Stalin ja Trumpland

Tästä on varmaan ainakin 15 vuotta kun katselin tv-dokumenttia, jonka aiheena oli Stalinin Neuvostoliitto 1920- ja 1930-luvulla. Ensisijassa dokumentissa keskityttiin teollistamisen haasteisiin ja ongelmiin.

Eräs kohta kiinnosti erityisesti. Stalin haki oppia Yhdysvalloista teollistamisen käynnistämiseen. Siihen aikaan suhteet olivat vielä tunnustelevassa vaiheessa ja Yhdysvalloilla oli omat intressinsä kääntää maailman ensimmäisen sosialistisen valtion kurssia haluamaansa suuntaan.

Niinpä joukko amerikkalaisia insinöörejä lähti perustamaan teollisuuslaitosta ja sen ympärille rakentuvaa kaupunkia 1920-luvun lopulla. Kaupungin nimi oli Magnitogorsk, tänäkin päivänä hyvin tunnettu keskisuuri kaupunki. Mallia haettiin indianalaisesta Garyn kaupungista. Uuden uljaan kaupungin tarkoituksena oli olla esimerkki Neuvostoliiton teollistamisesta. Ilmeisesti ”toimitus” tapahtui avaimet käteen periaatteella.

Amerikkalaiset eristettiin omiin asuntoloihinsa, joista ilta-aikaan kuului omituista musiikkia, jazzia paikallisten ihmeteltäväksi. Kaupungin syntyvaiheet ovat siis uskomattomuudessaan ainutlaatuiset (kauan sen jälkeen tulivat meidän ikiomat Svetogorsk ja Kostamus!). Myöhemmin toisen maailmasodan aikaan Magnitogorskista tuli varusteluteollisuuden keskus ja suljettu kaupunki. Dokumentissa näytettiin sen tekovaiheen aikaista (1990-luku?) Garyn "mallikaupunkia". Järkytys oli melkoinen, kun kaupunki näytti miltei hyljätyltä tyhjine asuntoineen ja rappeutuneine infrasruktuureineen. Kapitalismin loistava menestystarina oli muuttunut osin aavekaupungiksi. Vuoteen 2013 mennessä kolmannes kaupungin kodeista oli asumattomia tai hylättyjä.

:::::::::::::::::::::::

Myöhään illalla 4.5.2017 tuli Yle TV1:stä Pertti Pesosen ohjaama ja käsikirjoittama mainio dokumentti nimeltä ”Ulkolinja: #trumpland”. Dokumentin toiseksi pääkohteeksi oli valittu Garyn kaupunki Länsi-Virginiassa (toinen oli saman McDowellin piirikunnan Welchin kaupunki). Hiilikaivosten ja tehtaiden ympärille syntyneessä kaupungissa oli parhaimmillaan ollut 25 000 asukasta, nyt enää murto-osa siitä. Vuonna 1983 työttömyysprosentti nousi Garyssa Yhdysvaltain ennätykseen, 90 prosenttiin! Tavallaan Länsi-Virginian Gary on pienoismittakaavassa rinnastettavissa Indianan Garyyn.

”Trumplandin” tarkoitus oli esitellä Yhdysvaltain ruostevyöhykkeellä olevaa taantuvaa teollisuuspaikkakuntaa. Juuri tällaiset kaupungit ja niiden murheellinen teollisuustyöväki toivat Donald Trumpille menestykseen johtaneet äänet presidentinvaaleissa. Peräti 75 prosenttia McDowellin piirikunan äänestyskelpoisista aikuisista äänesti Trumpia. He olivat turhautuneet demokraattien aikaansaannoksiin. Demokraatit olivat olleet kymmenien vuosien ajan tämän teollisuusväestön suosiossa. Ei enää.

Katsoja järkyttyy kuvasta, joka dokumentista välittyy. Monet kaupunkilaiset odottavat edelleen hiilikaivosten uudelleen avaamista, onhan Trump luvannut heille heidän työpaikkansa takaisin. Kaivokset takasivat paikkakuntalaisten menestymisen vuodesta 1905 vuoteen 1980.

Nyt kaikki on toisin, McDowellin piirikunnan väkiluku on pudonnut 100 000:sta 18 000:een. Kolmannes Garyn aikuisväestöstä joutui työttömäksi, kun tehtaat suljettiin. Taloista on tyhjänä 70 prosenttia. Ihmiset elävät sosiaaliturvan varassa. Ruokakupongit ovat normaali ilmiö.

Huumeet ja reseptilääkkeiden väärinkäyttö tuhoavat ihmisten terveyden. Silti kaupungin portilla lukee urhoollisesti : ”Wellcome to Friendly Gary!

Ennen ihmiset saattoivat tienata 80 000 dollaria vuodessa, nyt saattaa kohtalona olla tyytyminen kauppa-apulaisen palkkaan. Ikoninen kapitalismin nousu ja tuho?

Dokumentissa ihmiset muistelevat, kuinka Kennedy kävi paikkakunnalla teollisuustyöväen suuruuden päivinä. Eikä Kennedy ollut ainoa, myös Truman kävi!

Sitten tuli Obama!

Huoltoaseman polttoainetankit määrättiin romutettavaksi, joka maksoi 7000 dollaria, ja uudet lain määräykset täyttävät maksoivat yli 20 000 dollaria. Ei ihme, että Barack Obaman ympäristösäännökset herättivät vihareaktion.

Halu elää omalla työllä on edelleen kova piirikunnassa. Trump tarjoaa roolimallin: ”Hän on bisnesmies” ja ”hyödyntää osaamistaan” McDowellin hyväksi! Trumpin vaalikampanjan aikaisia iskulauseita toistetaan sanasta sanaan dokumentissa. Toisaalta osa näkee Trumpin poliittisten lupausten läpi: hän on samanlainen – ellei pahempi - lupailija kuin muutkin!

Ihmisillä ei ole suunnitelma B:tä. Welchin pormestarikin tunnustaa, että ihmiset ”haahuilevat haamukaupungissa”. Jotkut ovat katkerina, ettei tähän kaikkeen oltu valmistautuneita osavaltiotasolla.

Mikä yhdistää nyt Länsi-Virginian Garya ja Magnitogorskia? Se on mielestäni ympäristölainsäädäntö. Garyssa sen takia, että lainsäädäntöä noudatetaan (ja ihmisiltä menee leipä, koska heillä ei ole teollisen työnsä sijalle vaihtoehtoa) ja Magnitogorskissa sen takia, että lainsäädäntöä ei noudateta. Magnitogorsk on yksi saastuneimmista kaupungeista maailmassa. Ihmisten terveystila on kauhistuttava juuri pilatun ilmanlaadun takia ja Garyssa sen takia että saastuttamisen kalliiksi tuleva kielto ajaa heidät työttömyyteen ja huumeiden käyttäjiksi.

Magnitogorsk on esimerkki teollisesta ryöstöviljelystä ja Gary kyvyttömyydestä löytää uusi alku esimerkiksi koulutuksen avulla. Mutta onko kaikki ongelmat johdettavissa tiukentuneista ympäristönormeista ja ulkomaalaisen halpatyön kilpailueduista? Ei tietenkään. Kysymys on - enemmän kuin mistään muusta - modernin teknologian käyttöönotosta kaivannaisteollisuudessa. Eräässä aiemmassa blogikirjoituksessa totean tapahtuneesta kehityksestä seuraavasti: ”Kysymys oli luonnollisesta kymmeniä vuosia kestäneestä kehityksestä, jonka aikana työntekijöiden määrä väheni vähenemistään kaivannaisteknologian muuttaessa muotoaan. Työntekijämäärän huippu saavutettiin vuonna 1979! Vuoteen 2007 mennessä työntekijämäärä oli puolittunut. Viimeinen vaihe oli vesisärötyksen käyttöönotto.”

Irvokkaana loppuna Pesosen dokumentissa oli kirkossa kuvattu jakso (kirkkokin on lähes tyhjä), jossa ihmiset ekstaattisessa tilassa huusivat sen nimeä, joka oli heille ainoa toivo: ”Jeesuksen veri ja risti….”. Papin versiossa onnettomat olot johtuvat ihmisten synneistä…. ja ehkä hän ei erehtynyt kovin paljoa! Papin poistuessa kirkosta hän näytti dokumentin kuvausryhmälle autonsa takapenkiltä ”löytyneitä” raamattua ja pistoolia…

Mitä tästä lähes epätodellisesta maailmasta voisi sanoa? Ehkä kysymys on ennen kaikkea modernisaation ja turvallisuushakuisuuden kamppailusta. Lähes säännönmukaisesti turvallisuushakuisuuden kautta haviteltava kehityksen hidastaminen johtaa tappioon.

Molemmissa Garyn kaupungeissa ja muissa vastaavissa teollisuuskaupungeissa tähtihetket olivat kymmeniä vuosia sitten. Muutokseen on ollut aikaa reagoida, mutta niin ei ole tehty. Ihmiset juuttuivat vanhaan ja amerikkalainen yhteiskunta, jossa valtiovallan puuttuminen asioiden kulkuun on nihkeää, ei ole ollut hereillä muutosmahdollisuuksien lanseerauksessa.

Paljon suuremmassa Stalinin mallikaupungissa Magnitogorskissa ei ole ajateltu teollisen toiminnan haittoja. Siellä on eletty tätä hetkeä ja tuotannon maksimointia sillä teknologialla, joka on käytössä.

Sekä Magnitogorsk että Gary ovat väkivaltaisia esimerkkejä saada muutos aikaiseksi, Gary kapitalistinen versio ja Magnitogorsk alun perin sosialistinen versio. Molemmat polkaistiin pystyyn nopean hyödyn aikaansaamiseksi. Moni asia on jäänyt tekemättä, hinnan maksavat ihmiset, erityisesti paikalle jääneet, joilla syystä tai toisesta ei ole ollut mahdollisuutta tai halua jättää siekailemattoman teollistamisen muistomerkkejä.