Idän ja lännen rajalla: ”raja railona aukeaa…”

 

 Tällä hetkellä halutaan – enemmän kuin mitään muuta – tietää,  miten Ukrainan sota päättyy. Siitä riippuu niin monta asiaa. Ilta-Sanomat haastatteli 16.10.2022 suurlähettiläs (Moskova, Washington) Mikko Hautalaa Venäjän meneillään olevan sotapolitiikan seuraamuksista: ”Nyt puhuu Suomen entinen Moskovan-lähettiläs: Putin otti Suomen vakavasti”. Lännessä käytetään Venäjä-huippuasiantuntijoista nimeä ”Venäjä-kuiskaajat”. Hautala on yksi näistä. Referoin haastattelua ohessa -  omien käsitysteni esittämisen lisäksi -  koska haastattelu sisältää tasapainoisen näkemyksen Ukrainan sodan taustalla olevista asioista.

Monet odottivat Venäjän reagoivan suhteellisen nopeasti Suomen päätökseen liittyä Natoon. Niin ei käynyt vaan Hautalan mukaan on odotettavissa,  että reaktiot täysimääräisenä nähdään vasta ajan kanssa. Itse asiassa Suomi nykyisine  aitahankkeineen ”ehti ensin”. Lienee kuitenkin selvää, että Venäjä vastavetona Nato-prosessiin vahvistaa puolustustaan rajan tuntumassa valitsemansa aikaikkunan puitteissa.

Joka tapauksessa Suomi pääsi Nato-hankkeellaan tavallaan yllättämään Venäjän. Putinin ja Lavrovin kommentit osoittavat, että he eivät ymmärtäneet, miksi Suomen pitää liittyä Natoon: ”teitähän ei uhannut mikään”, molemmat totesivat. Niinistö taas kertoi syyn löytyvän peilistä,  kunhan venäläiset menevät sen eteen.

Suomi , kuten Ruotsikin,  eteni liittymisprosessissa ripeästi. Selvimmät askelet Suomi otti maaliskuussa, kun Niinistö vieraili Yhdysvalloissa melkoisen innostuneen ilmapiirin saattelemana. Sitä seurasi varsin nopeasti Suomen liittymissopimuksen ratifiointi. Näin murrettiin joidenkin maiden mahdollisesti tuntema epäily liittymisen seurauksista. Itse asiassa sopua säröttävät  äänet tulivat Yhdysvalloista, mutta vain  joidenkin yksittäisten senaattoreiden taholta. Vastustajien kritiikki kohdistui Naton laajentumiseen yleensä, pitkään Venäjän-vastaiseen rajaan sekä äärioikeiston (Fox Newsin ympärille kerääntyneet voimat) osalta ideologiseen vastustukseen. Tietenkin on mainittava muista jarruttelevista maista vielä Turkki ja Unkari…

Nato-prosessiin kohdistuneet  amerikkalaisepäilyt  rajoittuivat kuitenkin lähinnä jonkin verran taustalla vaikuttaneeseen Suomen aseman ylidramatisoimiseen: pelättiin Suomen valtiollinen aseman puolesta. Suomella oli kuitenkin turvanaan ”hyvä tarina” eli vahva ja hyvin varusteltu asevelvollisuusarmeija.

Kaiken kaikkiaan Nato-liittymisprosessi lisäsi Suomen tunnettuutta positiivisessa mielessä,  Suomihan paistatteli hetken aikaa suorastaan median ja poliitikkojen valokeilassa suuren veden takana. Myös Suomeen aina liitettävä Venäjän osaajan rooli – ”intellektuaalinen johtajuus ” - näytteli melkoista roolia, vaikka Venäjä-ekspertin rooli onkin usein kiistetty.

Sitten tullaan Venäjän rooliin maailmanlaajuisesti. Olen viitannut aiemmin ”Neuvostoliiton palauttamiseen” Venäjän tavoitteistossa. Kirjaimellisesti tätä ei voi ottaa, mutta Putinkin on viitannut katkeranoloisesti samaan todetessaan, että Neuvostoliiton hajoaminen on viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi.

Putin on ympäröinyt itsensä suurvenäläisillä ideologeilla ja vaikka näiden painoarvo on vuosien kuluessa vaihdellut,  on kukin vuorollaan jättänyt jäljen Putinin sieluun.  Putinia itseään en ole pitänyt minään ideologina.  Hän on ottanut vaikutteita ympärillään olevilta nationalisteilta valintansa mukaan. Hautala toteaa kiteytetysti, että Venäjä tahtoo palauttaa suurvaltaroolin, jota taas länsi pyrkii heikentämään.

Hautala toteaa, että kansallistunne Venäjällä on edelleen pikemminkin vahvistumassa kuin heikkenemässä. Niinpä poliittinen oppositio tulee vahvempana kansallismielisten taholta kuin liberaaleilta.

Venäjään voidaan liittää tiettyjä määreitä, kuten että se on  heikko valtio, joka värittää faktoja tai että sitä ohjaavat toiveajattelu ja länsimaisittain ajateltuna odottamaton käyttäytyminen.  Joka tapauksessa Hautala viittaa yhteenvedonomaisesti sumuverhoon edessämme pyrkiessämme arvioimaan Venäjän menettelytapoja.

Yhdysvaltojen osalta on todettava, että sen päävastustaja on Kiina eikä se pysty vastaamaan Ukrainan varustelupyyntöihin ilman Länsi-Euroopan panosta.  Lännen Venäjä-suhteet säilyvät kuolleessa tilassa vielä vuosia.

Tällä hetkellä on meneillään henkien taistelu, jossa Venäjä koettelee lännen selkärangan kestokykyä. Putin odottaa lännen taipuvan, mihin viittaa siviilikohteiden ja infrastruktuurin hävittämisvimma Ukrainassa. Aseena käytetään paitsi sotilaallista voimaa niin myös energiaa. Ukraina toimii tässä yhtälössä lännen etuvartiona. Ukraina on ottanut Suomen paikan Uuno Kailaan yltiöisänmaallisessa  runossa ”Rajalla”: "Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä. Takana länttä ja Eurooppaa; varjelen vartija sitä.