Ikääntymisen ilosanoma

 

Suuri eurooppalainen tutkimushanke  Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) seuraa yli 50-vuotiaiden ihmisten elinoloja 28 maassa. Väestöliitto on valinnut niistä 15 Suomen kanssa verrannollista maata omaan vertailuunsa. Tätä puolestaan on referoinut Ylen toimittaja Elisa Kallunki. Itse peilaan aineistoa lähinnä onnellisuustutkimuksiin, joita olen aktiivisesti seurannut viimeisten 10 vuoden aikana. Kuten onnellisuustutkimuksista voidaan päätellä, ovat suomalaiset hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Sitä taas ei välttämättä voi johtaa tiedotusvälineiden ja nettikeskustelujen otsikoista ja sisällöistä. Ovatko suomalaiset hiljaa onnellisia ja sitä kautta tyytyväisiä elämäänsä?  Semmoinenkin arvio on esitetty, että suomalaiset menestyvät näissä tutkimuksissa, koska ovat niin vähään tyytyväisiä!

Onnellisuuden tavoittelussa ja onnistumisessa on tapahtunut suuri muutos. Ennen onnellisimpia olivat 20-30-vuotiaat ja nyt sama tilanne on 60 vuotiailla! Nyt arvioitavana oleva tutkimus tukee omalta osaltaan ”onnellisuussiirtymää” kaksikymppisistä kuusikymppisiin. Onko niin, että vuosikymmeniä sitten meille  silloin opiskelunsa aloittaville horisontissa siinsi tapahtumien taivaanranta, jossa oli paljon mahdollisuuksia? Nyt mahdollisuudet nykynuorille ovat paljon rajallisemmat, joskus epätoivoiset, kun taas 60-vuotiailla on varsin seesteinen näkymä kohti toiveikkaampaa vanhuutta.

Mutta sitten itse tutkimukseen:

Tällä kertaa Suomi sijoittui rankingissa kakkoseksi Tanskan jälkeen (mittarina oli keskiarvo tyytyväisyydestä elämään asteikolla 0-10). Suomen jälkeen sijoittuvat kärkeen tutut Itävalta, Sveitsi, Ruotsi ja Alankomaat. Hännänhuippuina top 15 listauksessa ovat Liettua, Viro ja Latvia. Viime mainittujen sijoitukset voi nähdä vaikkapa heikon sosiaaliturvan osoituksina. Kaikki baltit eivät ole päässeet länsimaiden kasvuun nimenomaan elämään tyytyväisyyden näkökulmasta. Erot eivät ole toki suuren suuria. Esimerkiksi heikoimmin sijoittuneessa Latviassa pistemäärä oli 7,8 ja parhaiten sijoittuneessa Tanskassa 8,6  (Suomi 8,4). Haastattelut tehtiin touko-syyskuussa 2022.

Joskus on väitetty, että suomalainen sosiaaliturva tavalla tai toisella vähentää sukulaissuhteiden myönteisen vaikutuksen merkitystä verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin. Tämä ei ainakaan SHARE-tutkimuksen mukaan pidä paikkaansa. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin yleensä on korkealla tasolla Suomessa. Yli viisikymppisten ikäryhmässä läheiset suhteet (erityisesti perheenjäseniin ) tyytyväisyyden osatekijänä saavat keskiarvon 9,1 (Tanskassa 9,3). Toki myös yksinäisyyden tunteet ovat yleisiä erityisesti  yli 75 vuotiailla naisilla.

Odotetusti matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut Kansainvälisessä vertailussa  Suomi sijoittuu varsin odotetusti huonommaksi kuin Tanska ja Ruotsi mutta paremmaksi kuin Baltian maat. Hyvät tulot ja korkea koulutus ovat terveyttä edistävissä asioissa kärjessä. Fyysisesti kuormittavissa tehtävissä vaikutus terveyteen on ilmeinen.

Kaikista puheista huolimatta 80 prosenttia suomalaista vastaajista oli tyytyväisiä terveydenhuoltojärjestelmän kattavuuteen. Yli 75-vuotiaiden ryhmässä tyytymättömyys oli selvästi suurempaa. Kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa Suomi on takamatkalla mitä tulee palvelujen       kattavuuteen. Tutkimuksen haastattelut tehtiin ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista.

Tutkimuksessa kysyttiin myös eläkkeelle jäämistä koskevia asioita. Suomessa yli 50-vuotiaista työssäkäyvistä vastaajista puolet kertoi haluavansa jäädä eläkkeelle mahdollisimman varhain (ajankohtaa ei kysytty). Taustalla oli pelko terveyden pettämisestä.

Tutkimuksessa herättää huomiota, kuinka suuri ero eri maiden kansalaisten välillä on suhteessa eläkkeelle halukkuuteen. Virossa varhain eläkkeelle haluavien osuus on 18 prosenttia, Liettuassa 85 prosenttia. Työolosuhteilla täytyy olla suuri merkitys tällaisiin eroihin.