Antavatko kannatuskyselyt vihjeen seuraavan hallituksen pohjasta?

 

Kotimaan poliittista kehitystä aprikoitaessa pohjan tarjoavat eduskuntavaalit 2019. Silloin sosiaalidemokraatit voittivat niukasti vaaleissa, joissa mikään puolue ei ollut lähelläkään 20 prosentin kannatusta. Ensimmäistä kertaa muuten eduskuntavaalien historiassa kaikki puolueet jäivät alle 20 prosentin. Tulokseksi  äärimmäisen tasaisissa vaaleissa muodostui seuraava järjestys: sdp 17,7 %, perussuomalaiset 17,5 %, kokoomus 17,0 % ja keskusta 13,8 %. Viimeisimmässä  Ylen Taloustutkimuksella teettämässä mielipidetiedustelussa, toukokuussa 2022, kokoomus oli ylivoimainen 25,9 prosentin kannatuksella. Mielenkiintoista on,  että sdp vielä reilut kolme vuotta vaalien jälkeen saa prosenttiyksikön verran enemmän kannatusta kuin viime vaaleissa (2019 vaalit: 17,7 %  - toukokuu 2022 18,7 %). Tästä ansio langennee pääosin pääministerille, jonka henkilökohtainen kannatus kannattelee puoluetta, vaikka sdp on päähallituspuolue. Minusta tuntuu,  että Marin tavoittelee myös asemia maailmanpolitiikassa, joka voi heijastua sdp:n suosioon. Mutta kumpaan suuntaan?

Isot kannatusmuutokset ovat vielä mahdollisia,  onhan seuraaviin vaaleihin vielä aikaa 10 kuukautta. Viimeisimmässä gallupissa perussuomaisten kannatuksen lasku (14, 9 %/ + 0,3 %) näyttäisi pysähtyneen, mutta hallituspuolue keskustan kannatus laahaa edelleen alamaissa 12,1 prosentissa (-1,4 %). Vihreät on vihdoin piristymässä 9,4 prosentin kannatuksella (+0,6) ja ohitti vasemmistoliiton.

Viime aikojen kannatusmuutokset ovat kokoomusta ja osin keskustaa lukuun ottamatta maltillisia. Keskustankin osalta suurin muutos alaspäin tapahtui 2015-2018. Onko tämä yllätys ottaen huomioon viimeisten kolmen vuoden aikana tapahtuneet järistykset? Koronapandemia ja sotilaallisen liittoutumisen kannatuksen dramaattinen nousu eivät ole hievauttaneet puolueiden kannatusta tuntuvasti kokoomusta lukuun ottamatta. Kokoomus on  voimistunut vahvasti 16-17 prosentista (2019) nykyiseen yli 25 prosenttiin. Muutosta voidaan selittää sillä, että kokoomus on pitkän aikaa ollut ”Nato-puolue”. Kansalaisten äkillinen kannatusmuutos sotilaallisen liittoutumisen hyväksi ovat satanut kokoomuksen laariin.  Mutta onko kokoomuksen nousu tämän yhden asian varassa?  Se nähdään vasta jonkun ajan kuluttua,  kun enin Naton uutuuden viehätyksestä on ohi. Tietenkin kokoomuksella on myös johtavan oppositiopuolueen kannatuspotentiaali puolellaan.

Kannatusluvut tasaantunevat eri puolueiden välillä,  kun vaalit lähestyvät. Perussuomalaisten pääsy hallitukseen edellyttänee selvästi suurempia kannatuslukuja kuin mitä viime gallupeissa on nähty.

Marko Junkkari spekuloi kommentissaan 3.6.2022 ”Kannatuskysely näyttää povaavan sinipunaa”, että hallitus todennäköisimmin perustettaisiin kokoomuksen ja sdp:n varaan. Tosin Junkkari kiireesti lisää, että sdp ei ole suosittu kokoomuksen potentiaalisten hallituskumppanien joukossa. Hänen mielestään käytännön  seikat, kuten keskustan matala kannatus on johtamassa porvarihallituksen sijasta  sinipunaan. Onkin mahdollista, että keskusta jää oppositioon nuolemaan haavojaan, jos sen kannatuksessa ei tapahdu äkkiä piristystä.  Kaiken kaikkiaan taitaa olla aivan liian aikaista spekuloida vuoden 2023 vaalien jälkeistä hallituspohjaa.

Kuinka suosittu nykyinen hallitus on edeltäviin hallituksiin nähden viimeisen neljännesvuosisadan aikana? Yle on eritellyt hallitusten suosiolukuja. Lipposen molemmat hallitukset peittoavat muut hallitukset kirkkaasti. Ne voitaneen nimetä lamasta toipumishallituksiksi.  Tasoissa nykyinen hallitus on verrattaessa sitä Vanhasen hallitusten suosiolukuihin,  mutta lyö helposti Sipilän ja Kataisen hallitukset.

Kaiken kaikkiaan nykyinen hallitus on selvinnyt varsin kohtuullisesti ottaen huomioon hallituskauden aikaiset dramaattiset käänteet.

Hesarissa oli myös vertailu,  miten puolueiden kannatukset ovat muuttuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Ne vahvistavat silmämääräisen suunnan. Suurimpien puolueiden (kok, sdp, perussuomalaiset) käyrät heittelevät useiden prosenttiyksiköiden tasolla. Eniten poukkoilee perussuomalaisten kannatus puolueen luonteesta johtuen. Keskustan alamäki on selkeä fakta. Se on liikkunut 2000-luvulla suurten puolueiden ryhmästä kohti keskisuurten puolueiden ryhmää,  jolle tasolle kannatus on jämähtänyt. Kokoomus on noussut aivan viime aikoina reippaasti yli 20 prosentin puolueeksi edellä mainituista sysitä. Demareiden rautainen 25 prosentin kannatus on muuttunut   rautaiseksi 20 prosentiksi. Vihreiden aluksi tasaisena pysyvä, sen jälkeen nouseva  ja sitten laskeva kierre näkyy selvästi kannatuskäyrältä.  Vakiintuneimmat kannatukset ovat puoluekentän pienillä puolueilla.

Muutokset poliittisessa kentässä kielivät – kaikesta tapahtuneesta huolimatta - rauhallisista ajoista verrattuna monien muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Näin onkin kauempaa (korkeammalta) katsottuna:  Suomen edustuksellinen demokratia on ollut harvinaisen vakaa järjestelmä.