni, syntyi yhdenmukaisuutta elintavoissa, muodissa ym.

Homoseksualismi oli edelleen monien tahojen pannassa. Homoja oli lehdistön arvion mukaan 200 000. Syntyi Seta ry. Avoimuus lisääntyi vuosien varrella.

Monien moittima lähiöelämä oli monelle lapselle tärkeä kaupunginosaan sitoutumispaikka, paljon tärkeämpi kuin ymmärrettiinkään. Kasvatusihanteet muuttuivat,  perheen ja läheisten yhteydet saivat uusia muotoja. Peruskoulu ohjaa paljon aiempaa paremmin opin tielle myös jatko-opintojen osalta. Eri tasoisten oppilaiden sopeuttaminen kouluun oli paljon luontevampaa kuin aiemmin. Kriittisen oloisessa dokumenttisarjassa omaksutaan tässä osiossa positiivisempi ote yhteiskunnalliseen muutokseen.

ETYK ja herätysliikkeiden suuri vaikutus uskovaisissa  piireissä ohitetaan jakson lopussa vain maininnalla.